11 Myyntitavoitteet Tuotetavoitteet 5 Yksittäinen yritys voi oman liiketoimintastrategiansa pohjalta määritellä ja rajata markkinointitoimintansa tehtäväkentän suppeammaksi keskittymällä esimerkiksi vain asiakassuhteiden tai jopa brändin johtamiseen. Tämä riippuu yrityksen liiketoimintamallin ominaisuuksista ja niihin liittyvistä rajauksista sekä yrityksen asettamista omista tavoitteista ja visiosta. (Tikkanen ym. 2007, 25.) Yrityksen tulisi laatia omat kuvion 1 mukaiset tavoitteet markkinointistrategiaan toiminnalleen ja markkinoinnilleen. Kannuksen Kalastustarvike Oy tähtää asiakassuhteiden ja tuo- Saatavuustavoitteet Asiakastavoitteet Viestintätavoitteet Kannattavuustavoitteet Hintatavoitteet MARKKINOINTI- STRATEGIA Asiakassuhteiden johtaminen Toimittajasuhteiden johtaminen Tuotekehityksen johtaminen Muiden verkostosuhteiden johtaminen MARKKINOINNIN TAVOITTEET KUVIO 1. Markkinointistrategian sisältö (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, 25 40) ja markkinoinnin tavoitteet (Raatikainen 2004, 89 99) Markkinointistrategian sisältö ja markkinoinnin tavoitteet ovat selkeitä kokonaisuuksia, kuten kuviossa 1 on esitetty. Markkinoinnin kautta yrityksen tavoitteet voivat olla pelkästään esimerkiksi myyntiin tai hintaan liittyviä, tai sen lisäksi asiakkaisiin, viestintään, kannattavuuteen ja saatavuuteen suuntautunutta. Yritys itse määrittelee omat lähtökohtansa ja tavoitteensa, joihin markkinoinnillaan pyrkii.
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10
Uudella algoritmilla pyritään parantamaan Facebookin uutisvirrassa näytettävien julkaisujen henkilökohtaista laatua tuomalla esille personoidumpaa ja keskustelua herättävämpää sisältöä. Ystävien ja perheenjäsenten julkaisut näkyvät enemmän uutisvirrassa ja yksityisen tahon, kuten yritysten, brändien ja median julkaisut vähenevät. Algoritmi suosii julkaisuja, jotka herättävät vuorovaikutusta ja aitoa spontaania keskustelua - pitkät kommentit sekä kahden tai useamman henkilön väliset keskustelut lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Sen sijaan mainosmaiset julkaisut tai julkaisut, joilla kalastellaan tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja, voi jatkossa unohtaa.

67 61 Kotisivujen ulkoasu ja värit Kuvio 23 osoittaa, että kotisivujen visuaalisuudella on suuri merkitys käyttäjien ja kotisivujen sisällöntuottamisen näkökulmasta. Visuaalisuudella tarkoitetaan sekä layoutin luomista että kuvien merkitystä. Vastaajista kahdeksan antoi Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen ulkoasun ja värien onnistumisen arvosanaksi seitsemän ja yrityksen onnistumisen keskiarvo kotisivujen ulkoasussa ja väreissä oli 5,1. Tämä tarkoittaa, että verkkosivusto on näiltä osin onnistunut hyvin. Kotisivujen ulkoasun ja värien tärkeyden keskiarvo oli 5,1. KUVIO 23. Kotisivujen ulkoasu ja värit Kotisivujen selkeys Kuviosta 24 nähdään, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivut olivat vastaajien mielestä selkeät. Käyttäjän näkökulmasta verkkosivujen tulee olla helpot ja selkeät käyttää. Verkkosivujen sekava ulkoasu voi saada kävijän poistumaan sivustolta välittömästi. Yllättävää vastauksissa oli mielestäni se, että keskimääräisesti kotisivujen selkeyden tärkeys ei kuitenkaan ollut korkeampi kuin 5,8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumisen keskiarvo kotisivujen selkeydessä oli 5,3. Yrityksen keskiarvo jäi tärkeyden keskiarvoa hiukan alemmaksi.
203. Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjinä? Viisi segmenttiä: •Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %) • Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %) • Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %) • Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %) • Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %)  mihin ryhmään voisit itse kuulua? Dagmar Insight & Implementation -tutkimus 2008
Segmentoinnin avulla luodaan koko markkinoista markkinakartta numeroineen, josta näet yhdellä silmäyksellä markkinan kaikki segmentit (koko, tuottopotentiaali euroissa, oma osuus markkinoista). Tämän jälkeen seuraa yksi tärkeimmistä strategisista päätöksistä, eli kohderyhmän/-ryhmien valinta. Mitä pienemmäksi uskallat kohderyhmän rajata, sitä helpompaa markkinointi on toteuttaa kohderyhmää puhuttelevalla tavalla. Tavoitteena on tunnistaa samoja valintakriteerejä käyttävät tai samalla tavalla käyttäytyvät asiakkaat. Valitun segmentin tarpeiden ja toiveiden selvittäminen auttaa sinua suunnittelemaan ja tekemään tuottavaa markkinointiviestintää. Lue tarkemmat ohjeet segmentoinnista täältä.
Facebook-sivuille tuotu uutinen on tietyssä mielessä epävirallisempi kuin esimerkiksi uutiskirje. Siksi sivusto antaa yritykselle mahdollisuuden suorempaan ja samanarvoisempaan kommunikointiin asiakkaidensa kanssa ja saavutettavuus paranee. Parhaat Facebook-sivut ovat miniyhteisöjä, joissa ihmiset vaihtavat kokemuksiaan yritystä ja sen toimialaa sivuavista asioista. Hyvä Facebook-sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden innostua yrityksestä ja sen tuotteista ja levittää innostuneisuuttaan sosiaaliseen verkostoonsa.

Mainoksessa lapsi istui muiden lasten seuraan pelikorteilla katetun pöydän ääreen sanoen ystävällisesti ”Hei kaverit!”. Vieressä istuva vanhempi lapsi kääntyi tämän puoleen tokaisten ”Häivy täältä! Ei tää sua kiinnosta.” Kohtauksen jälkeen ääni kertoi: ”Pelin avulla sinusta voi tulla pihan kovin Pokemon kouluttaja, jolle muut eivät mahda mitään.” Kuluttaja-asiamies katsoi mainoksen olevan lainvastainen, kun siinä käytettiin lapsen hylätyksi tulemista ja sosiaalisen menestyksen tarvetta tehokeinona tuotteen myynnin edistämiseksi. (KA 2001/40/0392)
Video ladataan tyypillisesti yrityksen nettisivuille ja YouTubeen. Yritysten kannattaisi miettiä kuitenkin minne kaikkialle videot sopivat. Niitä voidaan nykyisellään käyttää oikeastaan kaikissa somekanavissa nettisivujen lisäksi. Sähköpostimarkkinoinnissa käytettynä video lisää sähköpostin avaamiskertoja sekä B2B- että B2C-sektorilla (Lähde). YouTube on hyvä jakelukanava sen takia, että Google omistaa YouTuben ja Tubehan on maailman toiseksi suurin hakukone. Osa ammattilaisista lataa kuitenkin videonsa hieman laadukkaampaan Vimeoon.

7 4 MARKKINOINTIOL SUHTEET Markkinoinnin perusvalmiudet Yrittäjien koulutus Työ-ja yrittäjäkokemus Markkinointi työnä Liiketoiminnan motiivit Yritystoiminnan aloittaminen ja toimialan valinta Yrittäjän tavoitteet ja tuloksen arviointi Markkinoinnin tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Markkinoinnin merkitys yritystoiminnassa 57 5 KILPAILUYMPÄRISTÖ Kilpailijat ja kilpailun luonne Kilpailun seuranta ja seurannan kohteet Kilpailuun suhtautuminen ja kilpailukäyttäytyminen 67 6 ASEMOITUMINEN Kilpailuväittämät Keskittyminen ja erikoistuminen Tuotteet ja tuoteideat Merkkien käyttö Asiakkaat ja markkinointikanavat Yrittäjän informaatio Integroituminen Hinta 94 7 YHTEENVETO 98 8 PÄÄTELMÄ 104 Kirjallisuus 108 Liitteet 112
92 86 6 POHDINTA Olen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen tekemääni tutkimukseen ja kehityssuunnitelmaan sekä niiden toteutukseen. Olen myös saamaani kyselyiden vastausmäärään tyytyväinen, vaikka kokonaismäärää odotin ehkä hiukan suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. En lähtenyt tavoittelemaan yli sadan vastaajan määrää, sillä tiesin kokemuksesta, että messuilla esittely ja myyntityö pienellä henkilömäärällä vievät suurimman osan messupäivästä. Ajattelin, että asiakkaat vastaisivat innokkaammin kyselyyn, kun samassa yhteydessä oli arvonta. Arvonnan palkintona oli 15 kappaletta Seniori-vaappuja. Luulen, että perjantaille osunut todella raju ukkoskuuro vähensi vastaajien määrää. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä ollut hyvä, että vastaajat olisivat voineet täyttää kyselyn Kannuksen Kalastustarvike Oy:n messuteltan sisäpuolella. On vaikea arvailla, mikä vaikutti vastausten määrään olennaisesti. Halusin kyselylomakkeesta ulkoasultaan helposti ja nopeasti täytettävän näköisen. Kyselylomakkeen pituus oli ainoastaan yksi A4-kokoinen sivu. Kysymykset tein kyselyyn sen pohjalta, mitä halusin tietää yrityksen näkyvyydestä ja Seniorivaapun tunnettuudesta nykyisin. Kyselylomakkeen kysymysten muotoiluun katsoin mallia aikaisemmin tehdyistä asiakastyytyväisyyskyselyistä ja muista kyselyistä kirjamateriaaleista, internetistä ja useista aikaisemmin julkaistuista opinnäytetöistä. Muokkasin löytämistäni kyselyistä sellaisen, josta saisin mielestäni kehityssuunnitelman kannalta parhaat mahdolliset vastaukset. Varsinaisesti en tehnyt tuote- tai asiakastyytyväisyystutkimusta. Sellaiseen tarkoitukseen olisi kyllä löytynyt paljon kyselymalleja. Kyselylomakkeen tarkistivat moneen kertaan sekä ohjaajani että viestinnän opettaja. Lopullisen version sain ottaa testikäyttöön toukokuun loppupuolella. Joitakin kysymyksiä olisin voinut lisätä kyselyyn, sillä teoriaosiota kirjoittaessani pääsin syventymään internetin ja digitaalisen median käsitteisiin. Lomakkeen arvosanataulukkoon olisin voinut lisätä maininnan siitä, mitä numerot nolla ja seitsemän tarkoittavat. Tällä tavoin olisin selventänyt arvosanojen merkitystä. Vastauksia olisi ehkä ollut helpompi tulkita arvosana-asteikon ollessa esimerkiksi 0 5.
Kuinka paljon TV-mainonta tosiaan maksaa? MTV Spotti -kampanjalaskurin mukaan valtakunnallinen 15 sekunnin mainos, joka esitetään kerran Huomenta Suomi -ohjelman mainoskatkolla maksaa 490 euroa. Tämä on laskurin mukaan halvin vaihtoehto. Minkä tahansa muun ohjelman kohdalla hinnat moninkertaistuvat (esimerkiksi kun ohjelmaksi on valittuna Päivän sää, hinta nousee 3290 euroon). Vaikka kokonaiskontakteiksi luvataan ensimmäisen esimerkin kohdalla 17.000 kontaktia ja toisen kohdalla 101.000 kontaktia, kuinka moni mainoksia lopulta todellisesti seuraa? Esityskertoja kasvattamalla hinta ja luvattu kokonaiskontaktien määrä nousevat suhteellisesti. Kaksi esityskertaa, hinta ja kokonaiskontaktit kaksinkertaistuvat – kolme esityskertaa ja ne kolminkertaistuvat. Millä kokonaiskontakteja käytännössä pystytään mittaamaan? Voitko olla varma, että luvattu kokonaiskontaktien määrä täyttyy?
Kun esimerkiksi suomalaisten (ja todennäköisesti myös muunmaalaisten) kaikkitietävien miesten perusluonteeseen kuuluu ensimmäisenä heittää uuden tuotteen ohjekirja roskiin, eikä apua kehdata myöhemmin kysyä, voi videoista löytyä korvaamaton apu. Verkkokaupan tilausvahvistuksen mukaan voisikin liittää esimerkiksi lyhyen videomuotoisen ohjeen, jonka asiakas pystyy katsomaan nykyään käytännössä missä tahansa. Samalla hän saattaa tulla tilanneeksi vaikkapa jonkin lisätarvikkeen, joka tekee uuden tuotteen käytöstä entistäkin helpompaa.
Ensimmäiseen näkökulmaan liittyy se, että uudet ja kuumat some-kanavat eivät koskaan ole markkinoinnissa tehokkaita. Niillä tekevät rahaa vain some-konsultit, jotka juoksevat kouluttamassa tiedonnälkäisiä asiakkaitaan. Kun Facebook oli nuori ja kultaiset vuodet vasta edessäpäin, Facebookista saadut tulokset eivät millään tavoin vastanneet markkinoijien odotuksia. Vasta muutaman viime vuoden aikana on löytynyt toimivia tapoja hyödyntää Facebookin valtaisa käyttäjämäärä yritysten tavoitteiden edistämisessä.
Tärkeää markkinointiin suunnatun budjetin suunnittelussa on tehokkuuden arviointi: kuinka paljon yrityksesi saa myyntiä tietyllä markkinointiin käytetyllä rahamäärällä. Budjetissa otetaan huomioon kaikki suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun markkinointisuunnitelman ajanjakso on päätöksessään, voidaan menneiden kuukauden konversioita tutkimalla luoda seuraavasta ajanjaksosta tehokkaampi sekä huomioarvon että rahallisen panoksen suhteen.
51 45 TAULUKKO 2. Hyvän vieheen ominaisuuksia (Tuiskunen 1995, 29 41) Hyvän vieheen ominaisuuksia Helppoheittoinen Hyväuintinen Kestävä Hyvännäköinen Laaja uintisyvyys Moniin kalastustapoihin soveltuvuus Laadukkaat ja oikean kokoiset koukut Viehettä tulee voida heittää myös tuulessa. Mitä pidemmälle viehe lentää, sitä laajemmalta alueelta se kalastaa. Tarkoittaa ilmeikkyyttä, monipuolisuutta ja eri vetonopeuksien sietoa. Hyväuintinen viehe toimii niin koskessa kuin seisovassa vedessä sekä moottoriuistelussa käytettäessä nopeassakin vauhdissa. Vieheessä heikkoja kohtia ovat mm. nokkalevy ja lenkit. Hyvän vieheen tulisi kestää käytössä pitkään. Vaikka kala ei ajattele vieheen ulkonäöstä kuten kalastaja, lisää kaunis ulkoasu kuitenkin luottamusta vieheeseen. Mitä laajemman syvyyssektorin viehe kalastaa, sitä parempi. Varsinkin kun kalat välttävät pintavesiä, ovat syvälle vajoavat vieheet arvokkaita. Hyvä viehe toimii niin heitto- ja vetouistelussa syvällä ja pinnassa, hidasvauhtisessa kuin soutelussa ja koskikalastuksessa. Hyvässä vieheessä on lujat ja terävät koukut. Taulukosta 2 nähdään, että hyvällä vieheellä on oltava useita erilaisia ominaisuuksia, jotka liittyvät liikkeeseen, väriominaisuuksiin ja materiaaleihin. Valmistajan on kehittäessään viehettä kyettävä kiinnittämään huomiota moniin eri ominaisuuksiin, jotta viehe menestyisi.
Oikein tehtynä videosuunnitelma tehdään ennenkuin mainosmateriaalia on kuvattu, näin kuvaustilanteessa pystytään luomaan materiaalia valittujen alustojen ehdoilla ja saadaan maksimaalinen teho valituista kanavista.  Video palvelee kuluttajaa ostoprosessin eri vaiheissa eri tavoin aina inpiroivista brändivideoista käyttöohjeisiin. Onnistunut mainonta tunnistaa kuluttajien tarpeet ja viestit vastaavat ostoprossin eri vaiheisiin.
Alaikäisen ja aikuisen elämänkokemuksessa, tiedoissa ja taidoissa kulutusmarkkinoilla on eroa. Alaikäinen on aikuista alttiimpi markkinoinnin tehokeinoille ja mainonnan vaikutuksille. Ero on sitä selkeämpi mitä nuorempi alaikäinen on. Alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia on aina arvioitu tiukemmin. Tämä periaate on luettavissa kuluttajansuojalain esitöistä, monista markkinaoikeuden ratkaisuista, tv- ja radiotoimintaa koskevasta direktiivistä ja myös ICC:n mainonnan kansainvälisistä perussäännöistä, jossa on oma lukunsa lapsiin kohdistuvasta markkinoinnista.
43 37 väksi. Vaapun valmistus ei aluksi ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten muutakin kalastustarvikevalmistusta, kuten esimerkiksi lahjatavaroita, värikoukkuja ja liikelahjoja, oli valmistuksessa mukana. Nämä sivutuotteet jäivät myöhemmin tuotannosta pois, koska ei aikaa eikä tarvetta niiden valmistukseen ollut Seniori-vaapun menestyksen myötä. (Känsäkoski 2010.) Ensimmäinen kilpailu, johon Känsäkoski Seniori-vaapulla osallistui, oli valtakunnallinen vieheiden valmistajien Vuoden vaappu kilpailu. Seniori-vaappu sijoittui kyseisen kilpailun taimenvaappusarjassa hienosti toiseksi. Tämän sijoittumisen kannustamana ja ehdittyään olla vuoden työttömänä Känsäkoski perusti keväällä 1993 oman kalastusalan yrityksen, Kannuksen Kalastustarvikkeen. Yhtiömuoto oli aluksi toiminimi, joka vaihtui osakeyhtiöksi vuonna Yritys aloitti toimintansa Suomessa vallinneen ensimmäisen laman aikoina. Starttiraha oli silloin yrityksen aloituksen kannalta tärkeä alkupääoman ja rahoituksen lähde. Kuten sanotaan parhaimpien ideoiden usein syntyvän autotallissa tai saunan lauteilla, tässä tapauksessa se ainakin pitää paikkansa: yrityksen toimitilat sijaitsevat omakotitalon autotallissa. (Sormunen 2010, 25.) Vuonna 1994 Kannuksen Kalastustarvike Oy palkittiin Kannuksen yrittäjäjuhlassa Kannuksen yrittäjien Kannustus-palkinnolla. Palkinnon Känsäkoski sai uudesta, innovatiivisesta yritysideasta. Kuviossa 9 näkyy yrityksen logo. KUVIO 9. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n logo Kuviossa 9 oleva yrityksen logo on selkeä ja hiukan humoristinen. Logon näkyvyyttä digitaalisessa mediassa voisi lisätä, sillä logo on vakiintunut yrityksen painetussa mainonnassa. Logoa on hiukan muutettu sen alkuperäisestä mallista.
Ennen mittavia some- ja sisältötoimenpiteitä yrityksellä tulee olla kirkas näkemys siitä, millainen käyttäytyminen tai kuluttajien toiminta verkossa resonoi positiivisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän näkemyksen ympärille rakennetaan tavoitteista, julkaisutoimenpiteistä, kohderyhmistä ja kanavista koostuva kokonaisuus, digitaalinen ekosysteemi.  
94. Tuotepäätökset eri toimialoilla TEOLLISUUS: • uudet tuotteet: kehitetään itse alusta alkaen • uudet käyttötarkoitukset: parannellaan olemassa olevia tuotteita • matkitaan muita (benchmarking): kopioidaan, lisensioidaan, toimitaan alihankkijana KAUPPA –oma valmistus tai maahantuonti, omat brändit, ketjuttaminen, franchising ja erilaiset jäsenyydet, keskus- ja aluetukut sekä yksityiset organisaatiot. PALVELUSEKTORI –suunnitellaan, ja toteutetaan palvelu omatoimisesti, mukaillaan kilpailijoiden palveluita, pyritään kopioimaan orjallisesti, ja sovitetaan palvelu olosuhteisiin.
Sisällön laatu tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Oli sisältö sitten tekstiä, kuvia tai videoita, kannattaa aina edetä laatu edellä. Millainen sisältö on kohderyhmälle aidosti tarpeellista ja samaistuttavaa? Mikä herättää keskustelua tavoitellun kohderyhmän kesken? Entä mikä herättää keskustelua julkaisijan ja kohderyhmän välillä? Näistä kysymyksistä on hyvä lähteä liikkeelle julkaisuja suunnitellessa. Facebookin uutisvirran vastaava Adam Mosseri nostaa algoritmin muutosta käsittelevässä julkaisussaan esille vinkkejä keskustelua herättävän sisällön luontiin. Näitä ovat esimerkiksi live-videot ja ryhmät.
Silloin kun huoltajan suostumusta tarvitaan, esimerkiksi verkkokaupassa pelkkä rasti ruutuun -menetelmä ei ole riittävä keino turvamaan huoltajan oikeusasemaa. Toisaalta sähköinen allekirjoitus ei ole vielä vakiintunut tapa varmistaa henkilöllisyys. Merkityksellistä on, miten huoltajan ja lapsen oikeusasemasta on palvelussa kokonaisuudessaan huolehdittu.
19 13 yksi tai useampi edellä mainituista tavoitteista, jotta digitaalisen markkinoinnin keinoista olisi yrityksen liiketoiminnan kannalta suurempi hyöty. (Karjaluoto 2010, 129.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, tuotekokeilun aikaansaaminen, uskollisuuden kasvattaminen, ja yrityksen verkkosivuston kävijämäärän kasvattaminen. Internetstrategiassa yrityksen tulisi miettiä erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit. Näitä asioita on hyvä miettiä jo yrityksen alkuvaiheessa, mutta jo olemassa olevan yrityksen kohdalla ne toimivat laukaisevana tekijänä joko lähtötilanteessa internetmaailmaan tai pyrittäessä kehittämään yrityksen jo käytössä olevia kanavia. Näistä internetstrategian rooleista yrityksen kannalta kustannustehokkaita ja hyviä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat, kertoo Softalent Oy:n Internet-strategisti Sami Etula Minustako yrittäjä? -lehden tekemässä internetstrategiaa koskevassa haastattelussa koskien internet strategiaa. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) 2.3 Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät Markkinointiviestinnän tulevaisuus näyttää olevan edelleen kohentumassa, kirjoittaa Mainostajien liitto internetsivuillaan. Mainostajien liiton mainosbarometrin mukaan markkinointiviestinnän kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Mainostajien liiton tutkimuksen tulokset eivät kerro euromääräisistä mainonnan muutoksista, vaan pelkästään muutosten suunnasta. Lehdet ja televisio hallitsevat mainontaa edelleen, jos mainontaa mitataan rahalla. Tutkimuksen osalta nimenomaan sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa kasvaa. Vastaajista jopa 94 prosenttia aikoi ensi vuonna käyttää sosiaalista mediaa yrityksen markkinoinnin keinona. Hakukonemainontaa hyödynsi vastaajista tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia. (Mainostajien liitto 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy ei ole käyttänyt hakukonemainontaa markkinoinnissaan, joten tämä olisi yksi tehokas keino parantaa yrityksen löydettävyyttä internetissä. Mainoksien hinnoissa on eroja, joten myös pk-yrityksen on mahdollista toteuttaa hakukonemainontaa. Asiakkaat usein kuitenkin luottavat enemmän mainoksiin, joita ei ole maksettu.
Aikatauluun kannattaa varata myös oma osuutensa vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Yksi sosiaalisen median suurista hyödyistä on asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen, yritykset ovat tänä päivänä paljon enemmän läsnä asiakkaiden elämässä sosiaalisen median ansiosta. Asiakkaan kommentteihin vastaaminen on sosiaalisessa mediassa pakollista, jos seuraajan haluaa pitää uskollisena. Myös asiakkaan takaisinseuraaminen esimerkiksi Instagramissa ja asiakkaan kuvista tykkäily lisää sitoutuneisuutta. Asiakkaita voidaan myös osallistuttaa yrityksen somesisällön tuottamiseen erilaisilla hashtag -kilpailuilla ja muilla vastaavilla. Toinen suuri etu sosiaalisessa mediassa on markkinoinnin tuloksien analysointi. Yritys näkee heti, minkälaiset päivitykset keräävät eniten tykkäyksiä ja klikkauksia ja näitä tietoja analysoimalla ja hyödyntämällä yritys pystyy räätälöimään viestinnän sisällön juuri omaa kohderyhmäänsä miellyttäväksi ja hyödyttäväksi.

As already mentioned, the description under a YouTube video, and especially the first two rows which are always shown, is one of the three main areas where a creator can give information to their audience. The description is shown all through a video and is therefore commonly used to inform the audience if it is a commercial message so that they can see if even if they skip ahead into the video.


16 ainoastaan yrityksen kokoa, koska haastateltujen toimialat ja liiketoimintamuodot poikkeavat toisistaan niin paljon, että menestymiseroj en tarkastelu ja vertailu ei ole tarkoituksenmukaista pienessä aineistossa. Tutkimuksessa ei tarkastella yrittäjyyttä, mikä on erilainen käsite kuin markkinointi. Markkinointia käsitellään tutkimuksessa enemmän markkinointipäätöksinä, työnä ja yrittämisen työvälineenä kuin psykologisena ilmiönä. Tähän rajaukseen on päädytty siitä huolimatta, että yrittäjän ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. tavoitteiden asetteluun yritystoiminnassa, liiketoiminta-alueen valintaan, johtamiseen sekä siihen intensiteettiin, jolla yksilö pyrkii kehittämään yritystään ja siten myös markkinointia (CARSON ym. 1995, s. 9). Yrittäjyys voidaan määritellä suhteellisen kapea-alaisesti (SCHUMPETER 1934; DRUCKNER 1985) tai hyvin laajaalaisesti (HAAHri 1989). Yrittäjästä puhuttaessa tässä tutkimuksessa tarkoitetaan aina haastateltavaa, joka voi olla joko yrityksen omistaja, yksi omistajista, liiketoiminnan harjoittaja, toimitusjohtaja, tuotantolaitoksen johtaja tai muu markkinoinnista vastaava yrityksen päätöksentekijä. Siitä huolimatta, että yrityksistä osa sijaitsee maaseudulla, alueellista näkökohtaa ei korosteta. Näistä kysymyksistä on aikaisemmin tehty useita kattavia tutkimuksia (mm. KATILA 1990; NIITTYKANGAS 1992; NIITTYKANGAS ym. 1994; UUSITALO 1994). Yritysorganisaation ominaisuudet ja niiden vaikutus markkinointiin on jätetty myös tarkastelun ulkopuolelle. Tämä valinta johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa tiedettiin suuren osan yrityksistä toimivan pääasiassa yrittäjäperheen voimin. Henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille yrityksen kasvaessa. Tutkimustavasta johtuen aihetta on mahdollista käsitellä tarvittaessa. Kaikki teemahaastatteluun osallistuneet yritykset ovat toimivia yrityksiä. Samalla omistaj alla voi olla yhtä aikaa useita yrityksiä ja/tai maatilayritys. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan yhtä näistä yrityksistä ja sen toimintaa. Ns. yritysportfolion merkitystä omistajan tulonlähteenä ei käsitellä, vaikka sitä on joskus käytetty psykologisesti suuntautuneissa tutkimuksissa sitoutuneisuuden astetta mittaavana muuttujana. 1.6 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittää tutkimuksen tavoitteet, käsitteet, rajaukset ja rakenteen. Toisessa luvussa tarkastellaan hyvin lyhyesti markkinoinnin keskeisiä käsitteitä ja markkinoinnin kysymyksiä kirjallisuuden pohjalta. Kolmas luku sisältää haastateltavien valintaan ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat. Luvussa kuvataan myös yritysten yleisiä ominaisuuksia, kuten yritysten liiketoiminnan kokoon liittyviä tekijöitä. Luvuissa 4-6 esitetään haastattelun teema-alueiden kuvaus. Seitsemäs luku käsittää yhteenvedon ja kahdeksas luku johtopäätökset. 15
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
41. Marketing Mix/4P ajattelu Neil Bordenin (1950 -luvun markkinointi mix) –Tuotesuunnittelu, hinnoittelu, Brändays, jakelu, henkilökohtainen myyntityö, ilmoittelu, promotointi, pakkaus, esillepano, palvelu, fyysinen käsittely, tietojen hankinta ja analyysi McCarthy, 1960, 4P:tä: –Tuote (product) –Hinta (price) –Jakelu (placement) –Markkinointiviestintä (promotion) Marketing management ajattelun mukaisesti yritys luo strategiansa näiden neljän osa-alueen suhdetta varioimalla. –ajatus markkinointijohtajasta osa-alueiden sekoittajana. 4P:n eri osa-alueista muodostuu yrityksen markkinointimix
25 19 suuryrityksille tyypilliset markkinointiosastot ja järjestelmät, vaan hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. (Lahtinen 1992, 223.) Lahtisen (1992) mukaan 1990-luvun markkinointinäkemys painottui vuorovaikutussuhteisiin ja niiden merkitykseen. Jokainen yritykseen soittava, faksaava, kirjoittava ja sisään tuleva henkilö otettiin vakavasti ja häntä palveltiin kunnolla. Näkemyksen mukaan asiakassuhde kehittyi vaiheittain, eikä yrityksen ollut siten järkevää jaotella asiakkaitaan hyviin ja huonoihin. Mainonta on kallis kilpailukeino, ja sen käyttö suuryritysten keskuudessa avaa mahdollisuuksia pk-yritykselle. (Lahtinen 1992, ) Nykyinen tarjontarunsaus markkinoilla ajaa asiakkaan valitsemaan yrityksen, jonka puheisiin luotetaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki mitä asiakkaalle luvataan, on pidettävä tinkimättä. Pienintäkään vilpillisyyttä ei voi hyväksyä, koska seurauksena saattaa syntyä pysyvä luottamuspula. Lahtisen (1992) sanoin asiakasta voi pettää vain kerran. (Lahtinen 1992, ) Tavoitteellinen markkinointi edellyttää yritykseltä suunnitelmallisuutta ja järjestelmällistä toimintaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Hyvän ja selkeän suunnitelman avulla työnjako ja työt selkeytyvät. Asiakassuuntaisen markkinoinnin onnistuminen vaatii yritykseltä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Asiakassuhde nähdään mieluummin yhteistyösuhteena kuin ostajan ja myyjän keskinäisenä suhteena. Yrityksellä on myös oltava taitoa ja kykyä kehittää jatkuvasti yrityksen liikeideaa vastaamaan ajan haasteisiin. Tämä edellyttää taitoa kerätä luotettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutospaineista. (Raatikainen, 2004, 58.) 3.3 Mielikuvamarkkinointi Eräs markkinoinnin keskeisimmistä toimintakentistä on mielikuvamarkkinointi. Sen tavoitteena on rakentaa yrityksen toiminnasta eri sidosryhmiin sellainen mielikuva, jonka avulla jokaisen sidosryhmän kohdalla yritys saavuttaa tavoitteensa. Mielikuvamarkkinointi on toimintaa, jossa yritys määrittelee kohderyhmän ja pyrkii mielikuvien kautta pääsemään asetettuihin tavoitteisiinsa. Kohderyhmänä mielikuva-
Eiköhän vastaus ole selvä, että tavoite 2! Se se on tarkka, mitattava, saavutettavissa oleva ja realistinen, sekä sillä on selkeä aikataulu mihin mennessä tavoite tulee saavuttaa. Brändirakkauden kasvattaminen ei siis ole kovin hyvä tavoite… SMART -mallin tavoitteena on tehdä tavoitteista niin tarkkoja, että kuka hyvänsä voi kertoa sinulle onko tavoite saavutettu vai ei. Lue täältä tarkemmat ohjeet markkinointistrategian tekoon.
5 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI- VERSITY OF APPLIED SCIENCES, Technology and Business, Kokkola Date March 2011 Author Taina Mäkelä Degree programme Business Administration Name of thesis Using digital media in the marketing strategy of an SME Case Kannuksen Kalastustarvike Oy Instructor Ann-Christine Johnsson MSc(Econ) FM Helvi Pääkkönen Pages Supervisor Hannu Känsäkoski The aim of this bachelor s thesis was to determine how Kannuksen Kalastustarvike Oy can take advantage of digital media as part of its marketing strategy. The theoretical part deals with marketing strategy and what marketing and communications are composed and how they are measured. The aim was to study how well-known seniori-wobbler is, and to study the company's marketing communications. On this basis, development ideas for marketing improvement have been designed for the enterprise. The aim was to increase the recognition of the company's products and increase the number of customers, to write a high quality thesis and carry out a good customer survey, which would be useful in developing the cost-effective use of digital media in the future. The study was ordered by Kannuksen Kalastustarvike Oy, a fishing equipment manufacturer, seller and buyer. The research method was quantitative research. The target group of the survey was the company s customers in Riihimäki Erämessut Fair on 11 to 12 June The research was carried out using a customer questionnaire. The results were analyzed by SPSS- and Excel programs. Kannuksen Kalastustarvike Oy s customers gave high marks both for the company and the product. The company and the product were high quality and had a good color palette. Key words communications, digital media, Internet, marketing, social media,
Kohdennettavuutensa vuoksi Facebookissa mainostaminen sopii oikeastaan mille toimialalle tahansa. Toisin kuin perinteisen median kanavia käyttäen, Facebookissa mainokset voi kohdentaa tarkasti esimerkiksi iän, sijainnin, kiinnostuksen kohteiden, työstatuksen tai Facebook-käyttäytymisen mukaan. Näin mainoksesi tavoittavat juuri oikeat ihmiset, etkä joudu maksamaan turhasta.
9 1 Johdanto 1.1 Markkinointi menestystekijänä Markkinointiaj attelussa voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa pääsuuntaa. Marklcinointisuuntautuneen lähestymistavan mukaan onnistumiseen vaikuttaa eniten marldcinoijan panos. Ääriajattelussa melkein mikä tahansa yrityksen ongelmista voidaan pelkistää markkinointikysymykseksi. Marldcinalähtöisyyttä korostavat tarkastelevat marldcinointisuuntautuneita enemmän marlckinointimahdollisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeista ja niille alueille, joita kilpailevat yritykset eivät palvele. Vaikka taitava markkinoija kykenee epäilemättä luomaan ja ohjaamaan markkinoita, pienyrityksissä parhaat markkinointiedellytykset ovat silloin, kun liiketoiminta-ajatus on riittävän markkinalähtöinen (SMALLBONE 1990). MURRAY'n (1981) mukaan markkinointi poikkeaa muista yrityksen osaamisen alueista erityisesti siinä, että se tarjoaa ja sen tulisi tarjota riittävästi välineitä seurata yrityksen ympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Tätä kehitystä tapahtuu jatkuvasti sekä kilpailijoissa että asiakkaissa. Markkinoinnin avulla havainnot muutetaan sellaiseen muotoon, että niiden avulla kyetään lisäämään yrityksen resursseja sekä pystytään kehittämään ja uudistamaan tuotteita ja markkinoita. Oikein toteutettu markkinointi lisää yrityksen menestymistä, koska se auttaa kohdistamaan resursseja oikein, mikä vähentää merkittävästi epäonnistumisen mahdollisuuksia joita yritystoimintaan liittyy (DicicsoN & GIGLIERANO 1986). Pienyrityksiin kohdistuvissa tutkimuksissa yrittäjyys on nostettu keskeiseksi menestymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Yrittäjäominaisuuksia ovat esimerkiksi muita parempi itseluottamus, kyky ja halu ottaa riskejä sekä hyvä mielikuvitus ja kyky havaita mielenkiintoisia taloudellisia mahdollisuuksia (JULIEN 1989). Yrittäjillä näiden piirteiden oletetaan olevan määrältään suurempia kuin ihmisillä keskimäärin. Yrittäjyyden vaikutuksia yrityksen menestymiseen voidaan tutkia sekä psykologisena ja yrittäjän osaamiseen liittyvänä että ympäristöstä johtuvana ilmiönä (RIEPPONEN 1995, s. 22, 25-30). JULIEN (1989) on tarkastellut erityisesti yrittäjän resursseja ja informaation käyttöön liittyviä tutkimuksia. Yrittäjän motivaatio on keskeisin pienyrityksen inhimillinen resurssi eli toiminnan perusta. Yrittäjämotivaatioon lasketaan kuuluvan kunnianhimo, halu taloudelliseen itsenäisyyteen, taipumus uhkapeliin tms. Näissä motiiveissa tuoton maksimointi ei ole ensisijaista vaikka sinänsä voitto mittaa menestymistä. Yrittäjyyteen kuuluu erityisesti kyky käyttää hyväkseen informaatiota. Informaation pohjalta yrittäjä tekee keksintöjä ja havaitsee mahdollisuuksia. Yrittäjällä saattaa olla myös huomattava kapasiteetti tutkia ja luoda uutta taloudellista informaatiota sekä toteuttaa se liiketoiminnassa. Yrittäjä voi toisinaan toimia siitä syystä, että hänellä itsellään on ajatuksia ja ideoita uusista liiketoiminta-alueista. Oman informaationsa pohjalta yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan käyttäytymiseen. JULIEN'N (1989) mu- 8

Facebookissa katsotaan 8 miljardia videota päivittäin ja Twitterissa katsotuista videoista 90 % katsotaan mobiililaitteilla. Mobiilivideoiden aika on nyt. Mobiilivideoiden odotetaan lisääntyvän 11-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin 75 % mobiilidatasta on videoita. Monet suosivat minkä tahansa muun sisällön sijaan videoita. Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kannattavaa. Markkinoija, joka käyttää videoita, saa 41 % enemmän verkkoliikennettä hakukoneista. Videoiden julkaisussa tulee kuitenkin muistaa laatu. 62 % kuluttajista sanoo saavansa negatiivisen kuvan brändistä, jos videon laatu on huono. (https://www.izideo.com/blog/accurate-video-statistics-according-studies/)


Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen johdannossa esitetyn määritelmän mukaan markkinointi tarkoittaa mainontaa ja muuta markkinointia, kuten myynninedistäminen, sponsorointi ja suoramarkkinointi. Käsitettä tulee tulkita laajasti. Se tarkoittaa kaikkia viestinnän muotoja, joita markkinoija itse tai joku hänen lukuunsa harjoittaa ja joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuotteen myynninedistäminen tai kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaminen mainitussa tarkoituksessa. Mainonta tai mainos puolestaan tarkoittaa mitä tahansa markkinointiviestintää mediassa, tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan.
98 92 Koivukoski-Hägg, J Vaapun tekijälle työ ja vapaa ovat yhtä. Vapari, 32. Lahtinen, J Pienyrityksen asiakassuuntainen markkinointi. Teoksessa Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Minustako yrittäjä? Alkavan yrittäjän tiedotuslehti Alkavan yrittäjän markkinointi Internetissä Kotisivuista internetstrategiaan, Paataja, A Kesän 1998 myydyimmät vaaput. Metsästys & Kalastus 7, Paikkala, M Kuluttajat ovat valistuneempia nettiaikana sosiaalinen shoppailu lisääntyy. Keskipohjanmaa , 9. Raatikainen, L Tavoitteellinen markkinointi. Helsinki: Edita Prima Oy. Riihimäki-lehti Ihmeviehe täyttää kalastajan toiveet nro 88, 3. Rope, T. & Vahvaselkä, I Nykyaikainen markkinointi painos. Helsinki: WSOY. Selén, R Kymmenen kärjessä Suomi kalastaa kotimaisilla lusikoilla. Metsästys & Kalastus 9, Sipilä, L Käytännön markkinointi. Nyt. Helsinki: Infor Oy. Sormunen, T Koukuttavaa kalastusbisnestä. Ekonomi, Sääksjärvi, M Tietotekniikka pienyrityksen tukena. Teoksessa Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Tainio, R Pienyritysten moni-ilmeinen luonne. Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Tikkanen, H., Aspara, J. & Parvinen P Strategisen markkinoinnin perusteet. Helsinki: Talentum. Tuiskunen, J Vieheiden höyhensarja. Erä 9, Tuiskunen J Kauden 1995 uittotalkoot. Erä 12, Tuiskunen, J Uuden kauden tarjokkaat. Erä 5 6, Vander Veer, E.A Facebook, the missing manual. The book that should have been in the box. Canada: O Reilly Media. Vuokko, P Markkinointiviestintä. Merkitys, vaikutus & keinot. Porvoo: WS Bookwell Oy.

alihankintamessut arktinen asiakkuudet asiantuntijapalvelut ce-merkintä ELY ERP finpro Gateway Norway AS. Norja henkilöanalyysi Industria innovaatiot johtaminen kansainvälistyminen kasvu kehittäminen kehittämispalvelut Kiina konsultointi koulutus markkinointi markkinointiprosessit markkinointistrategia meriteollisuus messut myynti Norja offshore pk-yritys prosessit rahoitus rakennusala sanktiot some strategia TEKES telakat tietoisku tietojärjestelmät tuottavuus uudistaminen valmennus venäjä Venäjän markkinat vienti
Pakkauksessa oli kuvattu koalakarhu kolmen poikasensa kanssa. Pakkaus sisälsi kuitenkin vain kaksi poikasta. Pakkauksessa oli maininta ”Yllätysvauvat, mutta kuinka monta”. Kuluttaja-asiamies kehotti yritystä huolehtimaan siitä, että pakkausmerkinnöissä annettavat tiedot eivät ole pakkauksen sisällön suhteen harhaanjohtavia ja että kuluttajalle ei synny mielikuvaa, että on sattumanvaraista, montako tuotetta pakkaus sisältää. (KA 98/40/1801)
Jotkut internetmarkkinoinnin gurut sanovat, että riittää, jos avainsana esiintyy sivulla 1-2 %, toiset, että 3-5 % sivun sisällöstä. Henkilökohtaisesti suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa, sillä avainsanojen liikakäyttö voi tuoda ns. rangaistuksen Googlelta. Se tarkoittaa, että sivuasi ei näytetä ehkä edes ensimmäisten 10 sivun joukossa Googlen haussa.

Listaa myös kaikki tarjolla olevat uudet ja vielä käyttämättömät sosiaalisen median kanavat. Uusia kanavia tulee jatkuvasti ja ensimmäisten yritysten joukossa oleminen luo toisinaan merkittävää kilpailuetua uudessa kanavassa. Vanhemmat kanavat kannattaa käydä tasaisin väliajoin läpi ja katsoa, olisiko sieltä mahdollisesti löytymässä rakoa, mihin kannattaisi iskeä.
Valmennamme Ammattimarkkinoijakurssilla markkinointibudjetin laatimista. Käytämme mallina Zero-Based Budgetingia. Zero-Based Budgeting tarkoittaa sitä, että markkinointibudjettisi on vuoden alussa nolla euroa. Mallia käyttävät esimerkiksi Unilever, Coca Cola, Mars, Procter & Gamble, koska mallin avulla markkinoinnin tuotot ovat parantuneet ja kulut vähentyneet.  Markkinointi ei saa markkinointibudjettia, ellei se ole laskenut miten SMART-tavoitteeseen päästään. Kaikki edelliset vaiheet ovat tähdänneet siihen, että voit laatia sellaisen markkinointibudjetin, jossa perustelet jokaisen markkinointiin investoitavan sentin. Tavanomaisesti monissa organisaatioissa markkinointi saa x määrän rahaa vuosittain, mutta enenevissä määrin ammattimaisesti johdetut yritykset ovat siirtyneet Zero-Based Budgeting -malliin markkinoinnin tulosten tehostamiseksi. Lue lisää Zero Base Budgeting – Markkinointibudjetin laatimisesta.
Osaava tuotantoyhtiö tietää minkälainen ja minkä mittainen sisältö toimii missäkin kanavassa ja tavoitteessa ja pystyy auttamaan asiakastaan niin videon levityksessä kuin sen suunnittelussa. Lisäksi tuotantoyhtiö pitää huolen, että niin videon käsikirjoituksesta kuin teknisestä tuotannosta tulee laadukasta. Vaihtoehtona on tietysti tehdä kaikki itse, mutta kannattaa muistaa sen olevan pois muista päivittäisistä työtehtävistä.
Interaktiivisella videolla voidaan myös viestiä enemmän. Tästä hyvä esimerkki on Hondan jo vuonna 2014 Civic Type R -mallille julkaisema The Other Side -mainosvideo. Mainosvideo koostui kahdesta eri videosta, joiden välillä pystyi vaihtelemaan katsellessa painamalla näppäimistöltä R-kirjainta. Valitettavasti video ei ole enää interaktiivisella ominaisuudellaan katseltavissa, mutta havainnollistamisesimerkin ja molemmat videon osuudet voit katsella täältä.

Perinteinen televisio on hallinnut videomainontaa lähes yksinoikeudella jo kymmeniä vuosia. Nykypäivän kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus etsiä netistä juuri itseään kiinnostavaa videosisältöä juuri silloin kuin se hänelle parhaiten sopii. Tämä luo aivan uusia mahdollisuuksia videomainonnalle; esimerkiksi mainonnan kohdentaminen on paljon tarkempaa ja tehokkaampaa iän, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai vaikkapa kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi nykyaikaiset tehokkaat älylaitteet mahdollistavat videoiden katsomisen missä tahansa, kotisohvalta lomamatkalle, ja kaikkialla näiden väliltä. Näin videomainonta tavoittaa kuluttajan juuri siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa.

79 73 KUVIO 38. Tuotteen mainonta alan lehdissä Vastaajista vain neljä antoi asian tärkeydelle arvosanan numero seitsemän. Arvosanan numero kuusi asian tärkeydelle antoi vastaajista viisi. Tuotemerkin tunnettuus Kuviosta 39 nähdään, että tuotemerkin tunnettuutta ei koettu kovin tärkeäksi vaappua ostettaessa. Kukaan vastaajista ei antanut arvosanoiksi nollaa tai ykköstä. Tuotemerkin tunnettuuden tärkeyden keskiarvo oli 5. Seniori-vaapun tuotemerkin tunnettuuden onnistumisen keskiarvo oli 5,3. Seniori-vaapun tunnettuus oli keskiarvollisesti hyvä.


As already mentioned, the description under a YouTube video, and especially the first two rows which are always shown, is one of the three main areas where a creator can give information to their audience. The description is shown all through a video and is therefore commonly used to inform the audience if it is a commercial message so that they can see if even if they skip ahead into the video.
Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liittyvät vahvasti toisiinsa ja sosiaalinen media onkin tehokas kanava sisältöjen jakamiseen. Valitettavan usein sisällöt hukkuvat massaan eivätkä läheskään aina tavoita kohdeyleisöä. Ladattavien sisältöjen tuottaminen tulee koko ajan suositummaksi. Yritykset jakavat e-kirjoja ja webinaareja yhä enemmän eri sosiaalisen median kanavissa, jotka ovat ladattavissa ilmaiseksi vaihdossa yhteystietoihin. Tämä on tehokas keino identifioida potentiaalisia asiakkaita. Hyvien sisältöjen tuottaminen vaatii kuitenkin aikaa, jota ei yrittäjillä välttämättä ole. Mikäli aikaa riittää, niin ladattavien sisältöjen tuottaminen maksaa itsensä takaisin.
235. Tyytyväisyyden aiheuttajiaTyytyväisyys henkilökontakteihin, esim. – asiakaspalvelijan/myyjän saavutettavuus – asiakaspalvelijan/myyjän asiantuntemus ja palvelutapaTyytyväisyys tuotteeseen, esim. – tuotteen toiminta ja käyttöominaisuudet – tuotteen kestävyysTyytyväisyys tukijärjestelmiin, esim. – internet-sivujen toiminta – laskutuksen toiminta – takuun kattavuus, huollon toimintaTyytyväisyys palveluympäristöön, esim. – selkeys, siisteys, saavutettavuus – turvallisuus – ruuhkat, jonotus
Päivä alkoi kasvuohjelman kauppiascaseilla: Heikki Tiittanen (Director Solution Sales, Reima & Finnish Baby Box) jakoi alkuun heidän käytännönläheiset oppinsa videoiden tuotannosta ja hyödyntämisestä markkinoinnissa, kun takana on kokemukset ensimmäisten 100 videon kuvaamisesta. Tärkeää onkin alkaa vain tehdä ja kokeilla millainen sisältö toimii juuri omassa markkinoinnissa. Toinen kauppiascase kuultiin Jussi Meresmaalta (CEO & Founder, Innova Champion Europe). Jussi näytti vaikuttavia esimerkkejä yhteisön ja heimon rakentamisesta Facebookin livelähetyksillä sekä tunnettuuden luomisesta viraalivideoiden ja vaikuttajien avulla. Kannattaa käydä tutustumassa näihin videoihin YouTubessa ja laittaa Discmanian sivu seurantaan!
144. Markkinatilannehinnoittelu • Absoluuttinen hinta (tuotantohinta, kustannushinta): hinta, jonka tuote on tullut markkinoijalle maksamaan • Suhteellinen hinta (markkinahinta): tuotteen hinta suhteessa samoilla markkinoilla oleviin kilpaileviin tuotteisiin  Kustannuksiin perustuva hinta ei välttämättä ole myyvä tai kilpailukyinen!  Tuotteella ei ole vain yhtä oikeaa hintaa: hinta on ajassa, markkinoilla ja asiakkaan silmissä.
Digital media, which includes Internet, social networking and social media sites, is a modern way for brands to interact with consumers as it releases news, information and advertising from the technological limits of print and broadcast infrastructures.[7] Digital media is currently the most effective way for brands to reach their consumers on a daily basis. Over 2.7 billion people are online globally, which is about 40% of the world's population.[8] 67% of all Internet users globally use social media.[9]

On tärkeää valita tietynlaiselle kohderyhmällä oikeanlainen sisältö. Näin kohdistat viestisi oikealle yleisölle ja sanomasi menee paremmin perille. Yhdellä Facebook-päivityksellä ei kannata yrittää tavoittaa kaikkia eri ihmisryhmiä ympäri maailmaa, koska silloin viestisi voi vaikuttaa hajanaiselta. Ethän halua, että yrityksesi tärkeät markkinointikanavat muistuttavat ”kaikkea kaikille”-tyylistä sekatavarakauppaa? Voit kohdentaa viestisi tietylle ihmisryhmälle esimerkiksi iän, sijainnin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan.
52 Yrityksen markkinointi aikaisemmin Känsäkoski painottaa vuonna 1995 yrittämisen alkutaipaleella Vapari-lehden haastattelussa monien käsityöläisammattien tapaan markkinoinnin tärkeyttä. Yrittäjyyden alkuvuosina Känsäkosken aika kului messuja ja kalastusvälineitä myyviä liikkeitä kierrellen. Päävastuu menekinedistämisestä oli alkuvuosina kiertävällä edustajalla. Känsäkoski piti alusta asti tuotteidensa markkinoinnin kannalta huolta siitä, missä ja millä hinnalla hänen vieheitään myytäisiin. Känsäkosken (1995) mukaan kalastuksen harrastajat ovat arvostaan tarkkoja. Mikäli joku valmistaja myy tuotteitaan liian halvalla tai väärissä paikoissa, voi hän tämän vuoksi jopa menettää markkinoita enemmän kuin onnistuu valtaamaan. Hinnoittelun Känsäkoski mainitsee myös tärkeäksi. Käsityölle on osattava antaa tietty hintaluokka, jotta asiakas tuntisi sen arvon. (Koivukoski-Hägg 1995, 32.) Seniorin hinnan kehitys on esitetty graafisesti liitteessä 3. Yritystoiminnan alussa Känsäkoski lähetti kolmisenkymmentä tuotenäytettä valmistamistaan vaapuista Suomeen ja Ruotsiin. Vastaus lähes jokaisesta liikkeestä oli, ettei tämänlaista vaappua ollut kysytty. Tämä luonnollisesti piti paikkansa, sillä kuka osaisi kysyä keksimätöntä tuotetta. Rannikko-Suomessa kauppiaat puolestaan vastailivat, että siellä kaikki kalastivat vain merellä. Siellä ei markkinoita ollut niin pienelle vieheelle. Kauppiaat olivat ammattitaidottomia eivätkä ymmärtäneet, että kalastus ei ole paikkakuntasidonnaista. Ihmiset kulkevat eri paikoissa kalastamassa, eivät vain oman seudun alueella. (Känsäkoski 2010.) Mikael Jaakkola (1998) osuu oikeaan Vetouistelu-lehden kirjoituksessa siinä, kuinka Seniori-vaappu on loistava esimerkki siinä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä ja kuinka juuri siihen tarvittiin aikamoista vetoapua valtakunnan kalastuslehdiltä, erityisesti niistä arvovaltaisimmalta. Kukaan tuskin olisi arvannut, että siian uistelu vaapulla voisi olla näin tuloksekasta. (Jaakkola 1998, 11.)
A/B-testaus Adwords AdWords -Display verkko Avainsanatutkimus B2B Markkinointi Copywriting Digitaalinen markkinointi Facebook Facebook-kauppa Google Analytics Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Instagram kotisivut LinkedIn Markkinoinnin budjetointi Markkinointi Markkinointistrategia mobiilimarkkinointi Myynti Sisältömarkkinointi Snapchat sosiaalinen media Strategia sähköpostimarkkinointi Twitter Uutuudet Verkkokaupan Markkinointi Verkkokauppa Videomainonta YouTube
×