35. Peruskäsitteitä Asiakkaan tyytyväisyys –Kuluttajan odotukset tarpeentyydytyksestä verrattuna kuluttajan saamaan tarpeentyydytykseen. Vaihdanta: tietyn tavoitetilan saavuttaminen tarjoamalla jotakin arvoa vastineeksi. Transaktio/liiketoimi : kahden osapuolen välinen arvon vaihdanta. –Raha+tuote/palvelu vaihtaa omistajaa –Voi olla myös vaihtokauppa Markkinat: potentiaalisten ostajien ja myyjien joukkoja, jotka haluavat vaihtaa arvoa keskenään
10 4 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Yrityksen markkinointistrategia on suunniteltu toimintaohjelma, jossa on luotu yrityksen liiketoiminnalle selkeät markkinointitavoitteet. Yritys pyrkii noudattamaan näitä laatimiaan strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja tuottamaan näiden tavoitteiden mukaisesti arvoa asiakkailleen ja muille verkostokumppaneilleen ja sidosryhmille. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen oman liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio tai tahtotila, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen, kuten mainonta ja hinnoittelu, merkitsee, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota tai tahtotilaansa käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Strateginen suunnittelu on pitkäjänteistä suunnittelua, ja yrityksen markkinointistrategia voidaan määritellä myös pitkän aikavälin keinoksi sopeutua ympäristön jatkuviin muutoksiin suuntaamalla voimavaroja voittoa tuottavalla tavalla. Suunnittelun aikajakson tulee olla riittävän pitkä, esimerkiksi 3 5 vuotta toimialan mukaan. (Raatikainen 2004, 73.) Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007) mukaan tehdyn markkinointistrategian jaottelun asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen näkee kuviosta 1 (Tikkanen ym. 2007, 57 60). Samaan kuvioon lisäsin kirjasta Markkinoinnin tavoitteet, jonka on kirjoittanut Raatikainen (2004), markkinoinnin tavoitteiden jaottelun asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia.
Videotestimoniaaleissa tyytyväinen asiakas kertoo oman kokemuksensa yrityksesi palveluista. Tyypillinen testimoniaalivideo sisältää kolme pääkohtaa: mikä asiakkaan tilanne oli ennen palveluitanne, minkälaisen ratkaisun palvelunne antoi, ja loppuun kuinka hyvin palvelunne vastasi odotuksia. Testimoniaalissa voidaan myös kertoa, miksi asiakas päätyi valitsemaan juuri sinun yrityksesi. Testimoniaali on lyhyt ja ytimekäs suositus yrityksestä. Koska asiakas esiintyy omalla nimellään, kasvoillaan ja äänellään, se herättää luottamusta paremmin kuin kirjoitettu referenssi.
Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.

24. Markkinoinnin historiallinen kehittyminen 1900-luku• 1900s: discovery of basic concepts and their exploration.• 1910s: conceptualization, classification and definition of terms.• 1920s: integration on the basis of principles.• 1930s: development of specialization and variation in theory.• 1940s: reappraisal in the light of new demands and a more scientific approach.• 1950s: re-conceptualization in the light of managerialism, social development and quantitative approaches.• 1960s: differentiation on bases such as managerialism, holism, environmentalism, systems, and internationalism.• 1970s: socialization; the adaptation of marketing to social change.
Käytännössä on yksittäistapauksessa hyväksytty, että palvelussa on kysytty sopijakumppanin oikeustoimikelpoisuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja. Huoltajan sähköpostiosoitetta on saatettu tietyssä tilanteessa kysyä huoltajan informoimiseksi lapsen liittymisestä palveluun. Kilpailussa voidaan puolestaan esimerkiksi kysyä palkinnon lähettämiseksi välttämätöntä yhteystietoa. Merkityksellistä on kuitenkin aina, mitä oikeudellisesti merkittäviä vastuita keräämisen yhteydessä syntyy.
8 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS Luutnantintie 13, HELSINKI Tiedonantoja 215, 1-114, 1996 PIENTEN ELINTARVIKEALAN YRITYSTEN MARKKINOINTISTRATEGIAT TERRI KUPIAINEN The marketing strategies in small business: A case of food industry Abstract: The subject of this research report was to discuss how marketing is implemented in small business firms. A great emphasis is laid on the factors that affect the entrepreneurs' decision making especially in context of marketing strategy formulation and selecting of operations. The sensitising framework of resource-conditions-marketing-strategies-outcomes relationships was used as an interview guide. Data comprise 62 interviews collected from small food manufacturing firms using criterion sampling. The business of informants can he defmed as small or very small, and there are part-timers too. About one half of the firms were situated in rural areas and one half in the metropolitan area in Finland. According to the results, we can hypothetisise that entrepreneurs' goal setting in business is affected by their personal values and controlling objectives that frame entrepreneurs' decision making However, cost-benefit criteria are the most commonly used when evaluating the possible outcomes of different marketing ftmctions and operations or marketing performance. Often the valuation is based on intuitive judgements and past experience, but in some cases also more exact calculations are used. The whole set of marketing strategic behaviour is also affected by learning and entrepreneurs' possibilities to take up their marketing tasks internally or to use external marketing services. Even if the most established firms may have better resources, they often indicate less intention to make economic inputs in marketing because the cost-benefit relationships are perceived insufficient. In small firms the positioning to the competitive environment was mainly based on product ideas or market niches, and the segmentation- based strategies are not dominant. Sometimes the niche strategy equals to the certain segment, but in many cases the segment is not defined. The marketing strategies of the firms proved to he the combinations of product, different services and quality of operations as well as the mix of personal selling, relationship marketing and product demonstrations. Sometimes the public relationships are included too. The emphasis of each of these elements may depend on the firms target markets and selected marketing channels, but also the individual customers or clients of the firms exert their influence on marketing decisions. Competitive claims, which are partly parallel with the marketing strategic components, contain implicit assumptions that the firm, somehow, performs these spesific actions better than the others do. Index words: marketing strategy, positioning, goal setting, food industry 7

88. Asemoituminen segmentissä • Asemoituminen: asiakkaiden käsitys tuotteesta suhteessa kilpaileviin tuotteisiin • Yrityksen on määriteltävä mihin asemaan se haluaa tuotteensa kohdemarkkinassa tai segmentissä • Asemointi on: •kohdemarkkinan valintaa: missä me haluamme kilpailla •erottumiskeinojen valintaa: miten me haluamme kilpailla • Erotuttava kilpailuedun kautta •tarjottava lisäarvoa kilpailijoihin verrattuna


Videon rooli on organisaation viestinnän ja markkinoinnin ytimessä. Se ei ole enää nice-to-have-tyyppinen sisältö, vaan olennainen keino organisaatiolle pyrkiä strategian viitoittamaan suuntaan – rakentaa brändiä, myydä, kouluttaa, innostaa ja motivoida. Hyödynnetäänkö videota organisaatiossanne? Kaipaatko vinkkejä kokonaisuuksien suunnitteluun, strategiseen ajatteluun ja käytännöntekemiseen?
On tärkeää valita tietynlaiselle kohderyhmällä oikeanlainen sisältö. Näin kohdistat viestisi oikealle yleisölle ja sanomasi menee paremmin perille. Yhdellä Facebook-päivityksellä ei kannata yrittää tavoittaa kaikkia eri ihmisryhmiä ympäri maailmaa, koska silloin viestisi voi vaikuttaa hajanaiselta. Ethän halua, että yrityksesi tärkeät markkinointikanavat muistuttavat ”kaikkea kaikille”-tyylistä sekatavarakauppaa? Voit kohdentaa viestisi tietylle ihmisryhmälle esimerkiksi iän, sijainnin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
Laadukkaaseen sisältöön investoimisella ei ole väliä, ellei se tavoita oikeaa kohderyhmäänsä. Algoritmin uudistuksen myötä kohderyhmää voi tavoitella tehokkaammin esimerkiksi maksetulla mainonnalla. Mitä luultavimmin maksetun mainonnan käyttö tulee uudistuksen myötä kasvamaan. Kysynnän noustessa, nousee usein myös mainonnan hinta. Tällöin on entistä tärkeämpää kohdistaa mainonta tehokkaaasti juuri omalle kohderyhmälle. Myös perinteisten julkaisujen kohdistuksia voi rajata tarkemmin oman kohderyhmän mukaisiksi, vaikka kohdistusmahdollisuudet ovatkin maksettua mainontaa rajoitetummat. Jos yrityksellä on aktiivinen seuraajakanta, kannattaa heitä kehottaa hyödyntämään myös Facebook-sivujen Näytä ensin –toimintoa, joka takaa kyseisen sivun julkaisujen näkymisen uutisvirrassa. Mosserin mukaan algoritmi ei vaikuta näytä ensin -toimintoon.
Kuluttaja-asiamies kiinnitti Kaupan Keskusliiton ja Suomen Bensiinikauppiaitten liiton huomiota pornografisten lehtien sijoitteluun myymälöissä ja huoltoasemilla. Pelkästään aikuisille tarkoitettu aineisto on pidettävä erillään aineistosta, jota tarjotaan myös lapsille ja sijoiteltava niin, ettei markkinointi tavoita lapsia. (KA 2002/80/6592, 2003/80/0699)

Liikkuvan kuvan hyödyntäminen on ollut digitaalisen markkinoinnin sekä asiakaspalvelun trendien kärjessä jo pitkään. Teknologian kehittyminen on tuonut ratkaisut kaikkien ulottuville. Videon tehokkuus sekä hyvät kokemukset ovat jalkauttaneet kiinnostusta kaiken tasoisille yrityksille. Lukuisilla toimialoilla kanavat ovat jo aktiivisessa käytössä, mutta merkittävä osa ominaisuuksista on edelleen hyödyntämättä. Tässä artikkelissa kerrotaan miksi video on tärkeä työkalu ja miten sitä tulisi hyödyntää.


Useat palvelut toimivat vain tietyillä liittymillä tai vain tietyillä puhelinmalleilla. Nämä tiedot tai huomautus yhteensopivuusvaatimuksesta käyttäjien on voitava löytää vaivatta. Jos palvelun käyttö edellyttää tarkkoja asennusohjeita tai muita käyttöohjeita, ne on myös esitettävä riittävän selkeästi. Niiden on esimerkiksi oltava internetissä kokonaisuudessaan saatavilla.
20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19
Videoille on monta erilaista tehokasta käyttötapaa. Kun videoita aloitetaan tuottamaan, kannattaa niitä tehdä kerralla enemmän kuin mihin on sillä hetkellä tarvetta. Yksi pitkä video voidaan pilkkoa useampaan osaan, minkä jälkeen sen eri osia voidaan käyttää nopeasti markkinointimateriaalina eri kanavissa. Suhteellisen pienilläkin satsauksilla voidaan saavuttaa brändin ja markkinoinnin kannalta huomattavia tuloksia.
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
17 11 hyödyllistä, sillä melko todennäköisesti yritys ei tällaisia asiakkuussuhteita saa parannettua taloudelliselta kannalta katsottuna olennaisesti. (Raatikainen 2004, 99.) 2.2 Digitaalinen markkinointi ja viestintä Yksittäistä oikeaa määritelmää digitaaliselle markkinointiviestinnälle, Digital Marketing Communications, ei ole olemassa. Markkinointiviestinnästä puhuttaessa käytetään digitaalisen markkinointiviestinnän yleisien muotojen nimityksiä, kuten internet- ja sähköpostimarkkinointi sekä digitaalinen teknologia tai sähköiset/elektroniset mediat, e-mediat. (Karjaluoto 2010, 13.) Tärkeimmät digitaalisen markkinointiviestinnän muodot tällä hetkellä maailman laajuisesti yritysten käytössä olevista internetin käyttötavoista ovat internetmainonta eli yrityksen omat verkkosivut, sähköinen suoramarkkinointi eli sähköposti ja mobiili, lähinnä tekstiviesti, verkkomainonta ja hakukonemarkkinointi. Lisäksi vähemmän tunnettuja muotoja ovat esimerkiksi viraalimarkkinointi, mainospelit, mobiilimarkkinointi, sosiaalinen media, interaktiivinen televisio ja verkkoseminaarit- ja kilpailut. (Karjaluoto 2010, 14.) Tärkeitä syitä digitaalisen markkinoinnin räjähdysmäiseen kasvamiseen ovat sen helppo kohdentaminen, tulosten mitattavuus ja ennen kaikkea asiakashyödyn kasvattaminen käytännössä palvelujen yksilöllisen personoinnin ja tekniikan helpottaman, kustannustehokkaasti toteutettavan vuorovaikutuksen kautta. Ihmisten tavoittaminen on nykyisin länsimaissa helppoa, koska lähes kaikilla on käytössään tietokone ja laajakaistaverkkoyhteys. Haastavampaa digitaalisessa markkinoinnissa on olla tekemättä ylilyöntejä, jotka tekniikka sallisi. Toisin sanoen pitää osata kunnioittaa viestien vastaanottajaa ja toimia nimenomaan hänen ehdoillaan, ei tyrkyttäen. (Sipilä 2008, 116.) Digitaalisessa markkinoinnissa yrityksen markkinoinnin ja koko muun toiminnan raja hämärtyy tai rajaa ei ole, mikä ei ole tarkoitus. Moderni markkinointi on koko yrityksen asia, ja digitaalisuus on läsnä kaikessa liiketoiminnassa. Yrityksen tulisi löytää digitaalisen markkinoinnin punainen lanka alusta pitäen. Se tarkoittaa sel-
Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka muodostuu useista erilaisista sovelluksista ja väylistä julkaista sisältöä. Suosituin ja ehdottomasti tunnetuin sosiaalisen median kanava on Facebook. Se on yleensä helpoin vaihtoehto yrityksen ensisijaiseksi kanavaksi, sillä Facebook tavoittaa todella suuren osan potentiaalisista asiakkaista. Mekin valitsimme juuri Facebookin yhdeksi Promisian pääkanavaksi sosiaalisessa mediassa.  Facebookissa julkaistua sisältöä voi myös helposti kohdentaa juuri oikealle kohderyhmälle sponsoroiduilla postauksilla. Mutta koska lähes kaikki ovat Facebookissa, myös kilpailu on siellä tänä päivänä suurta ja muista erottuminen haastavaa. Facebookia onkin verrattu turkkilaiseksi ostoskaduksi, jossa mainosvalot vilkkuvat ja sisäänheittäjät yrittävät saada asiakkaat itselleen, kun oikeasti ihmiset haluaisivat vain vaihtaa kuulumisia keskenään (Kurio, 2016). Jo useamman vuoden ajan monet sosiaalisen median ammattilaiset ovat povanneet Facebookin kuolemaa, tällä hetkellä esimerkiksi nuoret ovatkin jo siirtyneet käyttämään enemmän muita sovelluksia. Facebook on kuitenkin vielä tänä päivänä se sosiaalisen median kanava, joka tavoittaa eniten asiakkaita. (Juslén, 2016.) Tulevaisuus saa näyttää, miten kauan Facebook voi säilyttää kärkipaikkansa ja ihmisten mielenkiinnon. Kuitenkin oikean kohderyhmän sitoutuessa yritykseen Facebook on hyvin kannattava ja järkevä sosiaalisen median alusta. Tällä hetkellä esimerkiksi vanhempi väestö on aktiivisin juuri Facebookissa.

Palkka-avoimuus auttaisi korjaamaan perusteettomat palkkaerot työpaikoilla ja sillä onkin laaja kannatus luottamushenkilöiden keskuudessa. Aiheesta lisää Ylen @Aamutv:ssä klo 7.19, mukana SAK:n Annika @RonniSallinen. #samapalkkaisuus #luottamusvaalit2019 https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-kysely-yli-kaksi-kolmasosaa-luottamushenkiloista-haluaa-palkat-julkisiksi-tyopaikoilla …

Facebook-sivusto on Facebookiin luotava yrityksen oma profiili. Se eroaa normaalikäyttäjien profiileista siten, että kuka tahansa käyttäjä voi alkaa sivun ”jäseneksi”. Jäsenet saavat sivulle tuotavat tiedotteet ilmoituksina ”seinälleen” oman Facebook-tilinsä etusivulla. Yrityksen Facebook-sivu toimii siis eräänlaisena sosiaalisen median vastineena perinteiselle uutiskirjeelle.
Ilman Facebook-mainoksia tulet olemaan ikuisesti pimennossa, jonne huomion aurinko ei paista. Mikäli pidät lompakkosi nyörit tiukasti kiinni ja uskot maksuttomien julkaisujen voimaan, voit yhtä hyvin sulkea Facebook-sivusi ja tehdä jotain muuta. Ainakin, jos sinulla on liiketoimintaasi liittyen kasvutavoitteita tai muita konkreettisia suunnitelmia, joiden toteutumiseen tarvitaan asiakkaita.
alumni Creativity DigiArena digimarkkinointi Haaga-Helia Henkilöbrändi IAB IAB Finland Ideointi Innovointi Instagram Krea KreaExperience KreaHH KreaINNO Krea Portfolio Night Krea Spring School luova työ luovatyö luovuus mainonta markkinointi Outdoor adventure day Portfolio Portfolio Night projektipäällikkö sisällöntuotanto some sosiaalinen media Storytelling tapahtumamarkkinointi tulevaisuus työharjoittelu työnhaku vaikuttajamarkkinointi verkostoituminen video Videomarkkinointi viestintä vinkit vinkki visuaalisuus Yhteisömanageri youtube yrittäjyys
60 54 ryhmässä. Tästä ryhmästä kaksi vastaajaa ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin vuotiaiden ryhmässä vastaajia oli kymmenen, joista yksi ei tuntenut Seniori-vaappua aikaisemmin. Muissa ryhmissä oli yhdeksän vastaajaa. Halusin selvittää, onko jokin ikäryhmä sellainen, jolla ei ole tietoa Seniori-vaapusta. Tällä tiedolla halusin selvittää vastaajista ne, joille olisi todella tärkeää tuottaa verkkosivujen sisältöä siltä pohjalta, mikä Seniori-vaappu on ja mihin tarkoitukseen se on alun perin kehitelty. KUVIO 14. Vastaajien ikä ja Seniori-vaapun tunnettuus Viidestäkymmenestä vastaajasta vain neljä ei tuntenut Seniori-vaappua aiemmin. Tämä kertoo hyvin Seniori-vaapun tunnettuudesta vastaajien keskuudessa. Seniori-vaapun tietojen saaminen internetistä, lehdestä, kalastajilta, messuilta tai tuttavalta Kuviosta 15 näkyy, että vastaajat olivat saaneet Seniori-vaapusta tietoja eri kanavista. Suurin osa, 13 vastaajaa, oli saanut Seniori-vaapusta tietoa perinteisestä lehdestä. Kysymykseen olisi voinut lisätä myös vastausvaihtoehdon jostain muualta, sillä jälkeenpäin huomasin, että vaihtoehtoja oli liian vähän. Yllättävää oli, että internetistä tietoja oli saanut vain kaksi vastaajaa. Lehden merkitys tunnettuuden kannalta on siis edelleen suuri.
85. Onnistuneen segmentoinnin edellytykset• Yritys tuntee asiakasryhmät läpikotaisin eli niiden tarpeet ja arvostukset.• Yritys tunnistaa eri ryhmien väliset erot.• Yritys ymmärtää, miten eroja hyödynnetään markkinoinnissa.• Yritys tunnistaa myös asiakkaan päätöksentekoprosessiin vaikuttavat tunneperäiset seikat.• Yritys tunnistaa asiakkaiden päätöksentekoprosessiin vaikuttavat suosittelijat, lähipiirin kokemukset ja muut vaikuttajat.• Yritys kykenee ylläpitämään ja syventämään asiakassuhdetta eri asiakasryhmiin niille sopivalla tavalla.• Yritys seuraa asiakasryhmissä tapahtuvaa liikehdintää ja ennakoi muutoksia.
226. Tavoitteet ja strategiat asiakasryhmittäin • Panostuskohteet: •Millaisia asiakkaita halutaan? •Tärkeimmät asiakkuudet? Kumppanuudet? • Hyödyn ja arvon tuottaminen eri asiakkuuksille: •Mikä arvokasta eri ryhmille? •Miten arvoa tuotetaan? • Asiakkuuksien säilyttäminen, asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen: •Kanta-asiakasohjelmat? •Muut toimenpiteet? • Asiakkuuksien ja toiminnan tuloksien seuranta: •Mittarit?  Tavoitteet ja keinot kokonaisuutena.
Koska töissä vietetään niin suuri osa ajasta, tehdään siihen liittyvät päätökset järjen lisäksi tunteella. Tuntuuko yritys ”omalta”, vaikuttaako porukka sellaiselta, jonka osana haluaisi olla. Onko yritys hierarkkinen ja jäykkä, vai rento ja ketterä? Näiden osa-alueiden esiin tuominen ja tunteisiin vetoaminen onnistuu parhaiten videon ja kuvien kautta.
Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
Päivä alkoi kasvuohjelman kauppiascaseilla: Heikki Tiittanen (Director Solution Sales, Reima & Finnish Baby Box) jakoi alkuun heidän käytännönläheiset oppinsa videoiden tuotannosta ja hyödyntämisestä markkinoinnissa, kun takana on kokemukset ensimmäisten 100 videon kuvaamisesta. Tärkeää onkin alkaa vain tehdä ja kokeilla millainen sisältö toimii juuri omassa markkinoinnissa. Toinen kauppiascase kuultiin Jussi Meresmaalta (CEO & Founder, Innova Champion Europe). Jussi näytti vaikuttavia esimerkkejä yhteisön ja heimon rakentamisesta Facebookin livelähetyksillä sekä tunnettuuden luomisesta viraalivideoiden ja vaikuttajien avulla. Kannattaa käydä tutustumassa näihin videoihin YouTubessa ja laittaa Discmanian sivu seurantaan!
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
Huom! Kun käyttäjä hakee “miten parannan verkkonäkyvyyttä”, kannattaa tarjota tietoa aiheesta eikä mainostoimiston mainosta. Opastavasta videosta kannattaa ohjata seuraavaan sisältöön, joka voi olla esimerkiksi “parhaat työkalut verkkonäkyvyyden parantamiseen”. Tämän videon katsojalle tarjotaan ratkaisua, kuten “varaa heti ilmainen konsultointi” ja lähdetään muistuttamaan häntä mainoksilla.
155. Kanavan tehtävät• Omistusoikeuden siirto, kun siirrytään kanavan portaalta toiselle.• Tiedonvälitys kahteen suuntaan: markkinointiviestintä asiakkaille ja palautteiden välitys tuottajalle.• Valmiiden asiakassuhteiden tarjoaminen tuottajan käyttöön.• Tilaamisen, pakkaamisen ja fyysisen jakelun hoitaminen.• Lajitelmien ja valikoimien muodostaminen ostajakunnalle sopiviksi.
Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.

Oletko miettinyt, että pitäisi alkaa markkinoida sosiaalisessa mediassa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko jo kokenut konkari ja haluat uusia näkökulmia tekemisen tueksi? Sosiaalinen media kasvaa jatkuvasti ja sen potentiaali markkinointikeinona on valtava. Kysyin kahdeksalta suomalaiselta asiantuntijalta apua: "Mikä olisi ensimmäinen vinkki, jonka antaisit uudelle sosiaaliseen mediaan tähyävälle markkinoijalle?"
7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
83. Harjoitus • Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa suuresti organisaatioiden markkinointipäätöksiin. Mieti miten markkinointiosasto voi mitata ja ennustaa muutoksia sosiaalisessa ympäristössä? • Nykypäivän nuoriso käyttää yhä enemmän rahaa kulutukseen. Löydätkö eroja mainonnassa nuorten ja aikuisten välillä? • Arvioi maantieteellisen segmentoinnin etuja (5kpl) ja haittoja (3-5kpl)

Kaikki ei vieläkään ole kaupan – lapsuutta ja myös nuoruutta on edelleenkin suojattava mainonnan keskellä. Piilomainonta ei ole hyväksyttävää missään markkinointimuodossa. Lapsen ei pitäisi joutua julkisissa tiloissa näkijäksi esimerkiksi eroottiselle tai pelottavalle mainonnalle. Nuorille ei puolestaan saisi markkinoinnissa luoda kaavamaisia ulkonäköpaineita, kehottaa rikkomaan lakia tai omaksumaan rasistisia tai syrjiviä asenteita. Mainostajien pitää kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa kunnioittamalla alaikäisen oikeutta tasapainoiseen kasvuympäristöön.
Myynninedistämisen kannalta on myös toinen olennainen syy hankkia asianmukainen SSL-sertifikaatti: Google on vuonna 2014 antamassaan tiedotteessa kertonut (https://webmasters.googleblog.com/2014/08/https-as-ranking-signal.html) arvostavansa luonnollisissa hakutuloksissaan enemmän https-yhteydellä varustettuja sivustoja. Näinollen sertifikaatin asentaminen auttaa myös optimoimaan hakukonenäkyvyyttä.
alumni Creativity DigiArena digimarkkinointi Haaga-Helia Henkilöbrändi IAB IAB Finland Ideointi Innovointi Instagram Krea KreaExperience KreaHH KreaINNO Krea Portfolio Night Krea Spring School luova työ luovatyö luovuus mainonta markkinointi Outdoor adventure day Portfolio Portfolio Night projektipäällikkö sisällöntuotanto some sosiaalinen media Storytelling tapahtumamarkkinointi tulevaisuus työharjoittelu työnhaku vaikuttajamarkkinointi verkostoituminen video Videomarkkinointi viestintä vinkit vinkki visuaalisuus Yhteisömanageri youtube yrittäjyys
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
×