Kun kohderyhmä on määritelty ja kilpailijat benchmarkattu, aloitetaan oman sisällön ja viestien rakentaminen. Tämä ei kuitenkaan ole vielä yksityiskohtaista sisällön suunnittelua, vaan määritellään pikemmin, minkälainen sisältö kiinnostaa määriteltyjä persoonia. Määritä siis ensin kategoriat ja ala sen jälkeen pilkkoa jokaista kategoriaa pienempiin osiin.

181. Lehtimainonnan piirteitä• Suomessa luetaan paljon lehtiä  tavoittaa monia ostajia• Erikoislehdillä tavoitetaan pieniäkin kohderyhmiä• Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen mainonta mahdollista• Uskottava media, mainontaa seurataan• Sanomalehti on nopea media, mutta vanhenee päivässä• Aikakauslehtimainos vaikuttaa kauemmin• Mainonnassa voi käyttää liitteitä ja näytteitä

22 16 Markkinointiviestintä eli promootio sisältää useita eri osa-alueita, ja käsitteenä se voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Lyhyesti määriteltynä markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista, jonka tavoitteena on viestiä yrityksen palveluista ja tuotteista. Lisäksi markkinointiviestintä käsitteenä on määritelty erilaisiksi kommunikointitekniikoiksi, joilla saavutetaan yrityksen markkinoinnille asetetut tavoitteet. Käsitettä määritellään myös kysyntään vaikuttamisen kautta, jolloin markkinointiviestintä kohdistuu yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin viestintänä, jonka tavoitteena on saada aikaan kysyntää ja vaikuttaa tällä tavoin samalla myös myönteisesti kysyntään. (Karjaluoto 2010, 11.) Markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointia. Markkinointiviestinnän tarkoitus on tukea tuotteiden ja palvelujen myyntiä ja asiakassuhteiden hoitoa. Markkinointiviestinnän avulla luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan asiakassuhteita ja vaikutetaan tuotteiden ja palveluiden tunnettuuteen, haluttavuuteen ja viime kädessä niiden myyntiin. Markkinointiviestinnän avulla pidetään yhteyttä niin mahdollisiin asiakkaisiin kuin jo olemassa oleviin asiakkaisiin. Markkinointiviestinnän avulla yhteyttä pidetään myös jakelutiehen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen. (Isohookana 2007, 16.) Yrityksen markkinointiviestintä on osa yrityksen markkinointistrategiaa, joka on aina syytä suunnitella huolellisesti. Tavoitteiden asettamisen kautta saavutetaan tuloksia ja niitä voidaan seurata. Taulukossa 1 on Heikki Karjaluodon kuvaus yrityksen markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheista kirjasta Digitaalinen markkinointiviestintä (Karjaluoto 2010, ) TAULUKKO 1. Markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheet (Karjaluoto 2010, 21) Markkinointistrategia ja tavoitteet Viestinnän tavoitteet Keinot, kanavat ja mediavalinta Budjetti Mittaaminen ja tulokset Miksi? Mitä? Miten ja missä? Kuinka Kuinka tehokas? paljon? Taulukko 1 kuvaa markkinointiviestinnän suunnittelun vaiheita, joissa apuna voi käyttää taulukossa olevia kysymyksiä. Lähtökohtana markkinointiviestinnälle on

Sisällön onnistumista ei voi määritellä, jos onnistumista ei mittaa oikeille mittareilla. Pelkillä tykkäyksillä tai näyttökerttoilla ei yleensä ole merkitystä, ellei päätavoitteena ole ollut brändinäkyvyys. Jos tavoitteena on esimerkiksi myynnin lisääminen, on tärkeämpää mitata moniko siirtyi esimerkiksi kampanjasivulle nähtyään videon, moniko latasi oppaan tai teki muun toimenpiteen, joka oli määritelty videosisällön tavoitteissa.

Ryhtyessään sisältömarkkinoijaksi yritys alkaa rakentaa itsestään tavoittavaa julkaisijaa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa, vaikuttavaa ja monikanavaista sisältötyötä. Tässä käyntiin pääseminen on somekanavien haltuunottoa kinkkisempää, sillä infograafien tai videoiden tuottaminen on statuspäivittelyyn verrattuna kallista puuhaa. Laadukas tarinankerronta ei tapahdu ilmaiseksi ja pelkkä iteratiivinen learning by doing -malli ei riitä.
Erilaisia vaihtoehtoja videomarkkinoinnista ovat esimerkiksi tuote-esittelyt, yritysesittelyt, tapahtumavideot ja testimonial-videot, joissa yrityksen asiakkaat kertovat omista kokemuksistaan. Yritykset käyttävät videomainontaan enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Laatuun panostaminen erottuvuustekijänä kannattaa niin suunnittelu- kuin tuotantovaiheessakin, sillä tutkimusten mukaan 92 % kuluttajista katsoo videoita päivittäin. Jopa 80 % yrityksistä kertoo kasvattavansa videomainontaan käytettävää budjettia vuoden 2017 aikana.
Suunnitelmallinen some-markkinointi vaatii aikataulutusta. Säännöllisen julkaisutahdin ylläpitämiseen voidaan käyttää erilaisia julkaisukalentereita, joihin merkitään mitä julkaistaan, missä ja milloin. Älä heitä laadukkaaseen sisältöön käyttämääsi aikaa hukkaan jakamalla sisältöä vain kerran. Hyödynnä sisältöä useampaan otteeseen ja jaa sitä eri kanavissa eri aikoina. Suunnittele myös, kuinka usein sisältöä tulee jakaa kussakin some-kanavassa näkyvyyden maksimoimiseksi.
Tässä vaiheessa jokainen markkinoija varmasti kysyy, “no millainen on hyvä tavoite?” Lisää myyntiä? Kyllä, se on oikea vastaus, sillä markkinoinnin ja myynnin ainut tehtävä on lopulta lisätä myyntiä. Kokonainen ostoputki, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoprosessia, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä. Mietitään iso kuvaa, kokonaisuutta, ei suomessa tyypillistä osaoptimointa.

Kun kohderyhmä on määritelty ja kilpailijat benchmarkattu, aloitetaan oman sisällön ja viestien rakentaminen. Tämä ei kuitenkaan ole vielä yksityiskohtaista sisällön suunnittelua, vaan määritellään pikemmin, minkälainen sisältö kiinnostaa määriteltyjä persoonia. Määritä siis ensin kategoriat ja ala sen jälkeen pilkkoa jokaista kategoriaa pienempiin osiin.


Hyväksyttävää ei ole myöskään se, että markkinoinnissa vedotaan vanhempien kasvatusvastuuseen syyllisyydentuntoa herättämällä. Mainoksessa ei siis pidä antaa mielikuvaa siitä, että tuotteen hankkimalla vanhempi onnistuu lapsen kasvattajana. Mainonta ei saa myöskään luoda alaikäisille mielikuvaa siitä, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi ostaa.

Markkinointistrategia on PK-yrityksen tärkein ja hyvin usein myös ainut kirjoitettu strategia. Mutta sillä pääsee jo todella pitkälle. Strategia antaa päivittäiselle johtamiselle ja tekemiselle selkänojan tai rännin reunat, ja ennen kaikkea kohdistaa niukat resurssit sinne missä on paras tuotto. Strategian avulla sinä tiedät, miten teet rahaa enemmän ja nopeammin. Bonuksena markkinointistrategia sisältää myös myyntibudjetin, joka on useissa tapauksissa kaikkien budjettien äiti. Lähes aina kaikki budjetointi lähtee siitä.
Kaupallisuus ja mainonta ympäröi nykyajan lapsia taaperoiästä lähtien. Mainonta hakee uusia muotoja myös alaikäisiin vaikuttamisessa ja sen tunnistettavuus kaupalliseksi viestinnäksi on monesti hankaloitunut. Sponsorointi on yleistynyt, samoin nk. product placement on jo vakiintunut mutta vaikeasti havaittava mainonnan muoto. Ajanvietteen ja markkinoinnin yhdistäminen (adver-games) internetissä on jo todellisuutta suomalaisessa lapsiin kohdistuvassa markkinoinnissa.
Brands must navigate the line between effectively promoting their content to consumers on social media and becoming too invasive in consumers' lives. Vivid Internet ads that include devices such as animation might increase a user's initial attention to the ad. However, this may be seen as a distraction to the user if they are trying to absorb a different part of the site such as reading text.[13] Additionally, when brands make the effort of overtly collecting data about their consumers and then personalizing their ads to them, the consumer's relationship with the advertisements, following this data collection, is frequently positive. However, when data is covertly collected, consumers can quickly feel like the company betrayed their trust.[12] It is important for brands to utilize personalization in their ads, without making the consumer feel vulnerable or that their privacy has been betrayed.
Videon rooli on organisaation viestinnän ja markkinoinnin ytimessä. Se ei ole enää nice-to-have-tyyppinen sisältö, vaan olennainen keino organisaatiolle pyrkiä strategian viitoittamaan suuntaan – rakentaa brändiä, myydä, kouluttaa, innostaa ja motivoida. Hyödynnetäänkö videota organisaatiossanne? Kaipaatko vinkkejä kokonaisuuksien suunnitteluun, strategiseen ajatteluun ja käytännöntekemiseen?
4 1. Miksi videomarkkinointi? Videon suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja nykyään se on yksi tärkeimmistä vies4ntäkeinoista. Videosisältöä kulutetaankin en4stä enemmän ja yrityksille niistä on tullut todellinen val7kor7. Miksi? 144% 50 kertaa 58% 1,8 miljoonaa 100 miljoonaa Paranna myyntiä Nähtyään tuotevideon asiakas lisää tuotteen ostoskoriin 144% todennäköisemmin. Näy verkossa Verkkosivut, joilla on video, ilmestyvät 50 kertaa todennäköisemmmin Google-hakujen ensimmäiselle sivulle Saavuta top-of-mind -asema Katsoja muistaa 58% siitä, mitä he ovat nähneet, mutta vain 10% lukemastaan. Tehosta viestintää Minuutti videota vastaa 1,8 miljoonaa sanaa. Tavoita potentiaaliset asiakkaat 100 miljoonaa verkon käyttäjää katsoo online videoita päivittäin. Suurin osa heistä etsii vinkkejä ja neuvoja. 4
63 57 KUVIO 17. Seniori-vaapun tietojen etsiminen Kuviosta 17 näkyy, että Googlesta tietoja Seniori-vaapusta on hakenut kuusi vastaajaa. Tämä on mielestäni pieni osa vastaajista. Yllättävän pieneksi jäi myös keskustelufoorumien kohta, joissa vastaajia oli vain neljä. Yrityksen kotisivujen merkitys tiedonhaussa Kuviosta 18 näkyy, että yrityksen kotisivuilla eivät läheskään kaikki vastaajat olleet käyneet. Vastaajista 11 oli käynyt Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilla ja 39 vastaajaa jätti vastaamatta. 22 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi tähän kysymykseen. Voidaan myös tulkita, että loput eivät olleet käyneet sivustolla. Minimimäärä kotisivuilla käyntejä yhdellä vastaajalla oli kaksi kertaa ja maksimi 20 kertaa. Keskiarvoksi tuli seitsemän käyntikertaa.
Kun kohderyhmä on määritelty ja kilpailijat benchmarkattu, aloitetaan oman sisällön ja viestien rakentaminen. Tämä ei kuitenkaan ole vielä yksityiskohtaista sisällön suunnittelua, vaan määritellään pikemmin, minkälainen sisältö kiinnostaa määriteltyjä persoonia. Määritä siis ensin kategoriat ja ala sen jälkeen pilkkoa jokaista kategoriaa pienempiin osiin.
Brands must navigate the line between effectively promoting their content to consumers on social media and becoming too invasive in consumers' lives. Vivid Internet ads that include devices such as animation might increase a user's initial attention to the ad. However, this may be seen as a distraction to the user if they are trying to absorb a different part of the site such as reading text.[13] Additionally, when brands make the effort of overtly collecting data about their consumers and then personalizing their ads to them, the consumer's relationship with the advertisements, following this data collection, is frequently positive. However, when data is covertly collected, consumers can quickly feel like the company betrayed their trust.[12] It is important for brands to utilize personalization in their ads, without making the consumer feel vulnerable or that their privacy has been betrayed.
Yhtiö on lehden markkinoinnin yhteydessä järjestänyt kilpailun… Peruskoulun ala-asteen oppilas ei yleensä kykene arvioimaan sattumanvaraisen edun saannin epätodennäköisyyttä.(MT 1981:9) On mahdollista, että esim. pieni lapsi on ensimmäinen, joka joutuu kosketuksiin ….Jos lapsi onnistuu avaamaan pullon…hiustenpesuainetta säilytetään tavallisesti pienten lasten ulottumattomissa…tällainen tilanne aiheuttaa vanhemmissa huolestuneisuutta lasten terveydestä. (MT 1992:15)
Hyväksyttävää ei ole myöskään se, että markkinoinnissa vedotaan vanhempien kasvatusvastuuseen syyllisyydentuntoa herättämällä. Mainoksessa ei siis pidä antaa mielikuvaa siitä, että tuotteen hankkimalla vanhempi onnistuu lapsen kasvattajana. Mainonta ei saa myöskään luoda alaikäisille mielikuvaa siitä, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi ostaa.
31 25 KUVIO 4. Mikroblogipalvelu Twitter Kuviossa 4 näkyy mikroblogipalvelu Twitterin etusivu. Siinä lukee, että se on paras keino huomata, mitä uutta maailmassasi on. Käyttämiseen vaaditaan maksuton rekisteröityminen palveluun YouTube ja muut kuvapalvelut Yksi tunnetuimmista sosiaalisista medioista ja ylivoimaisesti suosituin pelkästään sisällön jakamiseen keskittyvä kuvapalvelu tällä hetkellä on YouTube, jonka perustivat Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim vuonna YouTuben kuvapalvelu sisältää sekä normaaleja kuvia että liikkuvia videoleikemateriaaleja, joita jokainen voi ladata tai liittää palveluun toisten ihmisten nähtäväksi maailmanlaajuisesti. Videonjakopalvelu on tullut tutuksi lähes kaikille Internetiä käyttäville. Palvelussa on mukana myös ääniominaisuus. (Fahs 2008.) Palvelu ei yksinään ole yritysten käytössä kannattava, mutta sitä voi pitää hyvänä kanavana täydentää yrityksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Palvelussa voi luoda videoita ja jakaa niitä miljoonien ihmisten kesken. Palvelussa voi suunnitella ja järjestää videoita tai liittyä osaksi kyseistä yhteisöä. Yrityksen kannattaa jakaa palvelussa mahdolliset videosisällöt, jotka voivat kiinnostaa käyttäjiä. Joissain tapauksissa kannattaa harkita esimerkiksi video-oppaiden tekemistä, jos ne auttavat
Alaikäisten merkittävyys kuluttajina on havaittu ja alaikäisiin kohdistuvalla markkinoinnilla on todettu olevan suora yhteys lapsiperheiden kulutuskäyttäytymiseen. Alaikäisistä on tärkeä saada merkkiuskollisia aikuisia kuluttajia. Brändimarkkinoinnin uusi ilmiö on se, että myös aikuisten arkeen liittyviä tuotteita mainostetaan niin että ne kiinnostavat alaikäisiä.
Sisällön tulee olla sellaista, ettei se haittaa yrityksen julkisuuskuvaa tai ole esteenä asiakassuhteille. Mielipiteitään voi esimerkiksi yrityksen blogissa esittää, mutta paljon mielipiteitä jakavissa asioissa se ei yleensä ole yrityksen eduksi. Uskonto ja politiikka ovat esimerkkejä aiheista, jotka kannattaa suosiolla jättää pois yrityksen sosiaalisen median kanavista.

Televisiomainoksessa liedenvalmistaja halusi korostaa lapsiturvallista hellaa näyttämällä vaaratilanteen, jossa pieni lapsi koskettaa uuninluukkua hellan ollessa päällä. Kuluttaja-asiamies piti mainosta lainvastaisena, kun mainoksessa kuvattiin lasta, jonka antama käyttäytymismalli saattaa johtaa vaaratilanteisiin kodeissa, joissa ei ole turvaliettä. (KA 1994/40/0635)
×