Sosiaalinen media on viime vuosina tullut pysyvästi osaksi elämäämme. Se on merkittävä osa nykyihmisen arkea ­­– ennen ihmiset käyttivät aikansa toreilla ja turuilla palveluiden etsimiseen ja kuulumisten vaihtamiseen, kun taas nykyään se tehdään sosiaalisessa mediassa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että myös yritykset ovat tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä sosiaalista mediaa käyttää hyvin suuri osa potentiaalisista asiakkaista. Esimerkiksi Facebookin käyttäjiä on Suomessa jo yli 2,5 miljoonaa, eli lähes puolet koko Suomen väkiluvusta. (Viira, 2017.) Ihmiset myös käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin useiden tuntien ajan, joten ihmisten tavoitettavuus sosiaalisessa mediassa on erittäin hyvä. Se, miten yritys tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median tarjoamassa informaatiotulvassa, onkin hieman haastavampi temppu.

Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.
Velaksi ostaminen ei koskaan ole laissa tarkoitettu vähämerkityksellinen oikeustoimi. Alaikäinen ei siis voi esimerkiksi ottaa kulutusluottoa. Velaksi ostaminen on myös sitä, että lasku lähetetään ostajalle myöhemmin. Laskua ei siis voi lähettää alaikäiselle eikä alaikäinen voi olla kulutushyödykekauppaan liittyvän perinnän kohde. Velaksiostokielto koskee kaikkia alaikäisen tuloja. Alaikäinen ei voi käyttää työansioitakaan velaksi ostamiseen.
16 ainoastaan yrityksen kokoa, koska haastateltujen toimialat ja liiketoimintamuodot poikkeavat toisistaan niin paljon, että menestymiseroj en tarkastelu ja vertailu ei ole tarkoituksenmukaista pienessä aineistossa. Tutkimuksessa ei tarkastella yrittäjyyttä, mikä on erilainen käsite kuin markkinointi. Markkinointia käsitellään tutkimuksessa enemmän markkinointipäätöksinä, työnä ja yrittämisen työvälineenä kuin psykologisena ilmiönä. Tähän rajaukseen on päädytty siitä huolimatta, että yrittäjän ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. tavoitteiden asetteluun yritystoiminnassa, liiketoiminta-alueen valintaan, johtamiseen sekä siihen intensiteettiin, jolla yksilö pyrkii kehittämään yritystään ja siten myös markkinointia (CARSON ym. 1995, s. 9). Yrittäjyys voidaan määritellä suhteellisen kapea-alaisesti (SCHUMPETER 1934; DRUCKNER 1985) tai hyvin laajaalaisesti (HAAHri 1989). Yrittäjästä puhuttaessa tässä tutkimuksessa tarkoitetaan aina haastateltavaa, joka voi olla joko yrityksen omistaja, yksi omistajista, liiketoiminnan harjoittaja, toimitusjohtaja, tuotantolaitoksen johtaja tai muu markkinoinnista vastaava yrityksen päätöksentekijä. Siitä huolimatta, että yrityksistä osa sijaitsee maaseudulla, alueellista näkökohtaa ei korosteta. Näistä kysymyksistä on aikaisemmin tehty useita kattavia tutkimuksia (mm. KATILA 1990; NIITTYKANGAS 1992; NIITTYKANGAS ym. 1994; UUSITALO 1994). Yritysorganisaation ominaisuudet ja niiden vaikutus markkinointiin on jätetty myös tarkastelun ulkopuolelle. Tämä valinta johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa tiedettiin suuren osan yrityksistä toimivan pääasiassa yrittäjäperheen voimin. Henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön osaamiseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille yrityksen kasvaessa. Tutkimustavasta johtuen aihetta on mahdollista käsitellä tarvittaessa. Kaikki teemahaastatteluun osallistuneet yritykset ovat toimivia yrityksiä. Samalla omistaj alla voi olla yhtä aikaa useita yrityksiä ja/tai maatilayritys. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan yhtä näistä yrityksistä ja sen toimintaa. Ns. yritysportfolion merkitystä omistajan tulonlähteenä ei käsitellä, vaikka sitä on joskus käytetty psykologisesti suuntautuneissa tutkimuksissa sitoutuneisuuden astetta mittaavana muuttujana. 1.6 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku käsittää tutkimuksen tavoitteet, käsitteet, rajaukset ja rakenteen. Toisessa luvussa tarkastellaan hyvin lyhyesti markkinoinnin keskeisiä käsitteitä ja markkinoinnin kysymyksiä kirjallisuuden pohjalta. Kolmas luku sisältää haastateltavien valintaan ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat. Luvussa kuvataan myös yritysten yleisiä ominaisuuksia, kuten yritysten liiketoiminnan kokoon liittyviä tekijöitä. Luvuissa 4-6 esitetään haastattelun teema-alueiden kuvaus. Seitsemäs luku käsittää yhteenvedon ja kahdeksas luku johtopäätökset. 15
Oletko miettinyt, että pitäisi alkaa markkinoida sosiaalisessa mediassa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko jo kokenut konkari ja haluat uusia näkökulmia tekemisen tueksi? Sosiaalinen media kasvaa jatkuvasti ja sen potentiaali markkinointikeinona on valtava. Kysyin kahdeksalta suomalaiselta asiantuntijalta apua: "Mikä olisi ensimmäinen vinkki, jonka antaisit uudelle sosiaaliseen mediaan tähyävälle markkinoijalle?"
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.

105. Merkit ja markkinoinnin periaatteetArnold 1992 • Merkkien olemassaolo selittyy pitkälti muutamien ostotapoja koskevien perustotuuksien pohjalta • Merkkituotteen menestyksen kriteerit: •Toiminnalliset hyödyt vähintään kilpailijoiden tasolla •Brändin hyötyjen oltava sopusoinnussa keskenään •Brändin muodostettava yhtenäinen luonne •Brändin edustettava arvoja joita kuluttajat haluavat


Yleisesti yritykset valitsevat Facebookin sosiaalisen median markkinointikanavakseen. Facebook onkin erittäin oivallinen työkalu markkinointiin, mutta joudut samalla hyväksymään myös kovan kilpailun ihmisten huomiosta. Suurin osa yrityksistä nimittäin on tehnyt saman kanavavalinnan. Facebookilla on kuitenkin suurin käyttäjäkunta ja markkinoinnin toteuttamiseen on saatavissa myös helposti ulkopuolista apua. Lisäksi Facebook tarjoaa mainosalustana eniten ominaisuuksia kuten Chatbotit sekä oman analytiikan.

Internetin käyttö siirtyy jatkuvasti enemmän mobiiliin – liikkuviin laitteisiin, kuten puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Jopa 96 % 16-24 –vuotiaista käyttää internetiä matkapuhelimellaan muualla kuin kotona, ja 45-54 –vuotiaistakin 70 %. Mobiililaitteiden kautta tehtävien ostojen määrä on myös nopeassa kasvussa. (Lähde: Tilastokeskus.fi). Useille eri laitteille optimoidut (responsiiviset) verkkosivustot varmistavat, ettei asiakkaasi ostopäätös jää puolitiehen. Responsiivisuus mukauttaa verkkosivuston sisällön eri laitteille sopivaksi, eikä mobiililaiteella avattu verkkosivusto näyttäydy vierailijalleen epäselvänä ja hankalakäyttöisenä.
Mitä enemmän panostat sisältöihin, sitä enemmän saat niistä irti. Sinun ei sinänsä tarvitse stressata videoiden tuotannon suhteen, ainakaan aluksi, kunhan tavoitteesi on selvillä. Laadulla on kuitenkin väliä nykypäivänä, koska katsojien sitoutuminen videon katseluun on tärkein signaali esimerkiksi YouTubelle siitä, onko videosi laadukas vai ei. Pidemmän päälle ei siis kannata kuvata perunan tasoisella kameralla sotkuisessa varastossa ja puhua mitä sylki suuhun tuo. Jos video on huono, se ei sijoitu hauissa vaikka kuinka hakukoneoptimoisit, eikä kukaan tällöin löydä sitä.
Tämän lisäksi myös Google on ilmoittanut rankaisevansa laatupisteytyksessään verkkosivuja, joita ei ole oikeanlaisesti mobiilioptimoitu. Hyvätkään verkkosivut eivät siis saa Google-hakujen korkeimpia sijoituksia, ellei niitä ole toteutettu mobiililaitteiden kanssa yhteensopiviksi. Aivan kuten liiketoimintasikin, myös verkkosivustosi vaatii jatkuvaa kehittämistä. Käyttäjän kannalta on ikävää, jos sivulta löytyy vanhentunutta tietoa tai toimimattomia linkkejä. Lisää myös uutta ja mielenkiintoista sisältöä säännöllisesti. Digitalisoituva maailma nostaa verkkosivujen vaatimustasoa jatkuvasti.
187. Erilaisia mainosfilmityyppejä• Pienoistarina elämästä (slice of life)• Tuotedemonstraatio ( the product in use, user benefit)• Suosittelu (testimonial)• Laulettu mainos (jingle, musical)• Järkeen vetoaminen (technical / scientific evidence)• Tunteisiin vetoaminen (mood, image)• Yllätys ja huumori (fantasy, comedy, humor)• Ennen – jälkeen (before – after)• Tuotevertailu (comparison of products)• Ärsytysmainos (teaser)

Käyttäjiä ja sisältöä yksinkertaisesti tulvii Facebookiin koko ajan lisää. Facebook ei mitenkään pysty antamaan kaikille tasapuolisesti yhtä hyvää näkyvyyttä, ei vaikka se haluaisi tehdä niin. Facebook on jo pitkään käyttänyt erityistä sisällön suodatusmallia pitääkseen kunkin yksittäisen käyttäjän uutisvirran mahdollisimman kiinnostavana – siitä yksinkertaisesta syystä, että mielenkiintoinen sisältö on ainoa keino saada ihmiset palaamaan Facebookiin aina uudestaan ja uudestaan. Jos käyttäjät hylkäävät Facebookin, sillä ei ole myöskään yleisöä mainostajille. Joten Facebookin ensisijainen tehtävä on pitää omat käyttäjänsä tyytyväisinä ja mainosten myynti on mahdollista, kun tämä tavoite toteutuu.
18 Persoonallisuustypologiat ovat melko teoreettisia eivätkä sellaisena tarjoa työvälineitä yritystoiminnassa oleville. Persoonallisuustypologiat eivät ota esimerkiksi huomioon mahdollisuutta, että yrittäjä siirtyisi johonkin toiseen typologiaan, esimerkiksi muuttuisi käsityöläisestä opportunistiseksi yrittäjäksi. Piirreteoriat eivät tarjoa välineitä muidenkaan dynaamisten näkökohtien tutkimiseen kuten siihen, kuinka informaatio siirtyy yrittäjän tai yrityksen sisäiseksi resurssiksi (Julien 1989). Tutkimusten perustella myös yrittäjien poikkeuksellista luovuutta koskevia yleisiä oletuksia voidaan kyseenalaistaa (Rizzoni 1991). Markkinoinnin näkökulmasta yrittäjätypologiat eivät ole kovin hyvin kyenneet selittämään yritysten menestymisen eroja (Keats ja Bracket 1988). Kun lisäksi otetaan huomioon muissa yhteyksissä saadut tutkimustulokset, joiden mukaan luonteeltaan hyvin erilaiset henkilöt voivat menestyä johtajina (Gahmberg 1996), voidaan päätellä, että yrittäjän persoonallisuuden piirteet selittävät ainoastaan osan menestymisestä. Strategiatutkimus (Schendel 1994) ja pienyritysten markkinointia käsittelevä tutkimus (mm. Carson ym. 1995) on 1990-luvulla kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kehitysprosessiin ja oppimiseen. Siten yrittäjyys on jotain, mikä kehittyy ajan kuluessa kokemuksen kautta. Yrittäjä, joka osallistuu yrittäjyyden prosessiin, kehittää itselleen aste asteelta yrittäjyyden piirteitä. Kehityksen portaat alkavat reaktiivisesta vaiheesta ja etenevät tuherteluvaiheen kautta täyden yrittäjyyden asteelle. Tässä prosessissa yritys oppii käyttämään hyväkseen markkinoinnin kehittyneimpiä tekniikoita. Markkinoinnin metakomponenttienoparempi laatu luo yritykselle liikkumavaraa ja lisää ennustettavuutta liiketoimintaan. Tässä viitekehyksessä yrityksen prosessien estyminen saattaa olla syy huonoon menestymiseen ja liiketoiminnan kuihtumiseen. ' >Käsite marldcinoinninmetakomponentit viittaa yrittäj äosaamis en kognitiivisiin osa-alueisiin, joita ovat mm. suunnittelu, yrityksen liiketoiminnan suunnanvalinta, tilanteen arviointi ja tulosten evaluointi. 17

Kohderyhmän lisäksi strategian rakentaminen kannattaa aloittaa pohtimalla tavoitteita, mitä omalle viestinnälle haluaa asettaa (Siniaalto, 2014, 13).  Kuinka laajan yleisön yritys haluaa tavoittaa? Minkä takia yleisö halutaan tavoittaa ja miten? Minkälainen tyyli viestintään valitaan? Jaetaanko tietoa yrityksestä tai sen tarjoamasta tuotteesta/palvelusta vai keskitytäänkö näyttämään elämää yrityksen kulissien takana? Vai tehdäänkö monipuolisesti muutamia eri aiheisia sisältöjä? On hyvä päättää selkeästi, mitä linjaa postaukset noudattavat. Sekalainen ja turhan tiuhaan eri aiheissa pomppiva sillisalaatti ei ole toimiva. Toisaalta on hyvä muistaa, että sopiva vaihtelevuus postausten sisällössä on suotavaa, sillä kukaan ei jaksa seurata yritystä, joka esimerkiksi postaa aina vain tuotekuvia lähes samalla sisällöllä. Sisällön on oltava seuraajalle mielekästä ja hyödyttävää.


Videoiden katsomisen houkuttelevuus ja helppous verrattuna pitkien tekstipätkien lukemiseen nostaa videolinkkien klikkausten suosiota. Sähköpostissa olevien videoiden toimivuutta on helppo seurata, koska klikkaukset kasvattavat videoiden katselumääriä. Sisällön käyttämisen tarkkailu ei ole samalla tavalla mahdollista perinteisessä tekstipohjaisessa viestinnässä sähköpostissa.
Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.
146. Hintaherkkyyteen vaikuttavia tekijöitä Asiakkaan taloudellinen tilanne –Maksaako ostopäätöksen tekijä tuotteen itse? –Muodostaako tuotteen hinta huomattavan osan kokonaisostoksesta? –Onko ostaja tuotteen lopullinen käyttäjä? Jos ei ole, niin kilpaileeko ostaja jälleenmyyjänä hinnalla loppukäyttäjien markkinoilla? Tuotteen ostaminen ja käyttö –Tuleeko tuotteen etsiminen ostajalle kalliiksi? –Onko osto- tai toimitusajalla merkitystä ostajalle? –Kykeneekö ostaja vertailemaan eri vaihtoehtojen hintaa ja sisältöä? –Voiko ostaja vaihtaa valmistajaa tai toimittajaa ilman suuria lisäkustannuksia? Kilpailutilanne –Miten tuote tai tarjous eroaa kilpailijoista? –Miten tärkeä on myyjän maine? Lähde: Dolan
Sosiaalisessa mediassa videoita jaetaan tilastollisesti 1200 % enemmän kuin kuvia ja tekstiä. Videoiden sisältö muistetaan 95 % paremmin kuin tekstin. Esimerkiksi näistä syistä videoita käyttävät 87 % verkkomarkkinoijista (Lisää videomarkkinoinnin tilastoja). Videot ovat siis jo itsessään hyvä valinta yritysmarkkinointiin, mutta sisältö on edelleen kokemuksen ja vaikutuksen avain. Interaktiiviset videot herättävät katsojassa mielenkiintoa vuorovaikutusmahdollisuuksillaan. Ne luovat henkilökohtaisen yhteyden katsojaan ja jättävät näin pysyvämmän muistijäljen. Mitä mielenkiintoisempi ja erottuvampi video on, sitä herkemmin sitä myös jaetaan eteenpäin eri kanavissa.
21 15 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Markkinoinnin määritelmiä on useita sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tutkii. Hyvin usein markkinoinnilla ymmärretään vain mainonta yrityksestä kuluttajalle. Käsitteenä markkinointi viittaa toimintaan ja tieteenalaan sekä yritysten että yksilöiden harjoittamana. Nykyisin ihmiset kohtaavat markkinointia päivittäin kotona, töissä, kaupungilla kulkiessa ja tiedotusvälineissä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla yritykset voivat luoda yhä tehokkaampia mielikuvia tuotteista ympäri maailman. Markkinointi koko liiketoimintaa koskettavana ja osana yrityksen strategista toimintaa olevana roolina on merkittävä. (Tikkanen ym. 2007, 12.) Viestintä tarkoittaa suomen kielessä kommunikaatiota. Kommunikaatio pohjautuu latinankieliseen sanaan communis, joka tarkoittaa yhteistä. Viestinnällä pyritään siten luomaan jostakin asiasta yhteistä käsitystä. Markkinointiviestinnässä tarkoitus on saada aikaan lähettäjän ja vastaanottajan välille jotain yhteistä, kuten esimerkiksi yhteinen käsitys tuotteesta, yrityksestä tai toimintatavoista. Markkinointiviestinnän avulla tarkoitus on esimerkiksi saada asiakas tietoiseksi yrityksen tuotteesta. (Vuokko 2003, 12.) Kuitenkaan markkinointiviestinnällä ei pyritä siihen, että sidosryhmillä olisi kaikki ne tiedot, jotka organisaatiolla on. Markkinointiviestinnän avulla halutaan vaikuttaa vain niihin tietoihin ja käsityksiin, joilla on merkitystä sille, kuinka sidosryhmä käyttäytyy organisaatiota kohtaan. Yritys viestii asiakkaille tuotteiden ominaisuuksista ja tavarantoimittajille organisaation maksukyvystä. Markkinointiviestinnän suunnittelussa on osattava valita, mistä eri sidosryhmien kanssa on saatava yhteinen käsitys. (Vuokko 2003, 12.) Kalastusvälineiden markkinoinnin ja mainonnan ei tulisi rajoittua pelkästään tuoteluetteloihin ja värikarttoihin. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalastusmatkan tuoma elämys eivät ole riippuvaisia saalismäärästä. (Sormunen 2010, 26.)
Innovaatioseteliä voi hakea esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen kehittämiseen. Konkreettista ideaa mobiilisovelluksesta ei vaadita, kunhan sinulla on halu palvella asiakkaitasi paremmin hyödyntäen tämän hetken trendejä. Innovaatiosetelin avulla voit selvittää tuoko mobiilisovellus lisäarvoa asiakkaillesi. Jos yrityksestäsi ei löydy osaamista mobiilitekniikan ja -konseptoinnin saralta, voit hyödyntää innovaatiosetelin hankkimalla ulkopuolista osaamista.
6 3. Videostrategian elementit On monia tapoja tehdä videoita, mutta ainoa oikea tapa aloittaa videomarkkinointi on tehdä videostrategia. Tarkoitus ja tavoitteet Määritä tavoite videomarkkinoinnille. Tavoite voi olla esimerkiksi myynnin lisääminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen. Videoidesi tarkoitus ja tavoitteet ohjaavat mm. videoiden sisältöä ja jakelukanavien valintaa. Kohderyhmä Kenelle teet videoita? Mistä he ovat kiinnostuneita? Kohderyhmä määrittelee videoidesi sisältöä, tyyliä, sävyä ja jakelua. Videostrategiassa tulee määrittää, mikä kohderyhmä halutaan tavoittaa, miten ja miksi. Kanava ja jakelu Sen sijaan, että valittaisiin YouTube siksi, että se on cool, on tärkeämpää selvittää, missä kanavissa kohderyhmäsi viettävät aikaa, miten saat heidät löytämään sisällön ja miten myös katsomaan videon. Asiakassuhde keskiöön Perinteisen myyntitunnelin sijaan kannustamme yrityksiä keskittymään asiakassuhteiden rakentamiseen. Sen sijaan, että aloittaisit myymällä tuotetta, aloita rakentamalla asiakassuhdetta. Myynti korreloi sen kanssa, kuinka moni ihminen puhuu brändisi puolesta ei sen mukaan, kuinka monta viestiä yritys lähettää. Do good shit Älä yritä esittää videolla jotain, mitä et ole. Asiakkaat kyllä huomaavat, mikäli yrität esittää jotain, joten ole rehellinen. Ja lisäksi tuota hyviä videoita, jotka kiinnostavat asiakkaitasi. Olisiko esimerkiksi teidän yrityksellenne parempi tuottaa saippuaoopperasarja YouTubeen? Analysoi Mittaamalla ja analysoimalla videoviestintäsi tuloksia saat arvokasta dataa, joka auttaa varmistamaan, että tuotat oikeanlaista sisältöä ja että levität sitä oikeissa kanavissa. Muista valita oikeat mittarit asetettujen tavoitteiden pohjalta. 6
Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.
×