YouTube on tällä hetkellä myös yksi trendikkäimmistä kanavista sosiaalisen median maailmassa ja sen käyttäjämäärä on tällä hetkellä jo Facebookin tasolla. Ihmiset katsovat nykypäivänä lyhyitä videoita enemmän kuin koskaan ja varsinkin moni nuori katsoo paljon mieluummin informaatiota sisältävän videon kuin lukee aiheesta kirjoituksen. (PING Helsinki, 2017). Kovin moni yritys ei ole vielä lähtenyt perustamaan omaa YouTube-kanavaansa, mutta yhteistyövideot ja YouTube-mainokset ovat tänä päivänä tärkeä osa usean yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Tulevaisuudessa yritysten omat videokanavat lienevät hyvin merkittävä osa sosiaalisen median markkinointia ja mekin olemme Promisian kanssa kiinnostuneita oman YouTube-kanavan perustamisesta. Tällä hetkellä haluamme kuitenkin vielä kartoittaa resurssejamme videoiden tuottamiseen. Emme nimittäin halua tehdä videosisältöä vasemmalla kädellä, vaan panostaa siihen kunnolla, jotta haluamme tulokset ovat hedelmällisiä ja meitä hyödyttäviä.
Jos olet kiinnostunut sisältömarkkinoinnista videon keinoin, voit kokeilla lyhyttä, mutta informatiivista tai humoristista lähestymistapaa. Hauskat ja ajatuksia herättävät videot leviävät sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Lyhyet videot soveltuvat kiireisenkin ihmisen kahvitaukoviihteeksi ja katsojan on helppo jakaa niitä edelleen omassa sosiaalisen median profiilissaan – lisäten yrityksesi näkyvyyttä täysin ilmaiseksi. Videot herättävät tutkitusti enemmän tunteita, kuin valokuva tai pelkkä teksti. Ja kuten tiedetään, suurin osa ostopäätöksistä tehdään tunteella, ei järjellä.
Huolehdi että videosi on oikein otsikoitu, se löytyy kanavalla oikeasta soittolistasta, sivustollasi relevantin artikkelin alta ja tarjottu ratkaisu annetaan yksiselitteisesti käyttäjälle ja hakukoneelle. Jakele videosi muissa sosiaalisen median kanavissa säännöllisesti ja ohjaa asiakkaasi opastava videomateriaalin pariin. Eri kanavien ristiin linkitys parantaa löydettävyyttä.
Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.
6 3. Videostrategian elementit On monia tapoja tehdä videoita, mutta ainoa oikea tapa aloittaa videomarkkinointi on tehdä videostrategia. Tarkoitus ja tavoitteet Määritä tavoite videomarkkinoinnille. Tavoite voi olla esimerkiksi myynnin lisääminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen. Videoidesi tarkoitus ja tavoitteet ohjaavat mm. videoiden sisältöä ja jakelukanavien valintaa. Kohderyhmä Kenelle teet videoita? Mistä he ovat kiinnostuneita? Kohderyhmä määrittelee videoidesi sisältöä, tyyliä, sävyä ja jakelua. Videostrategiassa tulee määrittää, mikä kohderyhmä halutaan tavoittaa, miten ja miksi. Kanava ja jakelu Sen sijaan, että valittaisiin YouTube siksi, että se on cool, on tärkeämpää selvittää, missä kanavissa kohderyhmäsi viettävät aikaa, miten saat heidät löytämään sisällön ja miten myös katsomaan videon. Asiakassuhde keskiöön Perinteisen myyntitunnelin sijaan kannustamme yrityksiä keskittymään asiakassuhteiden rakentamiseen. Sen sijaan, että aloittaisit myymällä tuotetta, aloita rakentamalla asiakassuhdetta. Myynti korreloi sen kanssa, kuinka moni ihminen puhuu brändisi puolesta ei sen mukaan, kuinka monta viestiä yritys lähettää. Do good shit Älä yritä esittää videolla jotain, mitä et ole. Asiakkaat kyllä huomaavat, mikäli yrität esittää jotain, joten ole rehellinen. Ja lisäksi tuota hyviä videoita, jotka kiinnostavat asiakkaitasi. Olisiko esimerkiksi teidän yrityksellenne parempi tuottaa saippuaoopperasarja YouTubeen? Analysoi Mittaamalla ja analysoimalla videoviestintäsi tuloksia saat arvokasta dataa, joka auttaa varmistamaan, että tuotat oikeanlaista sisältöä ja että levität sitä oikeissa kanavissa. Muista valita oikeat mittarit asetettujen tavoitteiden pohjalta. 6
28 22 world more open and connected. Näin lukee Facebookin sivuilla palvelun tehtävän kohdalla. (Facebook 2010.) Facebookin käyttäjämäärä rikkoi 400 miljoonan rajan alkuvuodesta 2010, kirjoittaa Tuomas Linnake it-viikon internetsivuilla (Linnake 2010). Taloussanomat kirjoittavat perustajan ilmoittaneen heinäkuussa 2010 käyttäjämäärän nousseen puoleen miljardiin, joista noin 400 miljoonaa ihmistä on aktiivisia käyttäjiä. Maailmanlaajuinen liike on todellakin luotu, kuten pääjohtaja Mark Zuckerberg videotervehdyksessä ilmoittaa. (Taloussanomat 2010.) Facebook sai alkunsa sosiaalisena verkkoyhteisönä nuorten Harvardin opiskelijoiden keskuudesta. Tärkein syy Facebookiin kirjautumiselle on vuorovaikutus. Yhteisö sumentaa henkilökohtaista ja ammattimaista vuorovaikusta kuten muutkin olemassa olevat verkkoyhteisöt. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi Facebook on laajentunut yhä enemmän yritysmaailmaan. E. A Vander Veer luettelee kirjassaan Facebook, the missing manual ammattimaisia käyttökeinoja, joita voi kyseisessä palvelussa käyttää. Facebookissa voi esimerkiksi löytää töitä, työnantajan, pitää ajan tasalla projekteja, tehdä yhteistyötä ja markkinoida itseä, tuotteita ja omaa yritystä useilla tavoilla. (Vander Veer 2008, ) Internetsivustot ovat muuttuneet paljon. Suuret yritykset suurine budjetteineen sijoittavat maksullisiin mainoksiin, mutta Facebook tarjoaa samaa mahdollisuutta kaikille yrityksille ilmaiseksi. Markkinointistrategiat ovat muuttuneet yksinkertaisista mainoksista sosiaalisiin mainoksiin, joilla tavoittaa samalla kertaa jokaisen yhteisön jäsenen lisäksi myös heidän ystäväpiirinsä. (Vander Veer 2008, 165.) Facebookin toiminnot ovat olleet sujuvia aina syksyyn 2010 asti. Silloin uutisoitiin ensimmäisen kerran yhteisöpalvelun kaatumisesta. Palveluun ei päässyt kirjautumaan, ja vian epäiltiin johtuvan ulkopuolisista verkkopalvelun tarjoajista. Palvelun käytön kasvu saattaa näin ollen olla epävakaa käyttäjämäärien tästä vielä kasvaessa. (Colourbox.com 2010.) Eri yhteisöpalveluiden käyttö yrityksen hyödyntämänä on yleistynyt suuresti, ja se on tällä hetkellä muoti-ilmiö maailmanlaajuisesti, ja merkittävin näistä on Face-
2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Markkinoinnin tavoitteet Digitaalinen markkinointi ja viestintä Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät 13 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Mielikuvamarkkinointi Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Facebook Twitter YouTube ja muut kuvapalvelut Blogit ja bloggaaminen Keskustelupalstat ja foorumit Google ja hakukoneoptimointi Www-sivut Sähköpostimarkkinointi Sosiaalisen median tulevaisuus 35 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Toimeksiantajayrityksen historiaa Seniori-vaappu Seniori-vaapun testimenestyksiä ja muita saavutuksia Yrityksen markkinointi aikaisemmin Internetin nykyinen hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Tutkimusongelmat Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Tutkimuksen luotettavuus Kyselylomake ja tutkimustulokset 52

United Screens (US) kertoo lausumassaan, että sillä on sopimus peliä markkinoivan Activisionin kanssa. US on etsinyt Activisionille sen tarpeita vastaavan tubettajan. US:n mukaan kaupallista yhteistyötä tehdään yleensä siten, että yritys, joka haluaa mainostaa tuotettaan, ottaa yhteyttä US:iin. US etsii mainostajalle tubettajan, jolla on oikea kohdeyleisö, ja auttaa sopimusosapuolia kampanjan luomisessa. Tästä syystä US on usein voimakkaasti mukana markkinointiprosessissa.
26. Markkinointiajattelun mallit1. Tuotantosuuntautuneisuus: suuremmalla tuotantomäärällä parempiin katteisiin.2. Myyntisuuntautuneisuus: mainonta ja myynti agressiivista. Myyntivolyymi tärkeämpi, kuin asiakkaan tyytyväisyys.3. Kysyntäsuuntautuneisuus: kohdistuu asiakkaitten lisäksi mahdollisiin asiakkaisiin. Asiakaspalaute -> kehitetään ja parannetaan tuotetta.4. Asiakaskeskeisyys: tuotteen erilaistaminen erilaisille asiakkaille. Vaihtoehtona erikoistuminen ja jonkin erityisen asiakassegmentin palveleminen. Lähtökohtana asiakkaan tarpeet.5. Suhdeajattelu: suhteen aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen (!). Asiakassuhteen kustannus.
34. Asiakkaan kokema arvo • Asiakkaan kokema arvo riippuu yrityksen tarjoomasta panoksena asiakkaan arvoketjussa. • Arvonluontilogiikka on siten asiakaskohtaista • Arvoa löytyy myös sosiaalisista suhteista, tunnekokemuksista, esteettisistä ja symbolisista arvoista. • Tarjooman arvoa määriteltäessä otetaan huomion etsintäkustannukset, rajoitettu tieto, liikkuvuus ja tulot. • Arvoa voivat tuottaa tuote, palvelut, henkilöstö ja imago. • Arvo voi muodostua myös asiakaskohtaamisten prosessissa (asiakkuus), jossa vaihdetaan resursseja

Videosisältöjen kannattaa olla toisistaan erilaisia ostoprosessin eri vaiheissa. Ostoprosessin alkuvaiheessa -  tai jo ennen varsinaista ostoprosessia - videolla pyritään herättämään kiinnostus brändiä, tuotetta tai palvelua kohtaan. Videon sisältö voi tässä vaiheessa olla oikeastaan minkälaista tahansa, kunhan se vetoaa tunteisiin ja asiakkaalle saadaan luotua mielikuva brändistä/tuotteesta/palvelusta ratkaisuna asiakkaan ongelmaan. Mikäli viesti on riittävän tehokas, huutavat ensimmäiset ja helpot asiakkaat jo nyt kuorossa “Shut up and take my money!”, mutta tavallisesti vaaditaan hieman enemmän.
13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12

Kilpailija-analyysin päämääränä on yksinkertaisesti selvittää yrityksen kilpailutilannetta markkinoilla. Analyysissä sinun tulee käydä läpi yrityksesi pahimmat kilpailijat ja niiden lukumäärä, palvelut, markkinaosuudet, vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnettuus. Tutki kilpailijoitasi; missä he ovat hyviä tai missä olisi parannettavan varaa? Missä sinä olet parempi kilpailijoitasi tai missä olet jäljessä?
Sisällön laatu tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Oli sisältö sitten tekstiä, kuvia tai videoita, kannattaa aina edetä laatu edellä. Millainen sisältö on kohderyhmälle aidosti tarpeellista ja samaistuttavaa? Mikä herättää keskustelua tavoitellun kohderyhmän kesken? Entä mikä herättää keskustelua julkaisijan ja kohderyhmän välillä? Näistä kysymyksistä on hyvä lähteä liikkeelle julkaisuja suunnitellessa. Facebookin uutisvirran vastaava Adam Mosseri nostaa algoritmin muutosta käsittelevässä julkaisussaan esille vinkkejä keskustelua herättävän sisällön luontiin. Näitä ovat esimerkiksi live-videot ja ryhmät.

Alaikäisten erityisaseman huomioonottamiseksi palveluun on voitu esimerkiksi asettaa rajoituksia lapsen mahdollisuuteen tehdä ostoksia. Huoltajaa voidaan myös nimenomaisesti informoida hänen lapsensa liittymisestä palvelun käyttäjäksi. Tätä tarkoitusta varten lapselta voidaan kysyä huoltajan sähköpostiosoitetta. Palveluun liittyminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman huoltajan todenperäistä suostumusta, jos liittyminen johtaa oikeudellisesti merkittäviin vastuisiin. Lasta voidaan myös neuvoa pyytämään huoltajaansa tutustumaan palveluun. Suostumuksen antamiskohta voidaan puolestaan muotoilla niin, että kyse on nimenomaan huoltajan omasta toimesta (”Olen lapsen huoltajana lukenut ehdot ja hyväksyn…”, ”Hyväksyn, että lapseni liittyy jäseneksi….”).
Toinen näkökulma ja siihen liittyvät ongelmat ovat usein seuraus ensimmäisestä. Jos saat some-tartunnan ja alat uskoa kaikkea, mitä ympärilläsi kuiskutellaan, pääsi on pian sekaisin kuin puhkaistu ampiaispesä. Seurauksena on hysteria: nyt on pakko olla mukana kaikkialla, muuten pudotaan kelkasta. Tämä on luonnollista, sillä kukapa haluaisi tieten tahtoen vaarantaa oman yrityksensä menestyksen tai työuransa jatkon.
7 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, kuinka pk-yritys voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntää digitaalista mediaa osana markkinointia. Digitaalinen media, e-media, on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka käyttö on leviämässä nopeaa vauhtia henkilökohtaisesta käyttäjien vuorovaikutuksesta yritysten käyttöön aina osaksi sähköistä kaupankäyntiä. Asiakkaat kertovat internetissä avoimesti ostamistaan tuotteista, ja tieto tuotteesta tai yrityksestä leviää hetkessä internetin käyttäjien keskuudessa. Nyt alkaa olla otollinen hetki päättää, lähteekö yritys mukaan tähän digiaikaan omalle liiketoiminnalleen parhaaksi katsomallaan tavalla vai jääkö se ratkaisevasti lähtöviivalla muista yrityksistä. Jokaisen yrityksen, pienen tai suuren, kohdalla ratkaisut on kuitenkin tehtävä yrityskohtaisesti, ei matkimalla muita. Opinnäytetyöni toteutin kalastusvälineitä valmistavalle ja myyvälle mikroyritykselle, Kannuksen Kalastustarvike Oy:lle. Yritykselle ei aikaisemmin ole tehty näin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yrityksen valinta oli minulle helppo, sillä kyseisen yrityksen perustaja on isäni, Hannu Känsäkoski. Yritys ja sen vaiheet ovat minulle tuttuja, ja olen ollut yrityksen työntekijänä tuotevalmistuksessa, puhelinmyynnissä ja tilaus- ja toimitustyössä. Digitaalinen ja sosiaalinen media ovat nyt ajankohtaisia aiheita, ja kiinnostuimme isäni kanssa niiden kustannustehokkaasta käytöstä. Päätin tehdä tutkimus- ja kehityssuunnitelman internetin vaihtoehdoista ja selvittää sitä, missä yhteisöissä yrityksen pitäisi olla mukana, vai pitäisikö. Digitaalinen media oli minulle aiemmin lähes vieras termi. Kiinnostuin siitä koulutukseni ensimmäisen vuoden markkinointiopintojen, ajankohtaisten uutisointien ja isäni kanssa käymieni keskustelujen kautta. Kotisivut ovat olleet isäni yrityksen lähes ainoa näkyvä osa digitaalisessa mediassa. Kun kuvapalvelu YouTubeen lisättiin videomateriaalia yrityksen tuotteesta, yrityksen kotisivujen kävijämäärä kasvoi välittömästi. Tämä innosti minua tutkimaan aihetta lisää. Innostuin lukemaan keskustelupalstoja ja muita kanavia, joista huomasin löytäväni mitä mielenkiintoisimpia keskusteluketjuja liittyen isäni valmistamaan Seniori-vaappuun. Innostuin keskustelupalstojen sisällöstä, sillä sieltä löytyi se perinteinen puskara-
Facebookin kattava metriikka mahdollistaa kampanjoiden jatkuvan optimoinnin kohderyhmille viestin, kuvituksen, demografioiden ja ajankohtien osalta. Esimerkiksi osittain onnistuneen kampanjan onnistuneet osa-alueet ja mainokset voidaan ottaa mukaan seuraavalle markkinointikierrokselle, kun taas turhat ja toimimattomat osa-alueet voidaan jättää todisteiden valossa pois kampanjasta.

The second one is in the actual video where the creator can inform the audience either verbally or visually, through for example annotations, about the commercial message. In our opinion, this part of the communication should be allowed to be in pair with- and stand in porportion to the commercial message at hand. In this specific case, since the upcoming event had not been announced, Laeppavika mentioned that they audience could expect more in the videos to come with Activision. United Screens believes that this communication in combination with the very clear message in the description is enough to meet the requirements for indentification in this specific case.
Interaktiivisilla videoilla voi olla myös vaihtoehtoinen loppu. Tällaisissa videoissa katsojalle esitetään vaihtoehtoja, joista valitsemalla narratiivia voidaan vaihtaa kesken videon. Näin katsoja saa mahdollisuuden vaikuttaa videon loppuratkaisuun. Vaihtoehtoiset loput myös kannustavat katsojaa katsomaan videon uudelleen nähdäkseen, miten video muuttuu eri valintojen seurauksena.

50 44 Kuviossa 13 on Seniori-vaappu, joka pysyi markkinoiden kärkisijoilla, ja vuonna 2000 se nousi maamme myydyimmäksi vaapuksi. Muutamassa vuodessa tämä markkinoiden pienin mikrovaappu valtasi Suomen viehemarkkinat. Seniori-vaappu on kalastajien keskuudessa vakiinnuttanut paikkansa, ja sitä voikin hyvin kutsua kiintotähdeksi vaappumaailman taivaalla. (Jormanainen 2009, 94.) Erä-lehti julkaisi vuonna 1999 Seniori-vaapun haastajat. Testiryhmä pani siikavaappujen ykkösen, Seniori-vaapun testikisaan haastajien kanssa. Testi tehtiin siten, että vedessä oli yhtä aikaa yksi Seniori-vaappu ja yksi haastaja. Testivesistöinä oli useita järviä ympäri Suomen. Kilpailijoita Seniori-vaapulle oli muutamassa vuodessa tullut, mutta ykköspaikan Seniori-vaappu piti edelleen. Seniori-vaappu on varma valinta siianuistelijalla ja ottiviehe -99. (Jussila 1999, ) Moni alkoi pohtia, mikä teki Seniori-vaapusta niin ylivoimaisen muihin vieheisiin verrattuna. Seniori-vaappu on loistavista loistavin esimerkki siitä, kuinka luodaan kokonaan uudenlainen kysyntä. Uistinten maailmassa ei useinkaan nähdä uutuuksia, mutta tässäkin tapauksessa poikkeus on vahvistanut säännön, ja Seniorivaappu on poikkeussääntö positiivisessa mielessä, kirjoittaa Juha Jormanainen (2009) Seniori-vaapusta kirjassaan 50 parasta uistinta kautta aikojen. (Jormanainen 2009, 94.) Hyvän vieheen ominaisuuksia on useita, ja näitä ominaisuuksia menestyneellä Seniori-vaapulla on. Kriteerit hyvälle uistimelle Tuiskusen (1995) mukaan ovat taulukossa 2.


15 suhdetekijät sisältävät yrittäjän koulutuksen, työ- ja yrittäjäkokemuksen sekä yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttaneet tekijät. Lisäksi pyrittiin selvittämään niitä näköaloja, joita yrittäjä arvioi markkinoinnilla olevan oman liiketoimintansa kehittämisessä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin onnistuneisuutta tarkastellaan suppeasti ilman numeerisia mittareita ja kuvataan yrittäjän motivaatioon liittyvänä tekijänä. Yritystoiminnan ja markkinoinnin nykytilaa käsittelevät teemat ovat seuraavat: kysyntä ja kysynnän kehitys tuotteista saatava hinta ja hintakehitys kannattavuus ja kannattavuuden kehitys liikevaihdon kehitys yrittäjän kokema onnistuneisuus ja kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan yrittäjän tyytyväisyys nykyiseen markkinointitoimintaansa suunnitellut muutokset markkinoinnissa (heijastavat tyytyväisyyttä). Koska tutkimuksen tavoitteena on suorittaa tavallista syvällisempi perus selvitys yritysten marlddnointistrategioiden osatekij öistä ja strategian syntymiseen vaikuttavista tekijöistä, niin aineiston rikastamiseksi haastateltavia otettiin yrityksistä, jotka valmistavat erilaisia tuotteita ja palvelevat erilaisia asiakkaita. Tutkimukseen valittiin lisäksi yrittäjiä, joilla on erilainen koulutus-ja kokemustausta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää maatiloilla toimivien elintarvikealan yritysten ja muiden samoilla toimialoilla toimivien yritysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Näiden valintojen jälkeen on ymmärrettävää, että tuloksien yleistettävyys ei voi olla tutkimuksen tavoitteena. Aineiston kerääminen pyrittiin toteuttamaan laadullisen tutkimuksen lähtökohdasta, jonka pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisimman uutta tietoa tutkimuskohteesta, josta on, ALASUUTARIA (1994, s. 207) lainaten, ennestään paljon -asioita, jotka ovat yleisessä tiedossa mutta huonosti tiedostettuja". 1.5 Rajaukset Tutkimuksessa tarkastellaan elintarvikkeita jalostavia pienyrityksiä taloudellisen toiminnan harjoittajana. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon voi kuulua raaka-aineen hankinta, valmistus ja kauppa. Pienyritystutkimusten yhteydessä on keskusteltu siitä, mikä on yritys ja erityisesti pienyritys, miten yritys pitäisi määritellä ja mitkä toiminnat tulisi rajata yritystutkimuksen ulkopuolelle (HAAHT11989; LEHTOMAA 1995, s ). Tutkimuskohde katsotaan kuitenkin tässä yhteydessä riittävän hyvin määritellyksi silloin, kun kuvataan tietolähteet ja olosuhteet mahdollisimman tarkasti. Liikevaihto ja henkilöstön lukumäärä mittaavat 14

Perinteiseen TV- ja lehtimainontaan käytetään edelleen suunnattomia markkinointibudjetteja, vaikka ihmisten huomio on jo siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Satoja tuhansia tai jopa miljoonia maksaneet TV-mainokset jäävät usein täysin vaille huomiotasi, kun taas sosiaalisen median käyttöön saattaa kulua useampikin tunti päivässä. Tällä hetkellä Facebook-mainonnan voidaan ajatella olevan halpaa verrattuna perinteisiin medioihin ja kilpailun olevan Suomessa melko vähäistä. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun suuret monikansalliset yritykset valjastavat sosiaalisen median kanavat käyttöönsä ja siirtävät suuren osan markkinointibudjettiaan Facebook-mainontaan? Hinnat tulevat nousemaan huomattavasti.
98 92 Koivukoski-Hägg, J Vaapun tekijälle työ ja vapaa ovat yhtä. Vapari, 32. Lahtinen, J Pienyrityksen asiakassuuntainen markkinointi. Teoksessa Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Minustako yrittäjä? Alkavan yrittäjän tiedotuslehti Alkavan yrittäjän markkinointi Internetissä Kotisivuista internetstrategiaan, Paataja, A Kesän 1998 myydyimmät vaaput. Metsästys & Kalastus 7, Paikkala, M Kuluttajat ovat valistuneempia nettiaikana sosiaalinen shoppailu lisääntyy. Keskipohjanmaa , 9. Raatikainen, L Tavoitteellinen markkinointi. Helsinki: Edita Prima Oy. Riihimäki-lehti Ihmeviehe täyttää kalastajan toiveet nro 88, 3. Rope, T. & Vahvaselkä, I Nykyaikainen markkinointi painos. Helsinki: WSOY. Selén, R Kymmenen kärjessä Suomi kalastaa kotimaisilla lusikoilla. Metsästys & Kalastus 9, Sipilä, L Käytännön markkinointi. Nyt. Helsinki: Infor Oy. Sormunen, T Koukuttavaa kalastusbisnestä. Ekonomi, Sääksjärvi, M Tietotekniikka pienyrityksen tukena. Teoksessa Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Tainio, R Pienyritysten moni-ilmeinen luonne. Uudistuva pienyritys. toim. Jahnukainen Iiro. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Tikkanen, H., Aspara, J. & Parvinen P Strategisen markkinoinnin perusteet. Helsinki: Talentum. Tuiskunen, J Vieheiden höyhensarja. Erä 9, Tuiskunen J Kauden 1995 uittotalkoot. Erä 12, Tuiskunen, J Uuden kauden tarjokkaat. Erä 5 6, Vander Veer, E.A Facebook, the missing manual. The book that should have been in the box. Canada: O Reilly Media. Vuokko, P Markkinointiviestintä. Merkitys, vaikutus & keinot. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Leikkikalumainoksen lähikuvissa näytettiin kuinka piirroshahmo pyöritti vihollisia jaloista ja löi näiden päitä yhteen. Sen jälkeen poika leikki piirroshahmoja muistuttavilla sotanukeilla väkivaltaisella tavalla. Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin haitallisesti vaikuttavien väkivaltakuvausten käyttämistä leikkikalumainoksessa (MT 1990:19)
Videoiden teho perustuu siihen, että yritys on siellä missä asiakkaatkin: netissä ja somessa.  Toiseksi tekstin, äänen ja kuvan yhdistelmällä jätetään takuuvarma muistijälki yrityksestä ja tämän tuotteista. Kolmanneksi videoilla pystytään helposti erottautumaan kilpailijoista. Yrityksesi verkkosivuilla julkaistut videot nostavat myös yrityksesi näkyvyyttä hakokoneissa.

36. AsiakastyytyväisyysTyytyväinen asiakas: •Ostaa uudelleen •Kertoo muille positiivisista kokemuksistaan (WOM) Word of mouth ilmiö •Ei välitä kilpailevista tuotteista, brandeistä tai markkinointiviestinnästä --> korkea vaihtamiskynnys •Ostaa muita yrityksen tuotevalikoiman tuotteitaTyytymätön asiakas: •Haaste yrityksille! •Negatiivinen WOM ! (Esim. Elokuvat)
Erilaisia vaihtoehtoja videomarkkinoinnista ovat esimerkiksi tuote-esittelyt, yritysesittelyt, tapahtumavideot ja testimonial-videot, joissa yrityksen asiakkaat kertovat omista kokemuksistaan. Yritykset käyttävät videomainontaan enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Laatuun panostaminen erottuvuustekijänä kannattaa niin suunnittelu- kuin tuotantovaiheessakin, sillä tutkimusten mukaan 92 % kuluttajista katsoo videoita päivittäin. Jopa 80 % yrityksistä kertoo kasvattavansa videomainontaan käytettävää budjettia vuoden 2017 aikana.
Kuinka paljon TV-mainonta tosiaan maksaa? MTV Spotti -kampanjalaskurin mukaan valtakunnallinen 15 sekunnin mainos, joka esitetään kerran Huomenta Suomi -ohjelman mainoskatkolla maksaa 490 euroa. Tämä on laskurin mukaan halvin vaihtoehto. Minkä tahansa muun ohjelman kohdalla hinnat moninkertaistuvat (esimerkiksi kun ohjelmaksi on valittuna Päivän sää, hinta nousee 3290 euroon). Vaikka kokonaiskontakteiksi luvataan ensimmäisen esimerkin kohdalla 17.000 kontaktia ja toisen kohdalla 101.000 kontaktia, kuinka moni mainoksia lopulta todellisesti seuraa? Esityskertoja kasvattamalla hinta ja luvattu kokonaiskontaktien määrä nousevat suhteellisesti. Kaksi esityskertaa, hinta ja kokonaiskontaktit kaksinkertaistuvat – kolme esityskertaa ja ne kolminkertaistuvat. Millä kokonaiskontakteja käytännössä pystytään mittaamaan? Voitko olla varma, että luvattu kokonaiskontaktien määrä täyttyy?
Internet-sivuilla mainostettiin logoja, joiden joukossa oli myös blossi-niminen logo. Kuluttaja-asiamies katsoi, että blossi-logo yllyttää kannabiksen käyttöön. Kannabis luokitellaan Suomessa huumausaineeksi, jonka käyttö on huumausainelaissa kielletty. Kuluttaja-asiamies huomautti markkinoijaa, että lainvastaiseen toimintaan yllyttävä markkinointi on kuluttajansuojalain vastaista. Ratkaisussaan kuluttaja-asiamies huomautti, että vaikka markkinointia ei suoraan suunnattaisi lapsille ja nuorille, se koskee heitä silloin, kun markkinoidaan jotain lapsia ja nuoria kiinnostavaa tuotetta. Matkapuhelinlogot ovat juuri tällaisia tuotteita. (KA 2002/40/2955)
Aiemmat teemavalmennukset ovat käsitelleet niin asiakkuuksien johtamista, UX:ää, lisäarvotyökaluja, konversio-optimointia, asiakashankintaa, kansainvälistymistä kuin analytiikkaa ja rahoitusta. Seuraava teemavalmennus järjestetään lokakuussa. Seuraa uutisia kotisivuillamme sekä Twitterissä, niin saat ensimmäisenä tiedon uusien valmennusten tallenteista.
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
136. Kermankuorinta- tai imagohinnoittelu (skimming pricing)Korkean alkuhinnan käyttötilanteita:• Tuote on uusi/erilainen/haluttu• Ei ole paljoa kilpailijoita• Kohderyhmänä ovat ei-hintaherkät asiakkaat• Kapasiteetti tai myyntierä on rajoitettu  Saadaan nopeasti tuloja  Luo myönteisen laatumielikuvan  Mahdollistaa hinnalla operoinnin ja tarjoukset  Korkea hinta karsii ostajia  Voi luoda tuotteelle/yritykselle kalliin imagon
202. Mainonta sosiaalisissa medioissa (social media advertising)• Verkostoitumispalvelut (facebook, myspace, linkedin)• Verkkoyhteisöt (youtube ja flickr)• Virtuaalimaailmat ja pelit (secondlife, habbo hotel)• Wikit (www.Wikipedia.Org)• Blogit (www.Vuodatus.Net)• Verkkokeskustelut (suomi24.Fi/keskustelut)• Pikaviestimet ja chatit (MSN messenger, IRC galleria)• Kommentointi- ja suosittelusivustot (www.Amazon.Com, www.Hopottajat.fi)
Videomarkkinoinnissa – kuten missä tahansa markkinointisisällössä – kannattaa lähteä liikkeelle tavoitteiden asettamisesta. Hyvä ohjenuora on se, että yksittäiselle sisällölle tulisi aina asettaa vain yksi primääri tavoite. Tavoite voi liittyä esimerkiksi tunnettuuden kasvattamiseen, myynnin lisäämiseen tai asiakaskokemuksen kehittämiseen. Olennaista on myös miettiä, missä kohtaa potentiaalisen asiakkaan tiedonhaku-/ostoprosessia sisältöä aiotaan hyödyntää ja mihin sisältöön tai tekemiseen katsoja halutaan videon katsomisen jälkeen ohjata.
111. Brändin rakentamisen prosessi 1. Tutkiminen. Selvitetään asiakkaiden asenteet ja arvomaailma sekä kilpailijoiden tarjooma, kilpailevien tuotteiden asemointi ja niiden kilpailuedut. Myös oman yrityksen lähtökohdat, tavoitteet, resurssit ja olemassa olevat tuotteet. 2. Brändin persoonallisuuden suunnittelu. 3. Brändin positiointi ja markkinointitoimenpiteiden suunnittelu. 4. Toteutus ja seuranta. Yrityksen tulee jatkuvasti seurata brändin kehittymistä markkinoilla.
14 aloittavissa yrityksissä, jotka pyrkivät eniten kehittämään yritystä ja haluavat kasvattaa myyntiä (HYVÖNEN ym. 1995, s. 43, 56). 1.4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia pienten elintarvikealan yritysten markkinointiin liittyviä kysymyksiä: miten yrittäjät toteuttavat markkinointia? mitkä tekijät vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet markkinointia koskeviin päätöksiin yrityksissä? minkälaisia tavoitteita yrittäjät ovat asettaneet markkinoirmille, ja miten he itse arvioivat onnistuneensa markkinoimaan tuotteitaan? Aineiston hankintamenetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltaville esitettiin teema-alueista suoria kysymyksiä tai teema-aluetta käsiteltiin useiden eri kysymysten yhteydessä. Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista eniten tutkimustapansa puolesta. Tuticimusongelmia pyrittiin lähestymään aikaisempaa kiinteämmin yritysten käytännön näkökulmasta, ei niinkään markkinoinnin teoreettisista ajattelumalleista lähtien. Pikemminkin on asetettu kysymys, minkälaisesta viitekehyksestä yrittäjät toteuttavat markkinointia, ja miten yrittäjien ajattelutapa ohjaa markkinointitoimintaa käytännössä. Haastattelun teemat ja eteneminen riippuivat eniten niistä tekijöistä, jotka olivat merkityksellisiä haastateltavien yrityksien kannalta. Tällä menettelytavalla pyrittiin vähentämään sitä pienyritystutkimuksessa ilmeistä virhemahdollisuutta, että tutkija yrittää saada yrityksestä selville jotakin sellaista, mitä siellä ei ole (Hovi 84 HURMERINTA-PELTOMÄKI 1995). Haastattelujen suorittamisen ja aineiston keräyksen pohjaksi on kuitenkin muodostettu teoriapohjainen käsitys resurssi-olosuhde-lcilpailuympäristö-strategia-vaikutussuhteista. Mallien yksityiskohtia ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä. Tässä raportissa esitetään yleisluonteinen kuvaus tutkimuksen aihealueista. Markkinoinnin osalta haastattelun teemoissa on keskitytty kolmeen pääalueeseen, joita ovat: yrityksen sisäiset markkinointiolosuhteet kilpailuympäristö yrityksen asemoituminen muihin yrityksiin ja/tai kilpaileviin tuotteisiin nähden. Eri yhteyksissä kiinnitetään huomiota myös yrittäjän informaatioon ja informaation lähteisiin. Teemojen yhteydessä käsitellään tuotteisiin, hinnoitteluun, j akeluratkaisuihin ja markkinointiviestintään liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin olo- 13
Hakukoneoptimoinnin avulla sivustosi löytyy korkeammalta hakukoneista ja saa enemmän kävijöitä. Sivuston hakukonenäkyvyyteen vaikuttavat monet asiat aina linkinhankinnasta avainsanojen käyttöön sisällössä. Mitä kauemmin käyttäjät viettävät aikaa sivustollasi, sitä enemmän hakukoneet arvostavat sivustoasi. Ihmiset myös suosivat videoita hakutuloksissa. Invodon silmänkartoitustutkimus osoitti, että käyttäjien huomio kiinnittyi suoraan videoihin muiden hakutulosten kustannuksella.
Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.

Markkinoinnin osalta kampanjoita pyritään edelleen rakentamaan pienemmille ja fokusoidummille kohderyhmille. Personoinnin merkitys korostuu markkinointikampanjoissa, joten sisältömarkkinoinnin avulla voidaan palvella käyttäjiä yksilöinä yhä paremmin sekä luoda kiinnostavaa ja huomiota herättävää sisältöä yrityksen eri kanaviin. Markkinoinnin analytiikassa ja tuloksissa ei tulisi tarkastella pelkästään näkyvyyttä vaan keskittyä kohderyhmän sitoutuneisuuteen ja itselleen oikeiden kohderyhmien löytämiseen. Suosittelua aktivoidaan offline ja online – asiakkaille kerrotaan millä avainsanoilla sisältöä voidaan jakaa. Vuonna 2018 some on entistä interaktiivisempi ja visuaalisempi, nyt on lupa käyttää luovuutta!
Google on maailman suosituin hakukone, mutta tiesitkö, että toisiksi suosituin hakukone maailmassa on itse asiassa YouTube? Se tarkoittaa sitä, että ihmiset hakevat vastauksia ongelmiinsa videoista, ja avainsanojen avulla ihmiset löytävät videoilta vastauksensa. Siksi kannaattaa ensimmäiseksi selvittää suunnitelmasi ja tavoitteidesi kannalta tärkeimmät hakusanat. Tarkista sen jälkeen mitkä näistä yrityksellesi tärkeistä hakusanoista tärppäävät myös Googlessa videotuloksilla, koska tällöin tiedät, että Google listaa myös videosisältöjä kyseisillä hakusanoilla.
Videomarkkinointi on oiva tapa kommunikoida moniulotteisesti asiakkaidesi kanssa. He ymmärtävät erilaisia viestejä. Pukeutumista, käyttäytymistä, kielenkäyttöä, tavaroita tai muuta, joka juuri sinun kohderyhmässäsi on arvossaan. Siksi videomarkkinoinnissa voidaan keskustella juuri kohderyhmän haluamalla tavalla. Videomainos toimii, mutta vain jos se on aito. Siispä ole aito ja kommunikoi ymmärrettävästi. Käytä kieltä ja keskustelutyyliä niin kuin kohderyhmäsi sitä toivoo. Vielä tärkeämpää on viestiä vain asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Muut voit unohtaa. Heille Youtube tarjoaa kissavideoita.
Vaikka videolla on kiistattomia markkinointietuja, muistathan, että video on kuitenkin vain yksi viestintäväline muiden joukossa.  Video tarvitsee aina kumppa-nikseen kokonaisvaltaista markkinointia. Ajan hermoilla oleva markkinointi toimiikin parhaiten sekä ”onlinen” puolella että perinteisessä ”offline-tilassa”. Hyvä markkinoija osaa yhdistää molempien maailmojen paremmat puolet.

Lisäksi Facebook-mainonnan yhtenä suurimpana etuna on sen mitattavuus. Jos ostat mainostilaa sanomalehdestä, et pysty mitenkään mittaamaan, moniko on oikeasti nähnyt mainoksesi tai reagoinut siihen. Facebookissa pystyt mittaamaan tarkasti esimerkiksi kuinka moni on nähnyt mainoksesi tai kuinka moni on klikannut mainostasi. Facebookin mittareista näet tämän lisäksi, mitä ihmiset tekevät mainostasi klikattuaan; tutkivatko he esimerkiksi yrityksesi yhteystietoja tai tekevätkö he oston verkkokaupassasi.
Markkina-analyysin tarkoituksena on vastata kysymyksiin markkinoista, ostokäyttäytymisestä, markkinamuutoksista, sekä markkinan kehityksen suunnasta. Analyysissä tulee käydä läpi markkinan tilanne, koko, asiakkaat, ostokäyttäytyminen, ostopotentiaali sekä niiden muutokset edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Hyvä työkalu markkina-analyysin tekemiseen on esimerkiksi Bostonin matriisi.
×