59. Yrityksen mikroympäristöToimittajat: –on ymmärrettävä toimittajien merkitys yrityksen arvon tuotannossa –toimitusvarmuus, tuotantohyödykkeiden hinnankehitysYritys: –Markkinointi ei voi tuottaa arvoa asiakkaalle yksinään –markkinoinnin koordinoitava useiden yrityksen toimintojen kanssa –Ylin johto/hallinto: yrityksen päälinjanvedot (missiot, tavoitteet) –Tuotekehitys: varsinaisten uusien tuotteiden luominen –Rahoitus: asettaa budjettirajoitteet –Hankinta: valmistuksen materiaalivirrat tuotannolle –Tuotanto: tuotteen laatu- ja määrätavoitteet –Laskenta: tuloksen mittaroiminen


Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
12 tasaantuminen ja voimakas kilpailu (HILL 1990). Yritysten väliset erot ovat pieniä ja mahdollisuudet erottua kilpailijoista ovat vähäiset. Tässä yhteydessä saatetaan puhua umpikujaan ajautuneista toimialoista eli yrityksistä, joiden kasvun mahdollisuudet ovat pienet (CALoRt & ARDISSON 1988). Toimialan sisällä voi olla jonkin verran vaihtelua eri yritysten tai tuotteiden kohdalla. Strategioiden yhdenmukaisuus on kuitenkin kypsien toimialoj en suurimpia yksittäisiä haittoja (MILES ym. 1993). Haittojen vähentäminen edellyttäisi innovatiivisuuden huomattavaa lisäämistä. Innovatiivisuutta tulisi tukea myös yhteiskunnan taholta (MILEs ym. 1993). Suomalaisen elintarvikealan piirteistä on tunnistettavissa useita kypsien jopa taantuvien alojen ominaisuuksia. Näitä ovat tuotannon supistuminen (VAITTINEN 1996, s ) sekä suhteellisen vakiintunut kokonaiskysyntä ja laskevat kulutustrendit (LAURILA 1994, s ). Toimialan kilpailu on huomattavalta osalta hintakilpailua, jota käydään sekä tuotannon että vähittäiskaupan tasolla. Kilpailu on ollut kovaa esimerkiksi liha-alan yrityksissä ja osin leipomoteollisuudessa. Yritykset ovat keskittäneet tuotantoaan isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin ja pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemaansa mm. yritysostoj en ja pitkäkestoisten toimitussopimusten avulla. Keskittyminen on hallitseva piirre mm. mylly- ja leipomoteollisuudessa, maidonjalostuksessa sekä osittain esimerkiksi mehujen ja marjasäilykkeiden valmistuksessa. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintakilpailukyvyn säilyttäminen kustannustehokkuutta lisäämällä saattaa olla edelleen välttämätöntä (ENRIGHT ref. BLAFIELD 1994). Yrityksen sisäistä tehokkuutta lisäämällä voi hetkellisesti parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, mutta se ei edistä markkinalähtöistä uudistumista, minkä voidaan olettaa lisäävän pitkäjänteisemmin yritysten toimintaedellytyksiä. Suhteellisesti muita alhaisempi hintataso voi vähentää toimialan kiinnostavuutta ja kilpailua (ENRIGHT ref. BLÄFIELD 1994). Kuitenkin ne toimialat, joilla on onnistuttu saamaan parempia hintoja, ovat pitkällä välillä kehittyneet muita paremmin, ja niiden kokonaisvaikutukset myös yhteiskunnan tasolla ovat olleet myönteisempiä kuin matalien hintojen toimialojen. Myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tulee useita teitä, korkeammat hinnat parantavat mm. yrityksen mahdollisuuksia kehittää tuotteita, osaamista ja teknologiaa (MONROE 1979, s. 5). Elintarvikealan yritykset, makeisteollisuutta lukuunottamatta, ovat olleet ja ovat edelleenkin pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Markkina-alueen valintaan on vaikuttanut myös elintarvikealan säätely. Teknologian ja valmistusmenetelmien uudistuminen on ollut suhteellisesti tasaisempaa ja hitaampaa moniin muihin aloihin verrattuna (vert. VoLR ym. 1996, s ), mikä on yleinen ilmiö hitaasti kehittyvillä aloilla (HILL 1991). Yritystasolla kehitystä pidetään yllä tuotemuunnosten ja mainonnan keinoin. Viime vuosikymmenellä kehitystä on tapahtunut valmisruokamarkkinoilla ja raaka-aineen esikäsittelyssä, jotka ovat kasvaneet sekä kuluttaja- että suurkeittiömarkkinoilla. Myös kaupan rakennemuutos on heijastunut elintarvikkeita valmistavien yritysten toimintaan. Merkkimarkkinointi ja varsinkin pakkausten merkitys on kasvanut, koska kuluttajamarkkinoilla suurin osa tuotteista myydään pakkauksen avulla itsepalvelusta (REmEs ref. RITVOS 1996). 11
Kamualla hyvä video ei synny pelkästään kuvaajan tai editoijan käsissä, vaan videon tekemiseen liittyy paljon suunnittelua, ennakointia ja perehtymistä asiakkaan liiketoimintaan. Kohderyhmä on tunnettava hyvin, jotta sisältö osataan suunnitella aina katsojan näkökulmasta. Kun suunnittelutyö on tehty hyvin, on helppo aloittaa kuvaukset. Sen jälkeen video siirtyy editointipöydälle. Kun video on valmis, markkinointi on vasta alussa. On valittava videolle sopivat julkaisukanavat, suunniteltava mahdollinen kampanja, mietittävä jälkimarkkinointia ja lopuksi mitataan vielä videon teho.
Leikkikalumainoksen lähikuvissa näytettiin kuinka piirroshahmo pyöritti vihollisia jaloista ja löi näiden päitä yhteen. Sen jälkeen poika leikki piirroshahmoja muistuttavilla sotanukeilla väkivaltaisella tavalla. Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin haitallisesti vaikuttavien väkivaltakuvausten käyttämistä leikkikalumainoksessa (MT 1990:19)
187. Erilaisia mainosfilmityyppejä• Pienoistarina elämästä (slice of life)• Tuotedemonstraatio ( the product in use, user benefit)• Suosittelu (testimonial)• Laulettu mainos (jingle, musical)• Järkeen vetoaminen (technical / scientific evidence)• Tunteisiin vetoaminen (mood, image)• Yllätys ja huumori (fantasy, comedy, humor)• Ennen – jälkeen (before – after)• Tuotevertailu (comparison of products)• Ärsytysmainos (teaser)
Facebook-sivusto on Facebookiin luotava yrityksen oma profiili. Se eroaa normaalikäyttäjien profiileista siten, että kuka tahansa käyttäjä voi alkaa sivun ”jäseneksi”. Jäsenet saavat sivulle tuotavat tiedotteet ilmoituksina ”seinälleen” oman Facebook-tilinsä etusivulla. Yrityksen Facebook-sivu toimii siis eräänlaisena sosiaalisen median vastineena perinteiselle uutiskirjeelle.
57 51 kaan, ostivatko he osastolta tuotteita vai eivät. Kyselyjä tarjosin niille, joilla näytti olevan aikaa sitä täyttää ja joilla oli mielenkiintoa osastoamme kohtaan. Yleisesti mielestäni ihmisillä oli aikaa, sillä vain harva osastolla käyneistä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Ainoa kyselyyn vastaamista heikentävä tekijä oli toisena päivänä iskenyt raju sade, sillä olimme ulko-osasto. En halunnut vaivata ihmisiä sateessa täyttämään kyselyä, koska ei ollut mahdollista järjestää suojaisaa ja kuivaa tilaa lomakkeen täyttämiseen. Ikäjakauma oli mielestäni vastauksissa onnistunut hyvin, sillä sain sekä nuoria että vanhempia henkilöitä täyttämään kyselyjä. Kyselyn toteutin kvantitatiivisella, määrällisellä tutkimuksella. Halusin nimenomaan kyselyn perusteella saada numeerisia tietoja vastauksista ja mahdollisuuden toteuttaa tuloksista kuvioita ja taulukoita, joiden tulkinta, vertailu ja mahdollinen hyödyntäminen jatkossa on helpompaa. Sitä voisi käyttää sellaisenaan vertaillakseen tuloksia tai tarvittaessa muokata. Mahdollista kehitystä tutkimusongelman tiimoilta voisi yrittäjä näin halutessaan seurata. En halunnut tehdä sähköistä kyselyä, koska mielestäni yrityksen verkkosivujen kävijämäärä ei olisi välttämättä ollut riittävä eikä toisaalta vastaajien joukkoon olisi tullut riittävän erilaisia vastaajia Tutkimuksen luotettavuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa mittarin tärkeimmät ominaisuudet ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetti osoittaa tutkimuksessa sen, missä määrin mittari mittaa tutkittavaa ominaisuutta, kuinka luotettava ja pysyvä mittari on sekä miten pysyviä ja johdonmukaisia mittaustulokset ovat. Validiteetilla tutkimuksessa tarkoitetaan mittarin pätevyyttä. Se tarkoittaa sitä, mittaako se tarkoitettua asiaa. Validiteetti kertoo siitä, miten hyvin kyseinen valittu kohderyhmä on valittu sekä miten hyvin on osattu valita kysymykset kohderyhmälle. (Kvanti-MOTV 2010.) Tarja Heikkilän (2008) mukaan perusjoukon suuruudella ei ole ratkaisevaa vaikutusta otoskokoa määrättäessä. Lähinnä perusjoukon koko vaikuttaa siihen, tehdäänkö kokonaistutkimus vai otantatutkimus. Suoranaisesti tällä ei ole merkitystä otoskoon suuruuteen, varsinkin jos perusjoukko on useita tuhansia. Otoskoossa
In marketing, promotion refers to any type of marketing communication used to inform or persuade target audiences of the relative merits of a product, service, brand or issue. The aim of promotion is to increase awareness, create interest, generate sales or create brand loyalty. It is one of the basic elements of the market mix, which includes the four P's ,i.e., Product, Price, Place, Promotion.[1]
Videot villitsevät meitä. Suomalaisista 18–34-vuotiaista nuorista 60 prosenttia katsoo YouTube-videoita päivittäin, ja on ennustettu, että vuoteen 2017 mennessä 74 prosenttia Internetin kaikesta liikenteestä liittyy videoihin. Videohuumassa tehdään myös supertehokasta markkinointia, sillä videot tavoittavat kohderyhmät ja ne jäävät hyvin ihmisten mieleen. Videotuotanto voi olla myös erittäin kustannustehokasta.
On mahdollista luoda jo olemassa olevasta verkkokaupasta mobiililaitteella toimiva versio, tai sitten luoda kokonaan uusi, täysin responsiivinen mobiiliverkkokauppa, joka skaalautuu käyttäjäystävällisesti laitteeseen kuin laitteeseen. Oikeastaan voidaan jopa ajatella, että responsiivisuus ei ole enää myyntivaltti, vaan sen puute nähdään suurena miinuksena. Pahimmassa tapauksessa pöytätietokonetta varten suunniteltu verkkokauppa on mobiilissa täysin käyttökelvoton. Verkkokaupasta voidaan myös kehittää oma mobiilisovelluksensa, joka helpottaa verkko-ostamista entisestään. Verkkokauppasovellus löytyy esimerkiksi VR:ltä, H&M:ltä ja Zalandolta. Kannattaa myös huomioida, että verkkokaupan responsiivisuus ja helppokäyttöisyys parantavat sen näkyvyyttä ja laatupisteitä Googlen hakutuloksissa.
Kuten huomaat, markkinointistrategia vaatii vähän tuumailua ja muutamia päätöksiä. Mutta ne ovat ehdottomasti sen arvoisia. Ei siirrytty markkinoinnin automaatioon, ei tehty sisältömarkkinointia, eikä ostettu tv-kampanjaa. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin päästään vastaamaan VASTA strategian laatimisen jälkeen. Ei voi mennä perse edellä puuhun. Mopon ostaminen etukäteen ei auta matkalla Helsingistä Tallinnaan. Vene auttaisi enemmän.. Strategia ennen teknologiaa.

Yrityksesi sivuston on siis ennen kaikkea oltava myyvät. Kaikki lähtee luonnollisesti sisällöstä. Yrityksen verkkosivuilta on tärkeää käydä nopeasti ilmi, mitkä ovat yrityksen palvelut tai tuotteet, brändin ydinviesti, kilpailuedut, toimialue ja yhteystiedot. Nämä oleellisimmat tiedot on hyvä tuoda esille heti verkkosivujen etusivulla. Sivujen visuaalisen ilmeen pitää olla yhdenmukainen yrityksesi brändi-ilmeen kanssa. Suunnittelussa käytetään yrityksen logoa ja ilmeeseen sopivia värejä sekä laadukasta, tarkoituksenmukaista kuvamaailmaa. Tyylikkään ulkoasun lisäksi verkkosivun on oltava käyttäjäystävällinen: ihmiset etsivät internetistä lähtökohtaisesti tietoa, joten sen on löydyttävä helposti ja nopeasti. Sivujen on on oltava myös responsiiviset.

21 15 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Markkinoinnin määritelmiä on useita sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tutkii. Hyvin usein markkinoinnilla ymmärretään vain mainonta yrityksestä kuluttajalle. Käsitteenä markkinointi viittaa toimintaan ja tieteenalaan sekä yritysten että yksilöiden harjoittamana. Nykyisin ihmiset kohtaavat markkinointia päivittäin kotona, töissä, kaupungilla kulkiessa ja tiedotusvälineissä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla yritykset voivat luoda yhä tehokkaampia mielikuvia tuotteista ympäri maailman. Markkinointi koko liiketoimintaa koskettavana ja osana yrityksen strategista toimintaa olevana roolina on merkittävä. (Tikkanen ym. 2007, 12.) Viestintä tarkoittaa suomen kielessä kommunikaatiota. Kommunikaatio pohjautuu latinankieliseen sanaan communis, joka tarkoittaa yhteistä. Viestinnällä pyritään siten luomaan jostakin asiasta yhteistä käsitystä. Markkinointiviestinnässä tarkoitus on saada aikaan lähettäjän ja vastaanottajan välille jotain yhteistä, kuten esimerkiksi yhteinen käsitys tuotteesta, yrityksestä tai toimintatavoista. Markkinointiviestinnän avulla tarkoitus on esimerkiksi saada asiakas tietoiseksi yrityksen tuotteesta. (Vuokko 2003, 12.) Kuitenkaan markkinointiviestinnällä ei pyritä siihen, että sidosryhmillä olisi kaikki ne tiedot, jotka organisaatiolla on. Markkinointiviestinnän avulla halutaan vaikuttaa vain niihin tietoihin ja käsityksiin, joilla on merkitystä sille, kuinka sidosryhmä käyttäytyy organisaatiota kohtaan. Yritys viestii asiakkaille tuotteiden ominaisuuksista ja tavarantoimittajille organisaation maksukyvystä. Markkinointiviestinnän suunnittelussa on osattava valita, mistä eri sidosryhmien kanssa on saatava yhteinen käsitys. (Vuokko 2003, 12.) Kalastusvälineiden markkinoinnin ja mainonnan ei tulisi rajoittua pelkästään tuoteluetteloihin ja värikarttoihin. Monilla muilla toimialoilla luodaan markkinoinnin ympärille mielikuvia, joilla tuotteita myydään vaikuttamalla asiakkaiden tunteisiin. Tässä olisi keino markkinoida myös kalastusvälineitä. Tuote-esittelyyn tulisi saada tunnelma rennosta ja hyväntuulisesta fiiliksestä, jossa nautinto ja kalastusmatkan tuoma elämys eivät ole riippuvaisia saalismäärästä. (Sormunen 2010, 26.)
226. Tavoitteet ja strategiat asiakasryhmittäin • Panostuskohteet: •Millaisia asiakkaita halutaan? •Tärkeimmät asiakkuudet? Kumppanuudet? • Hyödyn ja arvon tuottaminen eri asiakkuuksille: •Mikä arvokasta eri ryhmille? •Miten arvoa tuotetaan? • Asiakkuuksien säilyttäminen, asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen: •Kanta-asiakasohjelmat? •Muut toimenpiteet? • Asiakkuuksien ja toiminnan tuloksien seuranta: •Mittarit?  Tavoitteet ja keinot kokonaisuutena.

Aiemmin lähinnä verkkokauppojen käytössä ollut SSL-suojaussertifikaatti (Secure Sockets Layer) on maailmanlaajuisesti tunnettu tapa suojata verkkosivuston liikennettä. SSL:n muodostaman turvatun yhteyden avulla sivuston ylläpitäjä voi varmistaa, että verkkosivustolla käsitellyt tiedot eivät pääse vakoilutahojen tai hakkereiden käsiin. SSL-suojauksen tunnistaa selaimen osoiteriviltä osoitteen https-etuliitteestä ja vihreästä lukkoikonista.
Lisäksi Facebook-mainonnan yhtenä suurimpana etuna on sen mitattavuus. Jos ostat mainostilaa sanomalehdestä, et pysty mitenkään mittaamaan, moniko on oikeasti nähnyt mainoksesi tai reagoinut siihen. Facebookissa pystyt mittaamaan tarkasti esimerkiksi kuinka moni on nähnyt mainoksesi tai kuinka moni on klikannut mainostasi. Facebookin mittareista näet tämän lisäksi, mitä ihmiset tekevät mainostasi klikattuaan; tutkivatko he esimerkiksi yrityksesi yhteystietoja tai tekevätkö he oston verkkokaupassasi.
51. Markkinoinnin tavoitteet• Tuotteen/palvelun/yrityksen tunnetuksi tekeminen• Positiivisten mielikuvien herättäminen• Myyntitulosten aikaansaaminen• Kannattavuuden parantaminen: –‖näkyvä tulos‖• Pysyvien asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen• Markkinointi on suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa eri kysyntätilanteissa. Pyrkimyksenä on korkea asiakastyytyväisyys !
15 2. Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä 2.1 Yrittäjyyden määritelmä Vakiintuneen käsityksen mukaan yrittäjyys on yksilön ominaisuus: Yritys on siten määritelmällisesti yrittävän ihmisen toiminnan tulos, j olloin yrityksen aktiviteetit riippuvat yrittävistä henkilöistä (Carson ym. 1995; Bridge ym. 1998; Peltonen 1985). Yrittäjyyden tuntomerkkinä pidetään vahvaa yritykseen sitoutumista, mikä synnyttää taloudellista epävarmuutta. Omistajayrittäj ä on taloudellisesti sitoutunut yritykseen j a toimii riskinkantajana. Toisaalta yrittäjällä on suuri vaikutusmahdollisuus yrittäjätulo onsa, koska yrittäjän saama korvaus riippuu hänen työpanoksestaan (Marjosola 1979, 16). Yrittäjyydellä tarkoitetaan usein myös yrittäj ähenkisyyttä, mikä kuvaa yrittäjien toiminnan lisäksi yrittämisen ideaa j a tarkoitusta (Marj sola 1979, 10). Yrittäjyyteen kuuluu yritys, liiketoiminta, yrittävät henkilöt, yrityksen piirteet ja piirteiden vaihtelu. Yrittäjyyteen voidaan sisällyttää erilaisia käsitteitä riippuen siitä halutaanko yritystä tarkastella kapean vai laajan määritelmän mukaan (kuvio 2). Kapea määritelmä Yritys Laaja määritelmä Kasvu Ominaispiirteet ja niiden vaihtelu Erottavat piirteet ja tilanteiden ymmärtäminen Sisäinen yrittäjyys Kuvio 2. Yrittäjyyden määritelmä (Bridge ym. 1998, 100). Kapean määritelmän mukaan yritys on sama kuin sen liiketoiminta, joka oletusarvois esti on pieni. Laajempaan määritelmään voidaan sisällyttää kasvutavoite ja organisaation sisäinen yrittäjyys, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea henkilöstön yrittäjäasennetta ja motivaatiota toimia yrityksen hyväksi. Laajan määritelmän mukaan yrittäjyys eroaa muusta taloudellisesta toiminnasta, koska se on päämäärään 14
#RIPTwitter Blogger Blogimarkkinointi Blogspot Facebook-mainonta Gmail-ohjeet Google AdWords -hakusanamainonta Google Analytics Google Search Console Hakukoneoptimoinnin auditointi Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Ilmaiset kotisivut Klikkausprosentti Konversio-optimointi Mainonta sosiaalisessa mediassa Motivaatio Pinterest Sisällöntuotanto Sisältömarkkinointi Some-markkinointi Sosiaalinen media Tietoturva Tuotearvostelut Tuottavuus Twitter Verkkokauppojen hakukoneoptimointi Väriteoria Wordpress-alkeet WordPress-kotisivut
Lapsille kohdistetuissa kilpailuissa ja arpajaisissa sääntö on tiukempi. Lapset eivät kykene arvioimaan realistisesti palkinnon saannin epätodennäköisyyttä samoin kuin nuoret ja aikuiset. He tekevät ostopäätöksen helposti pelkästään houkuttelevan palkinnon perusteella. Näistä syistä lapsille ei yleensä saa kohdistaa arpajaisia tai kilpailuja, joihin voi osallistua tuotteen ostamalla. Pakkauksessakaan ei voi esitellä näitä myynninedistämiskeinoja lapsiin vetoavalla tavalla.
18 Persoonallisuustypologiat ovat melko teoreettisia eivätkä sellaisena tarjoa työvälineitä yritystoiminnassa oleville. Persoonallisuustypologiat eivät ota esimerkiksi huomioon mahdollisuutta, että yrittäjä siirtyisi johonkin toiseen typologiaan, esimerkiksi muuttuisi käsityöläisestä opportunistiseksi yrittäjäksi. Piirreteoriat eivät tarjoa välineitä muidenkaan dynaamisten näkökohtien tutkimiseen kuten siihen, kuinka informaatio siirtyy yrittäjän tai yrityksen sisäiseksi resurssiksi (Julien 1989). Tutkimusten perustella myös yrittäjien poikkeuksellista luovuutta koskevia yleisiä oletuksia voidaan kyseenalaistaa (Rizzoni 1991). Markkinoinnin näkökulmasta yrittäjätypologiat eivät ole kovin hyvin kyenneet selittämään yritysten menestymisen eroja (Keats ja Bracket 1988). Kun lisäksi otetaan huomioon muissa yhteyksissä saadut tutkimustulokset, joiden mukaan luonteeltaan hyvin erilaiset henkilöt voivat menestyä johtajina (Gahmberg 1996), voidaan päätellä, että yrittäjän persoonallisuuden piirteet selittävät ainoastaan osan menestymisestä. Strategiatutkimus (Schendel 1994) ja pienyritysten markkinointia käsittelevä tutkimus (mm. Carson ym. 1995) on 1990-luvulla kiinnittänyt entistä enemmän huomiota kehitysprosessiin ja oppimiseen. Siten yrittäjyys on jotain, mikä kehittyy ajan kuluessa kokemuksen kautta. Yrittäjä, joka osallistuu yrittäjyyden prosessiin, kehittää itselleen aste asteelta yrittäjyyden piirteitä. Kehityksen portaat alkavat reaktiivisesta vaiheesta ja etenevät tuherteluvaiheen kautta täyden yrittäjyyden asteelle. Tässä prosessissa yritys oppii käyttämään hyväkseen markkinoinnin kehittyneimpiä tekniikoita. Markkinoinnin metakomponenttienoparempi laatu luo yritykselle liikkumavaraa ja lisää ennustettavuutta liiketoimintaan. Tässä viitekehyksessä yrityksen prosessien estyminen saattaa olla syy huonoon menestymiseen ja liiketoiminnan kuihtumiseen. ' >Käsite marldcinoinninmetakomponentit viittaa yrittäj äosaamis en kognitiivisiin osa-alueisiin, joita ovat mm. suunnittelu, yrityksen liiketoiminnan suunnanvalinta, tilanteen arviointi ja tulosten evaluointi. 17
SMART –malli on tässä oiva työkalu, joka muodostuu sanoista; Specific, Measurable, Ambitious, Realistic ja Time Bound. Kuvassa oleva yritys on havainnut ostoputken rakennettuaan, että sen täytyy kasvattaa tunnettuutta kohderyhmän keskuudessa, sillä se on mittausten mukaan vain 3%. He ovat asettaneet kaksi tavoitetta, kumpi tavoite täyttää SMART -mallin kriteerit?
Sosiaalinen media vuonna 2018 jatkaa samalla väylällä kuin vuonna 2017. Suunta on visuaalinen ja markkinoinnin huomioiminen päivittäisessä tekemissä nousee entistä tärkeämmäksi. Videot nostivat päätään vahvemmin vuonna 2017 ja lisäksi live-videot ja stoorit tulivat jäädäkseen. Reaaliaikaisen viestinnän, kuten Instagram -tarinoiden, Snapchatin, Facebook -tarinoiden ja live-videoiden käyttö tehostuu yritysten viestinnässä. Niiden avulla voidaan tuoda esille esimerkiksi yrityksen persoonaa kuluttajia kiinnostavalla tavalla tai rakentaa yrityksen tavoitemielikuvaa.
Yhtiö on lehden markkinoinnin yhteydessä järjestänyt kilpailun… Peruskoulun ala-asteen oppilas ei yleensä kykene arvioimaan sattumanvaraisen edun saannin epätodennäköisyyttä.(MT 1981:9) On mahdollista, että esim. pieni lapsi on ensimmäinen, joka joutuu kosketuksiin ….Jos lapsi onnistuu avaamaan pullon…hiustenpesuainetta säilytetään tavallisesti pienten lasten ulottumattomissa…tällainen tilanne aiheuttaa vanhemmissa huolestuneisuutta lasten terveydestä. (MT 1992:15)
×