Oikean kohderyhmän voi tavoittaa kohdennetulla mainonnalla verkkokäyttäytymisen, ikäryhmän, sukupuolen tai alueellisen sijainnin mukaan. Jos tarjoamasi hakeminen näkyy verkkokäytäytymisessä, etenkin ajankohtaisena piikkinä, on asiakas todennäköisesti etsimässä ratkaisua siihen liittyvään ongelmaan. Googlen uuden algoritmin myötä hakutuloksia ja verkkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää suoraan videomarkkinoinnissa, eikä kohdennus ole enää videohakujen varassa.
Aikakausilehteä mainostettiin televisiossa kuvitteellisen lehden avulla. Ruudussa isorintainen nainen kertoi uudesta ”täyteläisille naisille” suunnatusta lehdestä. Mainoksessa kuvattiin korostuneesti naisten rintoja ja mittailtiin rinnanympärystä todeten, että kuppikoko ei riitä. Kuluttaja-asiamies totesi, että naiset esitettiin halventavalla tavalla pelkkinä seksiobjekteina. Mainos korosti vanhaa stereotypiaa vaaleista isorintaisista naisista vihjailemalla, että tällaiset naiset eivät ole lukutaitoisia. Mainoksen teki tavanomaista epäasiallisemmaksi se, että mainosta esitettiin myös lasten katseluaikaan. (KA 2003/40/1107)
75 69 Vaapun kestävä laatu Kuviosta 34 nähdään, että vaapun kestävä laatu oli tärkeää. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän vaapun kestävän laadun tärkeydelle. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,6. Seniori-vaapun kestävän laadun onnistumisen keskiarvo oli sama 5,6. Vastaustulos ei ollut yllättävä, sillä tietysti on tärkeää, että ostettu vaappu on kestävälaatuinen. Seniori-vaappu sai arvosanaa numero kuusi 13 kappaletta. Tämä oli todella hieno vastaustulos, kun otetaan huomioon vaapun valmistusmateriaalit ja todella pieni koko. Vastaajista 16 antoi arvosanan seitsemän. Kestävyys oli tärkeä ominaisuus kalastusvälineen kohdalla. KUVIO 34. Vaapun kestävä laatu Laaja värivalikoima Kuvio 35 osoittaa, että laajalla värivalikoimalla oli myös suuri merkitys asiakkaille. Tuotekehityksen kannalta on tärkeää jatkuvasti kehittää uusia värejä olemassa olevien lisäksi. Vastaajista 16 antoi arvosanan numero seitsemän laajan värivalikoiman tärkeydelle. Seniori-vaappu oli tulosten mukaan onnistunut hyvin tässä asiassa, sillä vastaajista kymmenen antoi arvosanan numero kuusi. Laajan värivalikoiman tärkeyden keskiarvo oli 5,9. Seniori-vaapun laajassa värivalikoimassa onnistumisen keskiarvo oli hyvä, 5,6.
127. PLC-ajattelun puutteet• PLC-ajattelu on saanut kritiikkiä muutamista ongelmista: • Määrittelyvaikeus: • Millainen PLC-käyrä on? Missä vaiheessa ollaan? • Mittausvaikeus: • Myynnin ajoittainen heilahtelu ei indikoi käyrän suuntaa. • Useat samanaikaiset käyrät mahdollisia. • Voidaan havaita tasainen kulutus ja muoti-ilmiö yhtä aikaa, esim. Coca-Cola ja Pepsi • Ennustusvaikeus: • Kuinka pitkä tuotteen elinikä oikeasti on?

47 41 KUVIO 11. Seniori-vaappu Kuviosta 11 näkee Seniori-vaapun useita kehitysvaiheita. Runsaista värisävyistä suosittuja ovat esimerkiksi viininpunainen, musta hile, viininpuna/musta hile, kupari ja oranssiperä (Jussila 2002, 48). Otsikolla Seniori pitää pintansa, kirjoittaa Jussila (2006) Erä-lehdessä, että siian soutu-uistelu yleistyi kirjoituksen mukaan reilut kymmenen vuotta sitten pikkuruisten Seniori-vaappujen myötä. Sen jälkeen on mikrovaappuja tullut markkinoille muitakin. Vuosittaiset Seniori-vaapun haastajat ovat järjestään olleet kuitenkin liian suuria kelvatakseen siioille. Jussila (2006) mainitsee kirjoituksessaan, että monella vieheensuunnittelijalla ei ilmeisesti ole ollut balsaa vuolemaan ruvetessaan riittävää kokemusta ja tietoa siitä, millainen viehe siikoja houkuttaa. Jussila (2006) jatkaa Seniori-vaapun olleen jo toistakymmentä vuotta siikavaappujen ensimmäinen lyhdynkantaja. Hän päätti vuonna 2006 ottaa selvää, kuinka vanha mestari pärjää uusien haastajien rinnalla. Lopputuloksena kesän koekalastuksista oli, ettei mitään uutta auringon alla sillä rintamalla ollut. Seniori-vaappu loistaa siikavaapputaivaalla edelleen aurinkona, jota uudetkin jäljittelijät seuraavat. Kunkun taika kestää. (Jussila 2006, )

Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä kommentoida asioita sanavalinnoilla, joita ei välttämättä kasvokkain edes koskaan sanoisi. Yrityksen ei kuitenkaan kannata lähteä rajoittamaan muuta kuin täysin asiattomien kommenttien julkaisua sosiaalisen median kanavissaan, sillä avoimuus ja mielipiteiden jakaminen kuuluvat olennaisena osana sosiaaliseen mediaan.
Tärkeä osa markkinointisuunnitelmaa on päättää mitä kohderyhmää tai kohderyhmiä yrityksen markkinoinnilla lähdetään tavoittelemaan. Ennen kuin kohderyhmän voi päättää, niin tämä vaatii segmentoinnin tekoa. Koska kohderyhmää/-ryhmiä ei voi päättää ilman segmentointia ja strategioita ei kannata luoda ilman valittua kohderyhmää, niin siksi segmentointi on erittäin tärkeä vaihe. Se on kaiken alku. Siksi sille on omistettu oma kappale.
Markkina-analyysin tarkoituksena on vastata kysymyksiin markkinoista, ostokäyttäytymisestä, markkinamuutoksista, sekä markkinan kehityksen suunnasta. Analyysissä tulee käydä läpi markkinan tilanne, koko, asiakkaat, ostokäyttäytyminen, ostopotentiaali sekä niiden muutokset edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Hyvä työkalu markkina-analyysin tekemiseen on esimerkiksi Bostonin matriisi.
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa ja arpajaisissa sääntö on tiukempi. Lapset eivät kykene arvioimaan realistisesti palkinnon saannin epätodennäköisyyttä samoin kuin nuoret ja aikuiset. He tekevät ostopäätöksen helposti pelkästään houkuttelevan palkinnon perusteella. Näistä syistä lapsille ei yleensä saa kohdistaa arpajaisia tai kilpailuja, joihin voi osallistua tuotteen ostamalla. Pakkauksessakaan ei voi esitellä näitä myynninedistämiskeinoja lapsiin vetoavalla tavalla.

Päivä alkoi kasvuohjelman kauppiascaseilla: Heikki Tiittanen (Director Solution Sales, Reima & Finnish Baby Box) jakoi alkuun heidän käytännönläheiset oppinsa videoiden tuotannosta ja hyödyntämisestä markkinoinnissa, kun takana on kokemukset ensimmäisten 100 videon kuvaamisesta. Tärkeää onkin alkaa vain tehdä ja kokeilla millainen sisältö toimii juuri omassa markkinoinnissa. Toinen kauppiascase kuultiin Jussi Meresmaalta (CEO & Founder, Innova Champion Europe). Jussi näytti vaikuttavia esimerkkejä yhteisön ja heimon rakentamisesta Facebookin livelähetyksillä sekä tunnettuuden luomisesta viraalivideoiden ja vaikuttajien avulla. Kannattaa käydä tutustumassa näihin videoihin YouTubessa ja laittaa Discmanian sivu seurantaan!


YouTube on maailman toiseksi suosituin hakukone, joten luonnollisesti myös toimittajat käyttävät sitä. Varmista, että he löytävät hyvää, ajankohtaista sisältöä olennaisista asioista. Tarjoudu esimerkiksi aktiivisesti haastateltavaksi. Kun verkosta löytyy hauilla helposti edustavia ja asiantuntevia haastatteluja, uskaltavat toimittajat kysyä jatkossakin kommentteja.
Videoiden katsomisen houkuttelevuus ja helppous verrattuna pitkien tekstipätkien lukemiseen nostaa videolinkkien klikkausten suosiota. Sähköpostissa olevien videoiden toimivuutta on helppo seurata, koska klikkaukset kasvattavat videoiden katselumääriä. Sisällön käyttämisen tarkkailu ei ole samalla tavalla mahdollista perinteisessä tekstipohjaisessa viestinnässä sähköpostissa.
Käyttäjäkokemusta parannetaan koetun todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden avulla – 360-videot on jo viety toiselle tasolle ja käyttäjää osallistetaan sitoutumaan paljon monipuolisemmin keinoin kuin aikaisemmin.  Teknologisen kehityksen vyöryessä yhä eteenpäin lähestyvät eri muodoissa muun muassa. viestinnän automatisointi, AR (Augmented Reality), tekoäly ja muut teknologiainnovaatiot askeleen lähemmäs jokapäiväistä arkeamme.
Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Facebook on Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin mainosmedia. Facebookin mainosjärjestelmä on kehittynyt ja sen käyttöön tarkoitettu itsepalvelukäyttöliittymä samalla muuttunut monimutkaisemmaksi. Tuloksellisten mainoskampanjoiden luomiseen on tällä hetkellä täysin erilaiset mahdollisuudet kuin vuonna 2007, mutta mainoskäyttöliittymän asetuksia on todella osattava myös käyttää. Taitamattomissa käsissä Facebook-mainosjärjestelmä on vain pettymyksiä tuottava rahakaivo.
45 39 vaappua. Silmässä oleva piste liikkuu pallukan sisällä. Seniori-vaapun uinti on kuvattuna voimakaspotkuista, ja viehe toimii myös paksussa siimassa. (Jussila 2002, 48.) Asiakkaiden kysynnän vuoksi vuosien varrella valmistukseen ovat tulleet 40- ja 50- millimetriset seniori-vaaput ja muut erikoismallit. Kilpailutilanne on jo vuosia ollut sellainen, että Känsäkosken ei kannata investoida isompien kokoluokkien kehittelyyn, koska vastaavanlaisia on markkinoilla jo niin paljon. Toisin on kuitenkin päätuotteen, noin kolmesenttisen Seniori-vaapun kohdalla: toista vastaavanlaista ja yhtä kalastavaa ei ole onnistuttu valmistamaan. (Känsäkoski 2010.) Seniorivaappu on Jussilan (2002) mukaan tunnetuin siikavaappu, joka on kehitetty alun perin kirjolohen pyyntiin lämpimille keskikesän vesille ja soutu-uisteluun. Känsäkoski suunnitteli ja valmisti jo 1980-luvun loppupuolella erimallisia vaappuja, joilla saalista tulisi myös kesähelteillä, mikä sinänsä oli jo haaste itsessään. Kokeilut ja kokemukset johtivat vähitellen siihen, että Känsäkosken kaverit olivat Valkeisella siiman päästä ostamassa hänen vaappujaan, kun kalaa ei muille tullut kuin Hannulle. (Lestinjoki 1993.) Koska kalamatkat usein päättyivät kotiinpaluuseen ilman saalista, innosti se tulevaa yrittäjää kehittelemään kaloille sellaista viehettä, josta kalat eivät voisi kieltäytyä. Känsäkoski (2010) kertoi olleensa kalamatkalla muistelmiensa mukaan 1980-luvun lopulla, eikä saalista tullut. Vesi oli tuona päivänä hyvin lämmintä. Ajatus vieheiden valmistuksesta lähti siitä, että tuohon aikaan markkinoilla olevat vieheet olivat isokokoisia. Markkinoilla ei ollut näin pientä vaappua. (Känsäkoski 2010.) Suomen uistelumuodoista siianuistelu on iältään nuorin. Kalastuslaji säilyi tuntemattomana pääosin sen vuoksi, että markkinoilla ei ollut riittävän pieniä, kelluvia vaappuja. Tämä muuttui, kun Känsäkoski valmisti markkinoille ensimmäiset Seniori-vaaput. (Jussila 2002, 16.) Siianuistelu Jussilan (2002) kirjoituksen mukaan oli aluksi pienen piirin touhua, mutta Erän siikaviehetestin myötä vuonna 1996 kalastusmuoto ponnahti päivänvaloon (Jussila 2002, 48). Seniori-vaappu on Suomen johtava pikkuvaappu kalastavuutensa vuoksi. Pieniä vaappuja voi tehdä, mutta kalastavuutta niillä ei välttämättä saavuteta (Känsäkoski

Facebookissa markkinointiviestiin voidaan yhdistää tehokkaasti kuvallinen ja sanallinen viesti, jotka tukevat toisiaan. Visuaalisuuden ja sanallisen viestin yhdistäminen onkin Facebook-markkinoinnin keskeisimpiä etuja. Toinen Facebook-markkinoinnin valtti on vuorovaikutuksellisuus: Facebookissa voimme kannustaa asiakkaistasi osallistumaan keskusteluun ja levittämään markkinointiviestiäsi.
Kuluttaja-asiamies totesi alusvaatteiden ulkomainontaa koskevassa ratkaisussaan, että markkinointia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös markkinointivälineeseen. Ulkomainonnassa käytetään julkista tilaa, eikä mainontaa voi välttyä kohtaamasta. Ulkomainonta tavoittaa myös lapset ja nuoret. Sen takia markkinointia voidaan arvioida kuten lapsille suunnattua markkinointia. Häiritsevä mainonta loukkaa kuluttajan oikeutta rauhalliseen asuinympäristöön ja vahvistaa usein vallitsevia sukupuolistereotypioita. (2003/40/2176)
Televisiomainonnassa ei saa käyttää lapselle muusta yhteydestä tuttuja hahmoja tavalla, jota ei heti tunnista markkinoinniksi. Mainonnassa ei voi käyttää otteita televisiossa samanaikaisesti esitettävistä lastenohjelmista tai muista lasta kiinnostavista ohjelmista. Niissä esiintyviä hahmoja ei myöskään voi käyttää mainoksissa lapsia ostopäätöksiin suostuttelevana. Piirrettyjen lastenohjelmien yhteydessä ei saa käyttää pelkästään animaatiotekniikalla tehtyjä mainoksia.
Aikakausilehteä mainostettiin televisiossa kuvitteellisen lehden avulla. Ruudussa isorintainen nainen kertoi uudesta ”täyteläisille naisille” suunnatusta lehdestä. Mainoksessa kuvattiin korostuneesti naisten rintoja ja mittailtiin rinnanympärystä todeten, että kuppikoko ei riitä. Kuluttaja-asiamies totesi, että naiset esitettiin halventavalla tavalla pelkkinä seksiobjekteina. Mainos korosti vanhaa stereotypiaa vaaleista isorintaisista naisista vihjailemalla, että tällaiset naiset eivät ole lukutaitoisia. Mainoksen teki tavanomaista epäasiallisemmaksi se, että mainosta esitettiin myös lasten katseluaikaan. (KA 2003/40/1107)
Vaikuttajamarkkinointia voi toteuttaa eri tavoin: vierailemalla blogin kirjoittajana, haastattelemalla mielipidevaikuttajaa, tuotesijoittelulla taikka pyytämällä mielipidevaikuttajaa arvostelemaan tuote. Ensimmäiseksi on kuitenkin valittava tavoitellulle kohderyhmälle sopiva mielipidevaikuttaja ja päätettävä, mikä on vaikuttajamarkkinoinnin tavoite.
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11

Strateginen suunnittelu tulisi aloittaa lähtökohta-analyysillä. Sen tarkoituksena on kartoittaa oman yrityksesi ja markkinoiden tilannetta. Analyysin tavoitteena on tietää kristallin kirkkaasti keitä asiakkaasi ovat ja missä he ovat? Lähtökohta-analyysiin kuuluu yritysanalyysi, markkina-analyysi, kilpailija-analyysi ja ympäristöanalyysi. Lopuksi kaikki kootaan SWOT-analyysin muotoon johtopäätösten tekemiseen. Omasta kokemuksesta tiedän, että PK-yritysten resurssit ovat kortilla, mutta näihin analyyseihin kannattaa käyttää sen verran aikaa, että pysyy edes jollain tasolla kartalla missä mennään yrityksesi ja markkinoiden suhteen.
Ostopolun harkintavaiheessa kuluttaja on herkkä hakemaan toista mielipidettä, joten opasta häntä eteenpäin. Kerro selkeästi mitä seuraavaksi tulee tehdä, anna yksiselitteinen ohjeistus, tarjoa syventävää sisältöä ongelman ratkaisuun. Kannusta jättämään yhteystiedot, ottamaan yhteyttä, lataamaan materiaaleja tai ainakin siirtymään relevantille verkkosivulle, jolla varmennat asiakkaan tarpeen ja saatat hänet uudelleen markkinoinnin piiriin.
Eiköhän vastaus ole selvä, että tavoite 2! Se se on tarkka, mitattava, saavutettavissa oleva ja realistinen, sekä sillä on selkeä aikataulu mihin mennessä tavoite tulee saavuttaa. Brändirakkauden kasvattaminen ei siis ole kovin hyvä tavoite… SMART -mallin tavoitteena on tehdä tavoitteista niin tarkkoja, että kuka hyvänsä voi kertoa sinulle onko tavoite saavutettu vai ei. Lue täältä tarkemmat ohjeet markkinointistrategian tekoon.
Luo suunnitelma ja mitattava tavoite yrityksesi sisältömarkkinoinnille. Suunnitelma voi liittyä esimerkiksi aikatauluun, budjettiin tai käytettäviin markkinointikanaviin. Luota ammattilaisten apuun, sillä kukaan ei pysty tekemään kaikkea yksin. Konsultaation hankkiminen säästää sinulle kallista aikaa keskittyä täysillä oman liiketoimintasi kasvattamiseen. Hyvin tuotettu sisältö maksaa itsensä takaisin.
34 28 sä kommenttiin vastausta. Kommentointimyönteisyys ei tarkoita pelkästään sitä, että bloggaaja kannustaa lukijoita keskustelemaan hänen itsensä kirjoittamasta aiheesta tai asiasta. Internetin kirjoitusten perinteisiin kuuluu nimenomaan keskustelujen rönsyily. Epäasialliset, rasistiset tai herjaavat kirjoitukset omasta blogista, kannattaa, voi ja pitää moderoida eli poistaa. Usein tämä on mahdollista ja syytä tehdä mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin teksti tulee näkyviin sivustolle eli ennen kuin sivuston ylläpito on ne hyväksynyt. (Kilpi 2006, ) Kuviossa 6 on Seniori-vaapun verkkosivuilla oleva blogi, johon lukijat voivat käydä kommentoimassa ja lukemassa. KUVIO 6. Seniori-vaapun blogi Kuviosta 6 nähdään, että blogille on ominaista kirjoitushistorian näkyminen. Kirjoituksista ja kommenteista jäävät näkyviin päivämäärä ja kirjoitusten lukumäärät. Blogin ylläpitäjä hyväksyy kirjoituksen omien hallintosivujensa kautta, joten mitään epäasiallisia kirjoituksia ei julkaista. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n verkkosivuille blogi lisättiin sen vuoksi, että Känsäkoski halusi kalastajien jakavan kokemuksia Seniori-vaapusta. Blogissa on tarkoitus käydä keskustelua myös yleisesti kalastuksesta. Känsäkoski ilmoittelee nykyisin myös ajankohtaisista asioista ja kuulumisista blogissa.
Erityyppiset interaktiiviset videot ovat tehneet tuloaan jo muutamia vuosia. YouTubessa on jo pidempään pystynyt lisäämään interaktiivisia elementtejä videoihin, joilla pyritään ohjaamaan katsoja esimerkiksi toiseen julkaisijan videoon, verkkokauppaan tai sosiaalisen median tileihin. YouTube listaa interaktiivisten videoelementtien tavoitteet seuraavasti:
16 suuntautunutta mutta ei-rutiinimaista. Yrittäjyys ilmenee erityisellä taitona ja kykynä tarkastella mahdollisuuksia määrätietoisesti ja samalla haluna uusiin kokemuksiin ja riskin ottoon. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa kasvua ei ole käsitelty useinkaan yrittäjyyden edellytyksenä, mikä voi johtua siitä, että maaseutuyritykset ovat osoittaneet suhteellisen vähäistä kasvuintentiteettiä ja kasvukykyä tutkimuksissa (mm. Hyvönen ym. 1995; Kupiainen 1996; Niittykangas 1992) Yrittäjyyden tutkimuksen viitekehyksiä Bridge ym. (1998,42-59) ovat erottaneet viisi erilaista teoreettista viitekehystä, joiden avulla yrittäjyyttä voidaan tarkastella. Näitä ovat persoonallisuusteoriat, käyttäytymistieteelliset teoriat, :taloudelliset lähestymistavat, sosiologiset lähestymistavatja integroidut viitekehyks et. Lisäksi pienyritystutkimuksessa on erotettu noin kaksikymmentä erilaista aihealuetta, joita ongelmakeskeiset tutkimukset ovat käsitelleet. Näitä ovat mm. innovaatiotutkimukset, kasvatus j a koulutus, kasvavien yritysten ongelmat, rahoitus, yrittäjyyden prosessit, yritystoiminnan aloittaminen, kansainvälistyminen, innovaatiot, uuden teknologian käyttöönotto, nykyaikaisen teknologian soveltaminen pieneen yritystoimintaan sekä verkostot ja vaihto suhteet (Mugler 1997, 14-45). Lisäksi menestymisen selitysideoita on etsitty yrittäjien orientaatiosta, yrittäjän uravalinnasta sekä yrityksen syntyyn, käynnistämisprosesseihin, pääomaan, markkinoihin ja tuotantoon liittyvistä kysymyksistä (Koskinen 1996). Persoonallisuusteoriat sisältävät mm piirreanalyysin ja psykodynaamiset lähestymistavat, joita voidaan soveltaa myös yrittäjäpersoonan tutkimiseen. Yrittäjyyden tutkimukset viittaavat usein yksilöiden suhteellisen pysyviin persoonallisuuden piirteisiin sekä niistä johtuvaan yrittäjän käyttäytymiseen ja osaamisen eroihin (Cunningham ja Lischerton 1991). Sosiaalipsykologiset teoriat käsittelevät kontekstia, jossa henkilö toimii. Yrittäjäominaisuudet opitaan sosiaalisessa ympäristössä. Lisäksi on olemassa erityinen yrityksen omistajista typologioita muodostava tutkimusperinne, joka erottelee eri tyyppisiä yrityksen omistajia ja kuvaa yrittämisen mallia ja samalla liiketoiminnan laatua tämän avulla. Käyttäytymistieteellisessä lähestymistavassa tutkitaan yrittäjän mielipiteitä, asenteita ja arvoja. Käyttäytymistieteen menetelmiä soveltavissa tutkimuksissa tarkastellaan useimmiten yrittäjää. Tällöin tutkittavaa ilmiötä lähestytään epäsuorasti ja tutkittavasta kohteesta luodaan kuva yrittäjän tietämyksen, asenteiden, arvioiden ja mielipiteiden avulla (Lehtomaa 1995, 18). Käyttäytymistieteelliset teoriat pystyvät käsittelemään mm. osaamisen vaihemallit (Bridge ym. 1998). Vaihemallit käsittelevät mm. yrittäjäosaamisen kehitystä (Carson ym. 1995). Taloudellisesta viitekehyksestä on tarkasteltu yritysten menestymistä, mutta myös yrittäjyyden laajempiataloudellisia vaikutuksia. Integroivat lähestymistavat pyrkivät muodostamaan viitekehyksiä yhdistämällä useita teoreettiria näkökulmia. Tutkimusalueiden sisällä on lisäksi erilaisia koulukuntia ja lähestymistapoja saman tyyppisiin tutkimusongelmiin. 15
58 52 tulisi aina olla vähintään 50 tilastoyksikköä. (Heikkilä 2008, 44.) Mielestäni tutkimukseni otoskoko oli tähän kehitystyöhön riittävä, koska vastausten kokonaismäärä oli 50. Koko messujen kävijämäärä oli tuhansia ihmisiä, millä kuitenkaan ei ole suoranaista merkitystä otoskoon suuruuteen. Tutkimukseni luotettavuutta heikentää mielestäni se, että kyselylomakkeiden täyttö tapahtui tilanteen ja ympäristön vuoksi messuosastomme pöydällä. Luulen, että osa kyselyyn vastanneista saattoi kuvitella, että seuraamme vastaajien lomakkeita. Olisi ollut ehkä parempi, jos vastaajat olisivat saaneet siirtyä jonnekin sivummalle täyttämään rauhassa kyselylomaketta. Uskon, että vastaajat olivat yleisesti hyvin totuudenmukaisia. Messuilla paikalla olleena keskustelin asiakkaiden kanssa tuotteesta ja sain sen pohjalta hyvän yleiskuvan tuotetta koskevista mielipiteistä. Samalla sain käsitystä niistä asioista, joita käyttäjät ja kalastuksen harrastajat miettivät. Usean vuoden messukokemuksien pohjalta tiesin, että kysely oli parasta toteuttaa isoilla alan messuilla. Nimettömänä olisi ollut muuten vaikea tavoittaa yksittäisiä asiakkaita. 4.5 Kyselylomake ja tutkimustulokset Kyselylomakkeen pituus oli yksi 4A-kokoinen arkki. Kyselylomakkeessa käytettiin suurimmaksi osaksi asteikkovaihtoehtoisia kysymyksiä, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita useasta vaihtoehdosta itselleen sopiva. Kysymyksissä asiakkaalle esitettiin asioita, joissa hänen tuli arvioida asian tärkeyttä sekä Kannuksen Kalastustarvike Oy:n onnistumista väittämää vastaavassa asiassa (liite 1). Numero nolla tarkoittaa kyselylomakkeessa, Asian tärkeys -kohdassa, että asia ei ole asiakkaalle yhtään tärkeä. Numero seitsemän tarkoittaa, että asia on asiakkaalle erittäin tärkeä. Onnistuminen-kohdassa numero nolla tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin huonoa onnistumista, ja numero seitsemän tarkoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n erittäin hyvää onnistumista. Lomakkeessa oli yksi taustatietokysymys, jolla selvitettiin vastaajien ikä.
Webinaarissa käydään läpi perustasolla, missä sosiaalisen median markkinointi menee tällä hetkellä, miten sosiaalisen median kanavat eroavat toisistaan, mistä kannattaa aloittaa ja mihin panostaa. Webinaarissa tutustutaan yleisimpien somekanavien käyttötarkoituksen sekä niiden tarjoaman vaikuttamismahdollisuuden yrityksille. Neuvomme lopuksi, miten Facebookiin perustetaan oma yritystili ja miten siellä kannattaa aloittaa viestimään ja mainostamaan.
Yrityksesi sivuston on siis ennen kaikkea oltava myyvät. Kaikki lähtee luonnollisesti sisällöstä. Yrityksen verkkosivuilta on tärkeää käydä nopeasti ilmi, mitkä ovat yrityksen palvelut tai tuotteet, brändin ydinviesti, kilpailuedut, toimialue ja yhteystiedot. Nämä oleellisimmat tiedot on hyvä tuoda esille heti verkkosivujen etusivulla. Sivujen visuaalisen ilmeen pitää olla yhdenmukainen yrityksesi brändi-ilmeen kanssa. Suunnittelussa käytetään yrityksen logoa ja ilmeeseen sopivia värejä sekä laadukasta, tarkoituksenmukaista kuvamaailmaa. Tyylikkään ulkoasun lisäksi verkkosivun on oltava käyttäjäystävällinen: ihmiset etsivät internetistä lähtökohtaisesti tietoa, joten sen on löydyttävä helposti ja nopeasti. Sivujen on on oltava myös responsiiviset.
Facebookista on tullut keskeinen osa suomalaisten arkea. Kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia joka päivä, ja kuukausittain palvelussa käy noin puolet suomalaisista. Facebook tuntee meidät hämmästyttävän hyvin – jopa paremmin kuin me itse. Iän, sukupuolen ja asuinalueen lisäksi se tietää, mistä asioista olemme kiinnostuneita. Facebookissa markkinointia voidaankin kohdentaa erittäin tehokkaasti mielenkiinnonkohteiden mukaan.
39 33 mintaa. Etula (2010) esimerkiksi mainitsee, että kirjanpito on usein siirretty tilitoimistoon ammattilaisten hoidettavaksi eikä yrittäjällä ole halua tai aikaa opetella taloushallintoa. (Minustako yrittäjä? 2010, 54.) Sukupolvien välinen ero on tällä hetkellä aika selkeä. Nuorempi sukupolvi hallitsee tietokoneen käytön jo siten, että esimerkiksi tekstin ja kuvien muokkaaminen ja sisällön tuottaminen internetiin ei vie kauheasti aikaa toteuttaa. Tästä syystä esimerkiksi yrittäjän omasta perheestä tai lähipiiristä usein löytyy henkilö, jolta tekninen osaaminen olisi verkkosivujen sisällöntuottamiseen juuri sopivaa, kunhan muistaa, ettei se pelkkä kirjoitustaito vielä takaa hyvää viestintää. Etula (2010) mainitsee, että usein pienet yritykset lähtevät tekemään yritysmaailmassa ja Internetissä sitä, mitä isot tekevät edellä. Ensin pitäisi kuitenkin lähteä miettimään, mitä ja miksi tehdään. Sitten vasta tulisi toteuttaa ja toimia. Jälkikäteen jokainen voi mitata, miten missäkin toiminnassa onnistuttiin. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) Kuviossa 8 on Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyisen verkkosivuston layout. KUVIO 8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen layout Kuviosta 8 näkyy, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyiset kotisivut ovat selkeät ja melko värittömät. Tekstin asettelu ja visuaalisuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Visuaalisuus ja sisältö vaatisivat kehittämistä, jotta verkkosivut vastaisivat nykyajan käyttäjien tarpeita.
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
×