6. New Definition of Marketing (est. in 2007) (AMA)Marketing is the activity, set of institutions, and processes for creating, communicating, delivering, and exchanging offerings that have value for customers, clients, partners, and society at large.Marketing is regarded as an activity instead of a function and positions marketing as a broader activity in a company/organization, and not just a department.The new definition also positions marketing as providing long term value rather than narrowly as an exchange of money (short-term) for the benefit of the shareholder/organization.
69. Harjoitus Miten muutokset kuluttajan demografisessa ja taloudellisessa ympäristössä vaikuttavat ostopäätöksiin? Teollisuusmaissa ikääntyvä väestö on yksi keskeisimmistä demograafisen ympäristön trendeistä. Miten seuraavat toimialat voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin palvelemalla paremmin ikääntyviä asiakkaita? 1. Autoteollisuus 2. Tietokone/ohjelmistoteollisuus 3. Vähittäiskauppa 4. Vaateteollisuus 5. Elokuvateollisuus
"Moi! Hyvä aihe. Eka vinkki voisi olla klassinen 'Suunnittele työsi, työskentele suunnitelmasi' - Eli kasaan ajan kanssa ihan kunnon plääni siitä yleisöstä, arvontuotosta heille (eli palvelevasta sisällöstä), medioista/alustoista, julkaisutiheydestä, tone-of-voicesta, kuvamaailmasta, CTAista jne.jne. JA ENNENKAIKKEA TAVOITTEISTA, jotka kytkeytyvät mahdollisimman lähelle rahavirtoja. Ja sitten vaan vimmaista toteutukseen sitoutumista päivä päivältä, viikko viikolta ja kaikesta tekemisestä oppien ja korjaten. Itse kirjotin Trainers' Housen ekaa puolivuotista monen monta iltaa ja osallistin omaa porukkaa pohtimaan tulevaisuuden tekemistämme useammassa sessiossa ja voin sanoa, että jokainen suunnitteluun käytetty tunti on helpottanut polulla kulkemista ja pysymistä HURRRRRJAN paljon."
9 3 tässä vaiheessa työtä oli lomakkeiden saaminen vastaajilta heti takaisin ilman postitusprosessia, jonka totesimme olevan melko hankalaa yksityisten käyttäjien osalta. Halusimme isäni kanssa, että vastaukset pitäisi ehdottomasti voida jättää nimettöminä, jotta vastaukset olisivat totuudenmukaisempia. Tein kyselylomakkeen omalla nimelläni. Aloitin aiheeseen perehtymisen isäni vuosien varrella keräämien lehtiartikkelien selaamisella ja löysin haastattelun pohjalta kirjoitetun artikkelin vuodelta 1993 Lestinjoki-lehdestä. Haastattelussa Hannu itse mainitsee, että parhaillaan tutkii Ruotsin markkinoille menemistä ja myyntikanavaa etsitään. Tämä siis oli ollut suunnitelmissa jo silloin. Nyt oli loistava hetki toteuttaa tämä suunnitelma ja käyttää niitä kanavia, joita kehitys on tuonut käyttöömme tässä reilun 17 vuoden aikana. Hannun mielestä paras myyntimies on onnistunut kalamies, ja näinhän asia edelleen on. Verkossa näiden myyntimiehien teho vain on ihan eri mittakaavassa kuin aikana ennen internetiä. (Lestinjoki 1993.)
Palkka-avoimuus auttaisi korjaamaan perusteettomat palkkaerot työpaikoilla ja sillä onkin laaja kannatus luottamushenkilöiden keskuudessa. Aiheesta lisää Ylen @Aamutv:ssä klo 7.19, mukana SAK:n Annika @RonniSallinen. #samapalkkaisuus #luottamusvaalit2019 https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-kysely-yli-kaksi-kolmasosaa-luottamushenkiloista-haluaa-palkat-julkisiksi-tyopaikoilla …
Kuvattuasi ja editoituasi videosi valmiiksi valitse minne sen haluat ladata. Kotisivutohtorin mukaan jos haluat, että sivustosi löytyy paremmin Googlen hakutuloksissa, YouTube-videoiden käyttäminen sivustollasi on yksi parhaimmista keinoista. Videot kannattaa nimenomaan ladata YouTuben kaltaiseen palveluun, sen sijaan että lataisit ne suoraan sivustollesi. Videoiden lisääminen oman sivuston kansioihin voi hidastaa sitä, koska videot vievät paljon tilaa. Samalla menetät Youtube-videon sivulle istutuksen tuoman Googlen hakukonelöydettävyyden edut. Youtube on Googlen videopalvelu, joten luonnollisesti Google suosii sivustoja, joilla käytetään YouTubeen lisättyjä videoita. Voit myös ehdottomasti käyttää halutessasi Vimeon tai Wistian kaltaisia sivustoja, mutta ainakin Googlessa Youtube on Kotisivutohtorin mukaan hakukonelöydettävyyden kannalta parempi vaihtoehto. Wistia taasen huomauttaa, että Google tyypillisesti indeksoi vain yhden videon per sivu. Tiedon ei välttämättä tarvitse vaikuttaa strategioihisi, mutta pidä se kuitenkin mielessä, jos suunnittelet kotisivuillesi sivuja, joilla aiot käyttää sisältönä videoita.
Videoiden hyödyntäminen verkkosivustolla lisää varmasti kiinnostusta yritystäsi ja tuotteitasi kohtaan. Vaikka lisääntynyt kiinnostus onkin mukavaa, loppupeleissä tärkein tavoitteesi on konvertoida liikennettä kaupaksi tai yhteydenotoiksi. Vaikkei sinulla olisikaan verkkokauppaa, videon lisääminen laskeutumissivulle voi lisätä konversiota jopa 80 %.
Paras tapa oppia ymmärtämään kohderyhmää on luoda ostajapersoonia – ja tähän on syytä käyttää hetki aikaa. Luo profiili jokaisesta potentiaalisesta asiakkaasta aina nimestä lähtien. Kuinka vanhoja he ovat? Mitä he tekevät ammatikseen? Minkälainen perhetilanne heillä on? Mistä he pitävät? Ja niin edelleen. Profiili on hyvä luoda jokaiselle eri kohderyhmälle, koska siten pystyy helpommin määrittelemään, mitä kohderyhmää some-markkinoinnilla oikeastaan tavoitellaan. Ei nimittäin ole järkevää tehdä some-markkinointia sekä 16-vuotiaille lukiolaistytöille ja 35-vuotiaille, työssäkäyville miehille.

Videomainos on myös siitä hyvä markkinoinnin osa-alue, että voit mitata sen toimivuutta. Ensimmäisenä tietysti kuinka laajalle se on levinnyt ja kuinka moni on sen nähnyt. Toisaalta voit myös tutkia kuinka moni on katsonut sen alusta loppuun ja jos haluat testata eri versioita niin sekin onnistuu. Videomarkkinointi ja videomainos ovat siinä mielessä eri asioita, että videomainos usein on yksi pyräys kun videomarkkinointi jatkuvaa toimintaa. Erityisesti videomarkkinoinnissa on tärkeää hioa materiaalia ja esitystapaa koko ajan. Siksi mittaaminen ja oikeiden mittareiden kehittäminen on kriittistä. Niistä kirjoitamme tuonnempana. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että valitset pari tärkeintä mittaria ja seuraat niitä, Muuten videomarkkinointisi kuihtuu epäonnistumisiin ja ymmärtämättömyyteen. Niin kuin kaikki häröily ilman päätä ja häntää. Onnistuminen ilman suunnitelmaa on tässäkin aiheessa vain onnenkantamoinen.
6 Sisällysluettelo PIENTEN ELINTARVIKEALAN YRITYSTEN MARKKINOINTI- STRATEGIAT 1 JOHDANTO Markkinointi menestystekijänä Umpikuj atoimialoj en haasteet Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Rajaukset Tutkimuksen rakenne 15 2 MARKKINOINTI LIIKETOIMINNAN OSANA Markkinoinnin käsite Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Kilpailuympäristön vaikutus strategian valintaan Markkinoiden määrittäminen Kilpailustrategiat j a kilpailutekij ät Kilpailukäyttäytyminen Asiakkaaseen kohdistettu toiminta Tuotekehitys ja markkinointi MarIckinointistrategian osa-alueet Asemointi Asemointi kilpaileviin tuotteisiin nähden Tuotteen ja palvelun yhdistäminen Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Tuotteen laatu-hintasuhde Hintataktiikat Tuotemerkki Kauppakanavan valinta 36 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Haastateltavien valinta Haastattelun toteutus Tutkimusyritysten liiketoiminnan luonne ja koko 42
Sisällön tulee olla sellaista, ettei se haittaa yrityksen julkisuuskuvaa tai ole esteenä asiakassuhteille. Mielipiteitään voi esimerkiksi yrityksen blogissa esittää, mutta paljon mielipiteitä jakavissa asioissa se ei yleensä ole yrityksen eduksi. Uskonto ja politiikka ovat esimerkkejä aiheista, jotka kannattaa suosiolla jättää pois yrityksen sosiaalisen median kanavista.
Tuotimme Vaasan ammattikorkeakoululle markkinointivideon kevään 2019 opiskelijahakuja varten. Videolla haluttiin tuoda esiin tunteita ja kertoa millaista opiskelijaelämä Vaasassa on. Nämä asiat tuodaan esille avoimella otteella, avataan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja esitellään monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Ääniraidalla opiskelijat kertovat miltä opiskelu tuntuu ja millä asenteella elämään tulisi suhtautua. Lopputuloksesta tuli värikäs, tunteita herättävä ja ennen kaikkea kiinnostava.
Sisällön onnistumista ei voi määritellä, jos onnistumista ei mittaa oikeille mittareilla. Pelkillä tykkäyksillä tai näyttökerttoilla ei yleensä ole merkitystä, ellei päätavoitteena ole ollut brändinäkyvyys. Jos tavoitteena on esimerkiksi myynnin lisääminen, on tärkeämpää mitata moniko siirtyi esimerkiksi kampanjasivulle nähtyään videon, moniko latasi oppaan tai teki muun toimenpiteen, joka oli määritelty videosisällön tavoitteissa.
Huoltajalle lähetetyssä perintäkirjeessä oli teksti: ”Huoltaja! Lapsellanne on maksamaton velka!” Koska alaikäinen ei voi pätevästi velkaantua, perintätoimet jotka kohdistetaan alaikäiseen ovat lainvastaisia. Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että teksti antaa virheellisen käsityksen velasta vastuussa olevasta tahosta ja tekstin käyttäminen on näin hyvän perintätavan vastaista. (KA 2002/41/4761)
Otetaanpa esimerkki. B2B brändin markkinoinnin tavoitteena on kasvattaa myyntiä. Some-markkinoinnilla halutaan tukea tätä tavoitetta ja kasvattaa liidimääriä. Some-markkinoinilla tuetaan siis suoraan markkinointistrategiaa. Tämän jälkeen tulee miettiä, miten tätä tavoitetta pystytään mittaamaan. On löydettävät oikeat työkalut, joiden avulla pystytään seuraamaan ja analysoimaan some-markkinoinnin tuloksia. Tämän esimerkin tavoitteen seuraamisessa voitaisiin esimerkiksi mitata, kuinka moni sosiaalisen median kautta verkkosivustolle tiensä löytäneistä kävijöistä jättää yhteystietonsa ja konvertoituu liideiksi yhden kuukauden aikana. Tämä olisi spesifi, helposti mitattavissa oleva, aikaan sidottu, relevantti sekä helposti saavutettavissa oleva tavoite.
Parhaat mediat videomainoksellesi ovat Youtube, Facebook, Twitter ja Vimeo. Ne tukevat hyvin videomainontaa ja omaavat suurimman potentiaalin niin kohdistamiselle kuin leviämisellekin. Instagram nyt tietysti myös. Youtube esimerkiksi on hyvin hakukoneoptimoitu, joten sinne kannattaa ainakin orgaanisesti videot tallentaa ja kohdistaa. Toisaalta Facebookissa saat videon maksettuna hyvin leviämään ja kohdentumaan. Tärkeää on, että videonäyttöjen sijaan saat viestisi oikeille henkilöille oikeaan aikaan.
11 Taloudellisissa vertailuissa pienyritykset häviävät usein isoille yrityksille, koska ne toimivat ns. marginaalisilla liiketoiminta-alueilla, joilla kasvu- ja ansaintamahdollisuudet ovat vähäiset (SMALLBONE 1990). Erityisryhmiin, lähinnä avustuksia tai työllistämistukea saaneisiin yrityksiin, kohdistuneiden tutkimusten tulokset voivat vääristää käsitystä pienyrittämisestä yleensä, koska toimintansa lopettaneiden määrä on usein suuri (SMALLBONE 1990). Erilaisten arviointiperusteiden vuoksi myös yritykselle itselleen saattaa toisinaan tuottaa vaikeuksia mitata omaa menestymistään tarkasti, puolueettomasti ja luotettavasti (LEHTOMAA 1995, s , ). Vaikka menestyvien ja vähemmän menestyneiden elintarvikealan yritysten strategiarakenteesta on löydetty eroja, niin pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa kilpailuolosuhteissa kilpailuperusteet saattavat muuttua (HYVÖNEN 1993, s ). Markkinoinnin käsitteeseen voidaan sisällyttää kulutusnäkökulman lisäksi laajempia näkökohtia, jotka koskevat pitkän aikavälin yhteiskunnallista ja sosiaalista hyvinvointia (KoTLER 1994, s. 28). Yritykselle voi olla hyödyllistä määrittää oma arvomaailmansa ja ne periaatteet, joihin perustuen se harjoittaa yritystoimintaansa. Tästä tulisi myös viestiä asiakkaille rohkeasti ja selkeästi. Ruoka ja elintarvikkeet vaativat markkinoij alta monipuolista osaamista, koska ruokaan liittyy sekä arvoja ja voimakkaita tunne-elämyksiä että taloudellisia ja terveyteen liittyviä näkökohtia. Markkinoinnin ammattilaisen työvälineisiin eivät kuulu kielteiset väittämät ja ristiriitaisia mielleyhtymiä herättävä informaatio, joka vaikuttaa ehkä piristävästi menekkiin lyhyellä aikavälillä, mutta voi haitata pitemmällä välillä. Yritysten arvokeskustelua on käyty mm. ympäristökysymysten yhteydessä. KJELLBERGIN (1987, s. 85) mukaan yritysten arvokulttuurin köyhtyminen on selvästi havaittavissa. Arvomaailmansa köyhtymisestä johtuen nykyaikaiset yritykset ovat irroittautumassa roolistaan yhteiskunnan sosiaalisen tason nostajana ja keskittyvät liiketoiminnassa haitallisessa määrin lyhyen aikavälin kaupallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina yrityksissä on kuitenkin alettu entistä paremmin ymmärtää myös sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden merkitystä markkinoinnin pitkän aikavälin tavoitteiden asettelussa (ZINRHAm & PEREIRA 1994). 1.2 Umpikujatoimialoj en haasteet Toimialan kilpailu- ja kehitysvaihe ovat keskeisiä yritysten toimintaan ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä (PORTER 1985, MILES ym. 1993). Kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, strategiset ryhmät ja strategioiden vaihtelu toimialan sisällä. Koko toimialaan vaikuttaa lisäksi kuinka monet yrityksistä toimivat kansainvälisesti tai vastaavasti kotimarkkinoilla. Toimialan menestymistä selittää myös toimialan elinkaari. Elinkaariajattelua seuraten MILES ym. (1993) ovat jakaneet toimialat markkinoiden kehitysvaiheen mukaan kasvaviin, kypsiin ja laskeviin aloihin. Elintarvikeala luetaan usein ns. lcypsiin toimialoihin, joille on yhteistä kysynnän 10

62. Yrityksen mikroympäristö Sidosryhmät: –Rahoittajat • osakkeen omistajat, institutionaaliset sijoittajat, analyytikot, rahastoyhtiöt, ja pankit –Media: • Internet, lehdistö, radio, ja televisio –Julkinen hallinto –Paikallinen yleisö ja nk. suuri yleisö –Henkilöstö –Kansalaisjärjestöt: kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt, vähemmistöryhmät tai muut

Videoiden hyödyntäminen verkkosivustolla lisää varmasti kiinnostusta yritystäsi ja tuotteitasi kohtaan. Vaikka lisääntynyt kiinnostus onkin mukavaa, loppupeleissä tärkein tavoitteesi on konvertoida liikennettä kaupaksi tai yhteydenotoiksi. Vaikkei sinulla olisikaan verkkokauppaa, videon lisääminen laskeutumissivulle voi lisätä konversiota jopa 80 %.
×