152. Jakelu • Jakelukanavan valinta • Jakelukanava: tie asiakkaan luo: • vähittäismyymälät; hyvä asiakkaiden tavoitettavuus • ulkopuoliset agentit; suhteellisen kalliita • franchising; nopea kasvu ja tehokas markkinointi • tukkuliikkeet; hyvät yhteydet vähittäisliikkeisiin • oma myyntipiste; suurilla liikkeillä etu (KESKO, S-ryhmä jne.) • omat myyntiedustajat; monimutkaiset tuotteet (B-B) • puhelin/postipalvelu; esim. HobbyHall, Ellos, etc. • Nettiportaalit: Pankkipalvelut, Amazon.com, Dell, play.com jne.
Kuuntelu ja osallistuminen tarkoittavat yksinkertaisesti seuraajien kommentteihin vastaamista, palautteen huomioimista ja siihen reagoimista, käyttäjien sisällön jakamista ja niin edelleen. Myös negatiiviiseen palautteeseen tulisi reagoida. Reagoimatta jättäminen voi johtaa pahimmillaan hyvinkin negatiiviseen brändi-imagoon, kun taas reagoinnilla voidaan jopa kääntää negatiivisen asiakaskokemuksen positiiviseksi.
72 66 Mahdollisuus antaa asiakaspalautetta kotisivujen kautta Kuviosta 30 nähdään, että asiakaspalautteen antamista kotisivujen kautta pidettiin tärkeänä. Vastaajista kahdeksan antoi arvosanan numero viisi asian tärkeydelle. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai arvosanaa numero viisi eniten, kahdeksan kappaletta. Asiakaspalautteen antamisen tärkeyden keskiarvo oli 4,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvoksi tuli myös 4,6. KUVIO 30. Asiakaspalautteen antaminen kotisivujen kautta Kuvion 30 mukaan palautteen jättäminen ei ollut kuitenkaan kovin tärkeää vastaajien mielestä. Arvosanan seitsemän antoi vain kaksi vastaajaa. Keskustelupalstan lukeminen Kuvio 31 osoittaa, että keskustelupalstan lukemisen merkitys vastaajien mielestä ei ollut kovin suuri. Keskustelupalstan lukemisen tärkeyden keskiarvo oli 3,6. Kannuksen Kalastustarvikkeen asiassa onnistumisen keskiarvo puolestaan oli 4,3. Vastaukset jakaantuivat koko arvosana-asteikolle. Vastaajista yhdeksän antoi asian tärkeydelle arvosanan numero neljä. Kannuksen Kalastustarvike Oy sai eniten, kahdeksan kappaletta arvosanaa numero neljä.
105. Merkit ja markkinoinnin periaatteetArnold 1992 • Merkkien olemassaolo selittyy pitkälti muutamien ostotapoja koskevien perustotuuksien pohjalta • Merkkituotteen menestyksen kriteerit: •Toiminnalliset hyödyt vähintään kilpailijoiden tasolla •Brändin hyötyjen oltava sopusoinnussa keskenään •Brändin muodostettava yhtenäinen luonne •Brändin edustettava arvoja joita kuluttajat haluavat
Intagram-markkinointi voi olla sinulle juuri oikea kanava, jos kohderyhmäsi koostuu nuorista ihmisistä. Naiset ovat enemmän edustettuina Instagramin käyttäjäkunnassa joten heidät tavoittaa sieltä tehokkaimmin. Instagramista liikenteen ohjaaminen omille verkkosivuillesi on helpottunut ja erityisesti Instagramin stories ominaisuus on tehokas liikuttamaan ihmisiä myös palvelusivuille, kun sisältö on vain riittävän mielenkiintoista. Instagram markkinointi toimii Facebookin alustassa, joten kanavia on myös helppo yhdistellä.
Facebookissa katsotaan 8 miljardia videota päivittäin ja Twitterissa katsotuista videoista 90 % katsotaan mobiililaitteilla. Mobiilivideoiden aika on nyt. Mobiilivideoiden odotetaan lisääntyvän 11-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä, jolloin 75 % mobiilidatasta on videoita. Monet suosivat minkä tahansa muun sisällön sijaan videoita. Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kannattavaa. Markkinoija, joka käyttää videoita, saa 41 % enemmän verkkoliikennettä hakukoneista. Videoiden julkaisussa tulee kuitenkin muistaa laatu. 62 % kuluttajista sanoo saavansa negatiivisen kuvan brändistä, jos videon laatu on huono. (https://www.izideo.com/blog/accurate-video-statistics-according-studies/)

Facebookin kattava metriikka mahdollistaa kampanjoiden jatkuvan optimoinnin kohderyhmille viestin, kuvituksen, demografioiden ja ajankohtien osalta. Esimerkiksi osittain onnistuneen kampanjan onnistuneet osa-alueet ja mainokset voidaan ottaa mukaan seuraavalle markkinointikierrokselle, kun taas turhat ja toimimattomat osa-alueet voidaan jättää todisteiden valossa pois kampanjasta.
74 68 Tuotteet Tuotteita koskevien vastausten perusteella tarkoitus oli nähdä, kuinka hyvin Seniori-vaappu on tuotteena onnistunut. Onnistumista halusin selvittää eri asioissa, joita hyvään vieheeseen kuuluu. Seniori-vaapun hyvä testimenestys ja yrityksen pitkä elinkaari kertovat myös tuotteen onnistumisesta ja menestymisestä Suomen viehemarkkinoilla. Vaapun hinta-laatusuhde Kuvio 33 osoittaa, että tuotteen hinta-laatusuhteella oli suuri merkitys vastaajille. Vastaajista 13 antoi arvosanan numero viisi vaapun hinta-laatusuhteen tärkeydelle. Seniori-vaappu sai eniten, yhdeksän kappaletta, arvosanaa numero viisi. Asian tärkeyden keskiarvo oli 5,4. Seniori-vaapun asiassa onnistumisen keskiarvo oli hienosti 5,2. KUVIO 33. Vaapun hinta-laatusuhde Kannuksen Kalastustarvike Oy oli keskiarvon perusteella hinta-laatusuhteessa onnistunut tuotteen kohdalla hyvin. Luulen, että käsityöläisyys näkyisi näissä vastauksissa, koska hintakilpailussa suurien valmistajien kanssa pk-yritys ei voi pärjätä.

7 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet j a näkökulma Tutkimusstrategia 12 Pienyritystutkimuksen vaihtoehtoisia viitekehyksiä Yrittäjyyden määritelmä Yrittäj yyden tutkimuksen viitekehyksiä 15 Markkinoinnin strategiatutkimukset Käsitteistön muuttuminen Strategisen johtamisen teoriat Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Erilaistaminen Kilpailuaseman säilyttäminen Niche-strategiat Markkinointistrategiat Palvelustrategiat Maaseutuyritysten strategiatypologiat 29 Yrittäjäosaaminen Strateginen suuntautuminen Markkinointiosaaminen Muutos ja vaikuttaminen 34 Liiketoimintaympäristö ja kehitysprosessit Toimialoj en erot Maaseutu yritysympäristönä Yrityksen kehityskaaret Liiketoiminnan polku ja kehittyvä liikeidea Yrittäj äosaamis en vaiheteoria Kannattavuuskuilu Kasvustrategia Yrittäjän ikä ja kokemus oppimisen näkökulmasta 45 Tutkimusmenetelmät Menestymisen käsite ja menestymisen mittaaminen Menestymisen mittarit ja tunnusluvut 49
10 kaan yritystoiminta epäonnistuu usein, koska suuri osa yrittäjän informaatiosta on intuitiivista. Tästä seuraa, että suurempi tavoitteisuus informaation hankinnassa ja markkinatiedon käyttö saattaisi parantaa yrityksen menestymistä. Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan yrittäjä tarvitsee lisäksi tietyn määrän aineellisia ja taloudellisia resursseja pannakseen ideansa konkreettiseen muotoon. Markkinoinnin asemaa yritystoiminnan menestymisessä voidaan havainnollistaa esimerkiksi siten, että tarkastellaan erilaisia yritystoimintaan vaikuttavia taloudellisia riskityyppejä. SHAH & LA PLACA (1981) ovat erottaneet kuusi yrityksen toimintaan vaikuttavaa riskielementtiä. Näitä ovat rahoitusriski, liiketoiminnan portfolioon liittyvä riski, teknologian riski, kilpailun riski ja markkinoiden säätelyyn liittyvä riski sekä markkinoinnin riski. Huomattavia epävarmuustekijöitä on esimerkiksi yrityksen ja markkinaosuuksien kasvattamisessa. Kaikilla tekijöillä on lisäksi runsaasti yhtymäkohtia ja suuri keskinäinen riippuvuus myös markkinoinnin kanssa. Sitä, kuinka hyvin markkinointi liittyy yrityksen muihin strategioihin pienissä yrityksissä ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Samoin se miten eri strategiat vaikuttavat yrityksen menestymiseen on jäänyt epäselväksi (CARsoN 1990b). Tästä syystä CARSON ym. (1995) ovat palanneet yrittäjyyteen ja sen eri ulottuvuuksiin sekä pyrkineet tätä kautta koordinoimaan erilaisia markkinointiin vaikuttavia ja markkinoirmista j ohtuvia tekijöitä sekä niiden vaikutusta pienyritysten menestymiseen. Pienyritysten menestymistä ja markkinointia koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että yksiselitteisiä menestystekij öitä ei ole ollut helppo saada esille (GAsieLL ym. 1993; SMALLBONE 1990). Yrityksen taloudellista menestymistä edistävät monet tekijät kuten toimialan yleiset ominaisuudet, yrityksen omat strategiat ja resurssit sekä suhteellinen kilpailukyky (PORTER 1980, 1985). Sen lisäksi, että menestymiseen vaikuttavien tekijöiden määrittäminen on usein hankalaa, vaikeuksia tuottaa myös tiettyjen päätösten, strategioiden tai menettelytapojen seurausten ennustaminen ja varsinkin eri tekijöiden yhteisvaikutusten ennakointi. Yritysten menestyminen on hyvin laaja-alainen käsite. Pienyrityksissä yritystoiminnan tavoitteet ja toiminnan tarkoitus voivat vaihdella eri yrityksissä, minkä voi olettaa vaikuttavan myös taloudelliseen tulokseen. Yrittäjillä, johtajilla ja henkilöstöllä voi olla myös henkilökohtaisia tavoitteita, jotka suuntaavat heidän käyttäytymistään enemmän tai vähemmän peitetysti. Menestymiseen vaikuttavat lisäksi yrityksen päämäärien täsmällisyys, päämäärien yhdenmukaisuus, päämäärän haluttavuus, palaute sekä mahdolliset rangaistukset ja palkkiot, jotka suuntaavat henkilöiden käyttäytymistä (Go= & QUINN 1990). Yritys saattaa joskus määrittää liiketoiminta-alueensa liian kapeasti ja tuoteperusteisesti, eikä tarkastele riittävästi tuotteen käyttötarkoitusta tai sen vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia ja kilpailevia tuotteita. Seurauksena voi olla liiketoiminnan surkastuminen, koska riittävät tuoteparannukset ja innovaatiot jäävät suorittamatta (LEwrIT 1960). 9

17 Maaseutuyrittäjyyden tutkimukset ovat tyypillisesti integroivia tutkimuksia, jossa yrittäjyyden käsitettä on tarkasteltu mm. käyttäytymistieteellisessä ja sosiologisessa kontekstissa liittyneenä taloudelliseen näkökulmaan. Yritysanalyysi pyrkii tyypillisesti integroimaan taloudellista ja käyttäytymistieteellistä näkökulmaa. Käyttäytymistieteellisellä lähestymistavalla on haluttu laajentaa tutkimusta yrittäjien tai yritysjohdon asenteisiin, mielipiteisiin, arvioihin, motiiveihin ja arvoihin tutkittavasta kohteesta (mm. Haahti ym. 1987; Haahti 1989; Hyvönen ym. 1995; Kyläkoski 1992,27; Lehtomaa 1995; Pihlanto 1991; Niittykangas 1992). Useat oppikirjat ja artikkelit käsittelevät erilaisia yrittäjätypologioita (mm. Cunnighams ja Licherton 1991; Brygrave 1989; Homaday ja Wheatley 1986; Huuskonen 1991; Rizzone 1991). Yrittäjätypologiat kuvaavat yrityksen toiminnan luonnetta pääasiassa yrittäjän identiteetin, tavoitteiden, arvojen ja uskomusten sekä liiketoimintakäyttäytymisen perusteella (Kyläkoski 1992). Yrittäjissä erottuvat mm. ammattimiehet, käsityöläiset, opportunistit (kasvuhakuiset), yrittäjäjohtajat ja klassiset taloudellisen tuloksen maksimoijat. Näkökulmasta riippuen erottuu myös muunlaisia yrittämisen tyylejä. Esimerkiksi Haahti (1989) on tyypitellyt yrittäjät heille luontaisen toimintatavan mukaan, jolloin yrittäjissä erottuu yleismies, uudistaja, organisaattori ja rutiinien taitaja. Uudistaja on teknisesti suuntautunut innovaattori ja keksijätyyppi. Organisaattori korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Maaseudun pienyrityksissä mm. elintarvikealalla ammattimiehet/naiset ovat yleinen yrittäjätyyppi, vaikka myös muita tyyppejä ja yritystoimintaa käynnistäneitä motivaatioita ja ideoita esiintyy (esim. Kupiainen 1996, 51; 69, 79). Yrittäj ätypologiat ovat yrittäjän perso onallisuudenpiirteiden, arvoj en ja asenteiden perusteella muodostettuja kategorioita. Typologioiden merkitys on siinä, että niiden oletetaan suuntaavan liiketoiminnan luonnetta, koska yrittäjyyden lähtökohdat määrittyvät sen kautta, millaisia tavoitteita, arvoja ja persoonallisuuden piirteitä yrittäjät edustavat. Typologioita vastaavat perusarvot vaikuttavat lähes kaikkeen yrityksen liiketoimintaan, kuten tuotteisiin, kasvutavoitteeseen, strategian valintaan, kehityksen nopeuteen ja suuntaan sekä kehityksen pysyvyyteen, tai siihen kuinka taloudellinen tulos vaihtelee yrityksissä. Tutkimuksissa edetään yksilön näkökulmasta, jolloin tavoitteena on selvittää, miksi juuri tietyt yksilöt perustavat yrityksiä tai menestyvät yrittäjinä. Yrittäjyyden tutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin: "Kenestä tulee yrittäjä?" ja "Miksi henkilöstä ei ole yrittäjäksi"? Tutkimukset tarjoavat moniulotteisia selityksiä, miten yrittäjät eroavat muista henkilöistä. Yrittäjien oletetaan olevan innovatiivisia, luovia, mahdollisuuksiin tarttuvia ja kykeneviä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi yrittäjä tarvitsee johtajan ominaisuuksia, laajan kontaktiverkon ja verkostotyöskentelyyn liittyviä kykyjä (Carson ym. 1995, 54). Luovuudella on yhteys erityisesti siihen, kuinka hyvin yrittäjä pystyy hyödyntämään saamaansa informaatiota liiketoiminnassaan (Julien 1989). 16
Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen johdannossa esitetyn määritelmän mukaan markkinointi tarkoittaa mainontaa ja muuta markkinointia, kuten myynninedistäminen, sponsorointi ja suoramarkkinointi. Käsitettä tulee tulkita laajasti. Se tarkoittaa kaikkia viestinnän muotoja, joita markkinoija itse tai joku hänen lukuunsa harjoittaa ja joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuotteen myynninedistäminen tai kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttaminen mainitussa tarkoituksessa. Mainonta tai mainos puolestaan tarkoittaa mitä tahansa markkinointiviestintää mediassa, tavallisesti maksua tai muuta vastiketta vastaan.
Oletko miettinyt, että pitäisi alkaa markkinoida sosiaalisessa mediassa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko jo kokenut konkari ja haluat uusia näkökulmia tekemisen tueksi? Sosiaalinen media kasvaa jatkuvasti ja sen potentiaali markkinointikeinona on valtava. Kysyin kahdeksalta suomalaiselta asiantuntijalta apua: "Mikä olisi ensimmäinen vinkki, jonka antaisit uudelle sosiaaliseen mediaan tähyävälle markkinoijalle?"
Kansainvälisen kauppakamarin (ICC:n) markkinoinnin perussääntöjen 1 artiklan mukaan markkinoinnin on oltava lain ja hyvän tavan mukaista. Markkinoinnissa on otettava huomioon yhteiskunnallinen ja ammatillinen vastuu asianmukaisella tavalla ja siinä on noudatettava elinkeinoelämässä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Markkinointi ei saa heikentää yleisön luottamusta markkinointiin.

Musti ja Mirrimyy ruokaa ja tarvikkeita lemmikeille ja mikä avaa loputtomat mahdollisuudet markkinointiin videoiden avulla. He ovatkin tuottaneet videoita myymistään tuotteistaan niiden käyttökontekstissa tai erilaisten tarinoiden kautta. Yksi esimerkki on video, jossa kerrotaan koskettava tarina kissasta, joka oli ollut huonossa kunnossa ja muiden asioiden seassa kerrottiin myös ruokavaliomuutoksesta ja laadukkaan ruoan vaikutuksesta kissan vointiin .

17 2 Markkinointi liiketoiminnan osana 2.1 Markkinoinnin käsite Seuraavassa tarkastellaan lähemmin niitä markkinoinnin teemoja, joita haastattelututkimuksessa käsitellään. Ensiksi tarkastellaan markkinoinnin käsitettä ja käsitteen kehittymistä liiketoiminnassa. Toinen aihepiiri koskee kilpailua ja kilpailutekij öitä sekä markkinointistrategian valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Markkinointistrategian osa-alueista käsitellään asemointia sekä markkinointikanavan valintaa ja kanavaan liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti markkinointi on laaja ja epätarkka käsite. Se koostuu monista eritasoisista ja erilaisista käsitteistä, joista suurin osa on jollakin tavalla toisistaan riippuvia (MooRilry 1993). HEDEN (1992) mukaan markkinointi käsitteenä on melko uusi ja kehittynyt vasta 1900-luvulla. KOTLERIN (1994, s ) mukaan markkinoinnin tulisi olla asiakkaiden tarpeista lähtevää, tiettyyn markkinatavoitteeseen kohdennettua, koordinoitua ja yritykselle kannattavaa. Pienyritystutkimuksessa markkinointi on määritelty prosessina, joka keskittyy siihen, että yrityksen resurssit ja toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sovitetaan yhteen yrityksessä (COLLERAN 1985). 2.2 Markkinoinnin kehittyminen ja nykyinen painopiste Yrityksen liiketoiminnan kehitysvaiheella on suuri merkitys markkinointiaktiivisuuteen. Pienessä yrityksessä markkinointi on todennäköisemmin vähemmän suunniteltua kuin isoissa yrityksissä. Pienet yritykset markkinoivat vähemmän kuin isot yritykset, ja niiden markkinointitavat ovat erilaisia kuin isojen yritysten. CARsoNin (1993) mukaan tämä johtuu pääasiassa resurssien vähyydestä. Resurssien puute voi liittyä sekä taloudellisiin voimavaroihin että usein myös yrityksen osaamiseen. Pienet yritykset ovat herkempiä markkinoiden vaikutuksille ja reagoivat herkemmin kilpailuun, koska ne eivät voi vaikuttaa markkinoihin. Tästä johtuen pienet yritykset ovat mieluummin reaktiivisia kilpailijoiden markkinointitoimintoihin nähden. Pienillä yrityksillä voi myös olla enemmän opportunistisia piirteitä eli ne aistivat herkemmin markkinoiden ominaisuuksia ja käyttävät niitä hyväkseen. GORIGLIANO (1994 s. 15) on jakanut markkinoinnin kehitysvaiheet kysyntätarj ontatasapainon mukaan (taulukko 1). Vastaavan tapaisia tarkasteluja on suorittanut myös esimerkiksi HEDE (1992). Pioneerivaihe ajoittuu teollistumisen alkuaikoihin. Silloin vallitsivat myyjän markkinat ja kysyntä oli suurempi kuin tarjonta. Heden mukaan tuotteet myytiin puolustuskyvyttömille kuluttajille voimakkaan mai- 16
32 26 käyttäjää yrityksen tuotteiden omaksumisessa. Kuviossa 5 on Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista näkymä YouTubessa. (Fahs 2008.) KUVIO 5. Seniori-vaapun monipuoliset käyttötavat YouTubessa Kuvio 5 esittää Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista kertovaa YouTubevideota. Palvelun käyttö sisällön katsomiseen ei vaadi rekisteröitymistä, mutta tuottaakseen sisältöä on rekisteröidyttävä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröityminen ja palvelun käyttö ovat ilmaisia. Seniori-vaappuja käytetään esimerkiksi heitto-, veto- ja UL-kalastuksessa. Moni käyttäjä ei kuitenkaan tiedä, että Seniori-vaappua voi käyttää monissa kalastusmuodoissa kuten esimerkiksi pilkkikalastuksessa. Video kuvattiin sen vuoksi, että vaapun monipuoliset käyttötavat tulisivat kalastajien tietoisuuteen Blogit ja bloggaaminen Blogit ja bloggaaminen ovat termejä, joita usein kohtaa internetissä ja monissa muissakin medioissa. Usein bloggaajat ovat niitä, jotka toimivat ikään kuin testikäyttäjinä uutuustuotteille ja bloggaamalla toimivat samalla mainostajina yritykselle (Paikkala 2010, 9). Blogit eli verkkopäiväkirjat eivät ole vain ohi menevä muotiilmiö, vaan merkittävä teknologinen, sosiaalinen ja taloudellinen muutosvoima. Niiden kautta jokaisen sana on vapaa, koska kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ja milloin tahansa. (Kilpi 2006, 3.)
Voit järjestää asiakkaillesi keskustelutilaisuuden tai webinaarin mm. Google+:n Hangout-toiminnolla. Pidä tilaisuus verkossa ja keskustele asiakkaidesi kanssa livenä ilman, että kenenkään tarvitsee erikseen lähteä tilaisuuteen. Monet kiireiset asiakkaasi arvostavat sitä, että voivat keskustella kanssasi internetin välityksellä.  Voit järjestää myös kokonaisen seminaarit videon välityksellä ja lähettää kutsun asiakkaillesi sähköpostilla. Videotapaamiset ovat helppo tapa keskustella suoraan asiakkaidesi kanssa ilman tapahtumajärjestelyjä.
35. Peruskäsitteitä Asiakkaan tyytyväisyys –Kuluttajan odotukset tarpeentyydytyksestä verrattuna kuluttajan saamaan tarpeentyydytykseen. Vaihdanta: tietyn tavoitetilan saavuttaminen tarjoamalla jotakin arvoa vastineeksi. Transaktio/liiketoimi : kahden osapuolen välinen arvon vaihdanta. –Raha+tuote/palvelu vaihtaa omistajaa –Voi olla myös vaihtokauppa Markkinat: potentiaalisten ostajien ja myyjien joukkoja, jotka haluavat vaihtaa arvoa keskenään
Vuodet ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Facebook on Googlen jälkeen maailman toiseksi suurin mainosmedia. Facebookin mainosjärjestelmä on kehittynyt ja sen käyttöön tarkoitettu itsepalvelukäyttöliittymä samalla muuttunut monimutkaisemmaksi. Tuloksellisten mainoskampanjoiden luomiseen on tällä hetkellä täysin erilaiset mahdollisuudet kuin vuonna 2007, mutta mainoskäyttöliittymän asetuksia on todella osattava myös käyttää. Taitamattomissa käsissä Facebook-mainosjärjestelmä on vain pettymyksiä tuottava rahakaivo.

Lastenohjelmien yhteydessä esitettiin leluhahmon mainosta, jossa hahmo selostuksenkin mukaan ”iskee, lyö, hyppii ja potkii” lähes koko mainoksen ajan. Kuluttaja-asiamies piti mainosta televisio- ja radiolain sekä kuluttajansuojalain vastaisena. Televisio- ja radiolain mukaan tv-mainoksessa ei saa suosia käytöstä, joka vaarantaa terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä eikä tv- tai radiomainonta saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lapsille. Tv-kanavia huomautettiin siitä, että väkivallan käyttämisen kielto lapsille suunnatussa markkinoinnissa on ehdoton. Leluhahmon mainos rikkoi lakia erityisen räikeästi, sillä leluhahmo on suoraan lapsia kiinnostava tuote ja mainosta esitettiin nimenomaan lastenohjelmien yhteydessä. (KA 2003/40/4587, 2003/404588, 2993/40/4589)
Huonekalun kokoamisvideota katsellessani ajattelin, että onpa kivaa, että yritys on tehnyt tällaisen opastusvideon. Mutta yrityksethän eivät tee videoita tai viestintää vain siksi, että se on kivaa. Videoita tehdään, koska hyvin suunniteltuna ja toteutettuna, ne saavat aikaan hemmetin hyviä tuloksia yrityksen markkinoinnissa. Tarkemmin sanottuna: myynti kasvaa.
Tee videosta ammattimainen, ihmiset valitsevat usein elokuvan tai kirjan sen kannen perusteella, joten tee videostasi siisti. Muista, että video toimii yrityksesi käyntikorttina. Tällä hetkellä on suosittua käyttää animaatiovideoita, koska ne ovat kustannuksilta ja hyöty tehoiltaan täysin eri luokkaa kuin tylsät kameralla kuvatut yritysvideot. Animaatiovideoihin saa hauskuutta, mielenkiintoa ja tehokkuutta kustannustehokkaasti.
13 nossa vallitsevien strategian ulottuvuuksien avulla. Tosin mm. Haahti ym. (1987) ovat selittäneet palvelualoilla toimivien maaseutuyritysten menestymistä eri tekijöillä kuin teollisten toimialoj en. Strategian ulottuvuuksia ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsitellä erillisinä, mutta johtopäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että osaamisen ja toiminnan sisältö on erilainen palvelujen kuin tavaroiden tuotannossa. Vaikka tutkimuksessa painopiste on liiketalouden ja markkinoinnin alueilla, on selvä, että aluepoliittiset tavoitteet ja maaseutuyritysten menestyminen liittyvät toisiinsa. Siten markkinoinnin näkökulma ei rajaa pois maaseudun kehittämisen aluepoliittisia tavoitteita, joihin tulokset on mahdollista projisoida esimerkiksi arvioitaessa yritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, työllistävyyttä ja tulevaa kehitystä sekä kehitystä suuntaavia välineitä ja niitä yritystoiminnan välillisiä vaikutuksia, joita eri tavoin menestyvät yritykset tuottavat ympäristöönsä Tatkimusstrategia Empiirisen tutkimusosion strategiaksi on valittu tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen tulisi vastata kysymyksiin mitä ja miksi. Tapausten valinta on hyvin keskeinen validiteettikysymys. Tutkimuksen empiirisen aineiston valinta tulisi perustella tutkimuskohteen teoreettisen kiinnostavuuden kannalta (Yin 1987). Tässä yhteydessä kysymys liittyy siihen, miten hyvin empiirisen tutkimuksen kohteena olevat pienyritykset kuvaavat maaseudulla toimivia pieniä majoitus-ja ravitsemusalan yrityksiä tai puualanyrityksiä, missä suhteessa valitut yritykset ovat erityisen kiinnostavia ja kuinka hyvin havaintoj en perusteella pystytään tekemään johtopäätöksiä eri kokoisten ja eri tavoin kannattavien yritysten liiketoiminnasta. Tilastollisen otannan perusteella valitut tai sattumanvaraisesti valikoituneet yritykset eivät usein edusta mitään teoreettisesti valikoitua käsitettä. Tämän vuoksi analyysissä ei käsitellä yksittäisiä havaintoja, vaan liiketoiminnan koon ja kannattavuuden perusteella muodostettuja ryhmiä, jotka muodostavat tutkittavat tapaukset.havainnot luokitellaan yritysten koon ja kahden kannattavuuden tunnusluvun perusteella kolmeen luokkaan, josta muodostuu yhteensä yhdeksän tapausta. Näitä luokkia kutsutaan jatkossa tapauksiksi, luokiksi tai ryhmiksi. Kutakin tapausta tarkastellaan verotustilinpäätösaineistosta laskettuj en taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä maaseutuyrityksiä ja pienyrityksiä käsitelleiden tutkimusten käyttämillä strategiatuticimuksen käsitteillä (kuvio 1). 12

Huolehdi että videosi on oikein otsikoitu, se löytyy kanavalla oikeasta soittolistasta, sivustollasi relevantin artikkelin alta ja tarjottu ratkaisu annetaan yksiselitteisesti käyttäjälle ja hakukoneelle. Jakele videosi muissa sosiaalisen median kanavissa säännöllisesti ja ohjaa asiakkaasi opastava videomateriaalin pariin. Eri kanavien ristiin linkitys parantaa löydettävyyttä.
Ryhtyessään sisältömarkkinoijaksi yritys alkaa rakentaa itsestään tavoittavaa julkaisijaa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa, vaikuttavaa ja monikanavaista sisältötyötä. Tässä käyntiin pääseminen on somekanavien haltuunottoa kinkkisempää, sillä infograafien tai videoiden tuottaminen on statuspäivittelyyn verrattuna kallista puuhaa. Laadukas tarinankerronta ei tapahdu ilmaiseksi ja pelkkä iteratiivinen learning by doing -malli ei riitä.
20 kustannukset. Yritysten hinnat ja marginaalit ovat pudonneet ja tuotto huonontunut. Myös jakelukanavat pyrkivät parantamaan marginaalej aan. Kilpailu on hintakilpailua, jonka tarkoituksena on kilpailijoiden vähentäminen. KOTLERIN (1994) esittämistä markkinoiden ominaisuuksista, niitä vastaavista strategioista ja strategioihin liittyvistä tavoitteista on koottu yhteenveto taulukoon 2. Koska kilpailuun sopeutuvat strategiat ovat usein yrityksille epäedullisia, niin yritykset saattavat suosia erilaistamisstrategioita, jotka mahdollistavat suuremman liikkumavaran liiketoiminnassa Taulukko 2. Kilpailuympäristön vaikutus yrityksen tavoitteen ja toiminnan kehittymiseen. TAVOITE STRATEGIA MARKKINOIDEN HALLITSEVA PIIRRE Hengissä pysy- Alennetaan hintoja, Ylikapasiteetti ja kova kilpailu minen tingitään katteista (umpikuja) Tuoton maksi- Kysynnän ennustaminen, Mahdollista vaihtaa markkinoita, mointi vaihtoehtoiskustannusten sitoutumattomuus tiettyyn laskeminen liiketoimintaan tai kohteeseen Myyntituloj en maksimointi Määritellään myyntituloihin Pysyvyys, ennustettavuus vaikuttavat tekijät Määrän kasvun Alhainen hinta Joustava tai kehittymätön maksimointi kysyntä 2.4 Markkinoiden määrittäminen Markkinoilla voidaan tarkoittaa kaikkia mahdollisia asiakkaita, joilla on tiettyjä tarpeita sekä halua ja kykyä ostaa tarpeita vastaavaa tuotetta. Markkinoita voidaan nimetä ja jakaa asiakasryhmien, segmenttien, alueiden tai tuotteiden mukaan (KoTLER 1994, s ). Markkinat voidaan kuitenkin käsittää myös edellistä huomattavasti laajempana ja moniulotteisempana ilmiönä. HODGSON (1989, s ) on määritellyt markkinat sosiaalisiksi instituutioiksi, jotka muuttuvat ajan mukana. Hodgsonin markkinakäsitteessä markkinaosapuolien ja ympäristön välinen vuorovaikutus on yhtä tärkeä kuin itse fyysisen tuotteen tai palvelun vaihto markkinoilla. Markkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat ostajat ja ostajien ominaisuudet, myyjät ja myyjien ominaisuudet, hintojen määräytyminen ja hintoihin vai- 19
Tutkimuksen mukaan sähköpostimarkkinointi tarjoaa edelleen parhaan ROI:n. Monesti ajatellaan, että digimarkkinointi tapahtuu nykyään vain sosiaalisessa mediassa, mutta todellisuudessa 86 prosenttia kaiken kokoisista yrityksistä hyödyntää sähköpostimarkkinointia säännöllisesti. Yritysten edustajien mukaan se on erittäin tehokas keino tietoisuuden lisäämisessä sekä asiakkaiden hankinnassa ja asiakkuuksien säilyttämisessä. Sähköpostimarkkinointi on toimiva tapa viedä prospekteja eteenpäin ostoprosesseissaan, kun he ovat osoittaneet kiinnostusta yritystä kohtaan. Lisäksi se toimii myös olemassa olevien asiakkaiden säilyttämisessä.

68 62 KUVIO 24. Kotisivujen selkeys Tuotetietojen löytyminen kotisivuilta Kuviosta 25 nähdään, että kotisivuilla olisi tärkeä mainita tuotetiedot. 11 vastaajaa antoi tuotetietojen tärkeydelle arvosanan numero seitsemän ja 12 antoi arvosanan numero 6. Kukaan ei antanut arvosanoja nolla tai yksi. Keskiarvona Kannuksen Kalastustarvikkeen onnistumiselle tuotetietojen löytymisessä kotisivuilla oli 5,1. Asian tärkeyden keskiarvoksi tuli 5,8. KUVIO 25. Tuotetietojen merkitys kotisivuilla
Jos ostat yrityksellesi seuraajia, ovat he vain haamukäyttäjiä. He eivät koskaan tule tykkäämään julkaisuistasi, kommentoimaan saati ostamaan sinulta jotain. Ostamalla seuraajia vahingoitat yrityksesi sosiaalisen median presenssiä, koska esimerkiksi Facebook näkee asian niin, että koska seuraajasi eivät kommunikoi yrityksesi kanssa, sisältösi ei ole kiinnostavaa. Jos sisältö ei ole kiinnostavaa, Facebook ei näytä sitä muillekaan tykkääjillesi. Unohda siis seuraajien ostaminen ja yritä lähestyä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita jakamastasi sisällöstä.

Myös mainoksessa esiintyvän alaikäisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Lasta tai nuorta ei saa esittää mainoksessa halventavalla, nöyryyttävällä, väheksyvällä tai esineellistävällä tavalla. Lapsen käyttämiseen mainoksessa on ylipäänsä oltava aina perusteltu syy. Lapsia voi käyttää esiintyjinä vain, jos he ovat luonnollinen osa esitettyä ympäristöä tai välttämättömiä tuotteen käytön havainnollistamiseksi. Silloinkaan lapsi ei saa esittää mainoksessa suoraa ostokehotusta. Muutenkin on syytä varoa antamasta vaikutelmaa siitä, että tuotetta myydään lapsen avulla.


Brands can explore different strategies to keep consumers engaged. One popular tool is branded entertainment, or creating some sort of social game for the user. The benefits of such a platform include submersing the user in the brand's content. Users will be more likely to absorb and not grow tired of advertisements if they are, for example, embedded in the game as opposed to a bothersome pop-up ad.[11]
Sovelluksilla on syytä olla aina jokin yrityksen liiketoimintaa tukeva funktio. Yksinkertaisimmillaan se voi olla vain Facebook-sivuston fanimäärän kasvattaminen, jolloin yritys saa suuremman määrän asiakkaitanne yhteisöönsä. Parhaat sovellukset sisältävät idean, joka on yrityksen asiakkaista niin hauska, että he kertovat siitä omassa verkostossaan (vrt. viraalimarkkinointi).
18 12 keää visiota siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tärkein tekijä on todellinen asiakaslähtöisyys. Tämä ei digitaalisessa ympäristössä voi olla vain sana, vaan sen tulee toteutua, koska negatiivinen palaute on välitöntä. Esimerkiksi asiakkaan kysymykseen on vastattava heti, ei huomenna. Ihmiset ovat tottuneet saamaan vastaukset välittömästi. Yrityksille internetsivujen kautta esitetyistä kysymyksistä ja muista viesteistä yllättävän suuri osa jää edelleen huomiotta. Tämä tarkoittaa, että asiakkaasta ei välitetä, koska hänelle ei vastata, ja näin annetaan hänen mennä kilpailijan asiakkaaksi. (Sipilä 2008, ) Suomessa pk-yrityksissä on huomattu digitaalisen markkinointiviestinnän merkitys liiketoiminnassa. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kehityskohteena pk-yritysten keskuudessa nähdään digitaalisuus. Pk-yritykset eivät koe tarvitsevansa mainostoimistoja, koska osaavat tehdä markkinointinsa itse. Toimivan digitaalisen markkinointiviestinnän edellytykset ja vaatimukset ovat kuitenkin perinteisiä markkinointiviestimiä kovempia. Tekemällä markkinointiin liittyvät asiat kunnolla pk-yritykset voivat saavuttaa konkreettista kilpailuetua. Yritysten tulisi kääntää katseensa sisältä ulospäin ja lopettaa eläminen kuten ennenkin on tehty -tyylillä. (Sipilä 2008, ) Digibarometri tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen markkinoinnin tärkeimmät keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta. Näistä internetin mahdollistavista markkinointikeinoista viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet erityisesti hakukone- ja sähköpostimarkkinointi. (Karjaluoto 2010, 129.) Kuten yrityksen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän strategiassa, niin myös digitaalisen markkinointiviestinnän strategiassa käytön tehokkuus saavutetaan sillä, että luodaan yrityksen internetin käytölle markkinoinnin kannalta tavoitteita. Digitaalisen markkinointiviestinnän tavoitteita ovat esimerkiksi yrityksen bränditietoisuuden lisääminen, brändi-imagon ja brändiasenteiden muuttaminen, kokeilun aikaansaaminen ja uskollisuuden kasvattaminen sekä asiakkuusmarkkinointi. Usein yritykset mittaavat verkkomainonnassa pelkästään yrityksen sivustojen kävijämääriä. Digitaalisen markkinoinnin tavoite ei varsinaisesti ole markkinointiviestinnän kannalta lisätä pelkästään kävijämääriä. Yrityksen tulisi valita tavoitteiksi
Markkinoinnin tehtävänä on herättää kuluttajassa ostohalukkuutta, tuottaa yritykselle lisää myyntituloja ja näin parantaa yrityksen kannattavuutta. Markkinointi käsittää laajalla mittakaavalla kaikki ne toimenpiteet, joilla yritys vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka saavat asiakkaan ostamaan. Nämä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät on oltava hyvin tiedossa ennen suunnittelun aloittamista.
Etsiessään tietoa tuotteista asiakas todennäköisesti päätyy jossain vaiheessa Googleen, joka tunnetusti suosii videota hakutuloksissaan. Kun putkena on Google-haku > YouTube-video > linkki tuotteeseen, on kiinnostunut asiakas parhaimmillaan vain parilla klikkauksella saanut kaipaamansa tiedon tuotteesta, päätynyt verkkokauppaan ja vienyt kyseisen tuotteen ostoskoriin.
Facebook ryhmät on perustettu yleensä määrätyn aihealueen ympärille ja niissä käydään aiheesta aktiivista keskustelua. Näin ollen myös ryhmien keskustelut nousevat uuden algoritmin kriteereiden mukaisesti uutisvirtaan. Mark Zuckerberg mainitsee aihetta käsittelevässä julkaisussaan: ”You can expect to see more from your friends, family and groups.” Nyt yritysten olisi siis hyvä hetki harkita oman ryhmän luontia. Facebook on mahdollistanut yrityssivujen omien ryhmien luonnin jo viime vuoden puolivälistä lähtien. Ryhmissä voi keskustella niin henkilökohtaisesti kuin yrityksenäkin. Älä kuitenkaan täytä ryhmää turhilla julkaisuilla, vaan pyri keskustelua herättäviin aiheisiin ja ole myös itse aktiivisesti mukana keskusteluissa.

Mobiililaitteiden käyttö kasvaa jokaisessa ikäryhmässä, niin nuorien kuin vanhempienkin keskuudessa. Lisäksi verkossa tehtävän kaupan suosio kasvaa vuosi vuodelta. Suomalaisista opiskelijoista 87 % on tilannut joskus verkon kautta ja työssä käyvistä 85 %. Luvuissa on nähty selkeää kasvua vuosi vuodelta. Eniten verkko-ostoksia tekevät suomalaiset 25-34 –vuotiaat, joista jopa 93 % on käyttänyt jonkinlaista verkkokauppaa. Korkeasti koulutetut suomalaiset ostavat huomattavasti enemmän verkon kautta, kuin peruskoulutuksen käyneet. Verkkokauppojen suosion kasvy näkyy myös eläkeikäisten joukossa. (Lähde: Tilastokeskus)
Nuoret ovat hiljalleen siirtyneet Facebookista tuoreempiin somekanaviin, joista merkittävin lienee tällä hetkellä Instagram. Suosittelemme Instagram-markkinointia ennen kaikkea nuorten yleisöjen tavoittamiseen, brändikuvan vahvistamiseen ja tunnettuuden kasvattamiseen. Instagramin etuihin kuuluvat Facebook-markkinoinnin tavoin erinomainen kohdennettavuus ja vuorovaikutuksellisuus.

Syy on se, että Google rakastaa linkkejä ja erityisesti avainsanapohjaisia linkkejä. Mitä enemmän jokin avainsana viittaa johonkin konkreettiseen sivuun, sitä useammin Google olettaa, että juuri sen avainsanan takia on tietty sivu nostettava korkeammalle, sillä monet sivut viittaavat siihen ja viitattava sivu on tämän avainsanan osalta tärkeämpi kuin muut.
Sisällön onnistumista ei voi määritellä, jos onnistumista ei mittaa oikeille mittareilla. Pelkillä tykkäyksillä tai näyttökerttoilla ei yleensä ole merkitystä, ellei päätavoitteena ole ollut brändinäkyvyys. Jos tavoitteena on esimerkiksi myynnin lisääminen, on tärkeämpää mitata moniko siirtyi esimerkiksi kampanjasivulle nähtyään videon, moniko latasi oppaan tai teki muun toimenpiteen, joka oli määritelty videosisällön tavoitteissa.
Eräs lapsille ja nuorille suunnattu kaupallisista viesteistä koostuva julkaisu oli kokonaisuudessaan laadittu muistuttamaan toimituksellisia julkaisuja. Markkinatuomioistuin piti markkinointia lainvastaisena, kun julkaisu oli kohdistettu ensisijaisesti lapsille ja nuorille ja vaara siitä, että kohderyhmä ei ollut tunnistanut kirjoituksia mainoksiksi, oli tavallista suurempi. (MT 2000:12)
46 ). Kuviossa 10 näkyy 30-, 40- ja 50- millimetriset Seniori-vaappu -mallit. Pienin malli, värinumero 7, on ylimpänä. Se on kautta aikojen ollut Seniori-vaappujen myydyimpiä ja kalastavimpia värejä. Kuviossa 10 keskellä on värinumero 8 ja alimpana värinumero 21. KUVIO , 40- ja 50-millimetriset Seniori-vaaput Seniori-vaapun tuotekehitys ja lopullinen muoto ominaisuuksineen ovat pienimpiä yksityiskohtia myöten seurausta yrittäjän omista kalastuskokemuksista, jatkuvasta innovaatiokyvystä ja kokeiluista valmistusprosessien eri vaiheissa. Luja ja kestävä laatu ovat avainsanoja Seniori-vaapun ominaisuuksissa. Kestävyys tosin joutuu koetukselle suurien kalojen hampaissa. Kuviossa 11 näkyy Seniori-vaapun kehityskaari ensimmäisistä käsin vuolluista vieheaihioista viimeiseen malliin. Seniori-vaapun tuotekehittely koostuu tulevaisuudessa värimallien kehittelystä, sillä vaapun muotoa ja ominaisuuksia ei ole tarvetta muuttaa. (Känsäkoski 2010.)

Brands must navigate the line between effectively promoting their content to consumers on social media and becoming too invasive in consumers' lives. Vivid Internet ads that include devices such as animation might increase a user's initial attention to the ad. However, this may be seen as a distraction to the user if they are trying to absorb a different part of the site such as reading text.[13] Additionally, when brands make the effort of overtly collecting data about their consumers and then personalizing their ads to them, the consumer's relationship with the advertisements, following this data collection, is frequently positive. However, when data is covertly collected, consumers can quickly feel like the company betrayed their trust.[12] It is important for brands to utilize personalization in their ads, without making the consumer feel vulnerable or that their privacy has been betrayed.
Vanhempien on annettava päättää heidän lapsiinsa kohdistettavista markkinointitoimenpiteistä… Vastuu lasten ja nuorten kasvattamisesta kuuluu ensisijaisesti lasten ja nuorten huoltajille…Myös lasten ja nuorten hyödykehankinnoista päättävät yleensä näiden huoltajat…Kohdistamalla markkinointitoimenpiteitä suoraan koulussa käyviin lapsiin ja nuoriin ilman näiden vanhempien tai muiden huoltajien suostumusta…Varsinkaan lasten ja nuorten ei voida kykenevän aikuisia vastaavalla tavalla arvioimaan mainittuun sopimussuhteeseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia ja niiden taloudellista merkitystä…Lasten ja nuorten vanhemmat vastaavat useimmiten ainakin merkittävimmistä hankinnoista perheessä…Yhtiö ei ollut ennen markkinoinnin aloittamista hankkinut niiden alaikäisten henkilöiden vanhempien suostumusta, joihin markkinointi oli kohdistettu… osoitteellista suoramarkkinointia alaikäisiin. (MO 2003:80)

Videomainonnan tehokkuudelle voidaan etsiä todisteita myös tutkimuksista. T. Sammallahti kertoo kirjassaan Konseptisuunnittelun supersankari Brand Sence Companyn tutkimustuloksista palvelukokemuksesta. Kun palvelukokemukseen liitetään enemmän kuin yksi aisti, sen mielikuvallinen vaikutus on 30 % suurempi. Tämä pätee myös mainontaan. Huomiotavia aisteja on yhteensä viisi: näkö, kuulo, haju, maku sekä fyysisesti tunnettava rakenne. Suoranaisesti videomainonnassa pystytään hyödyntämään näistä kahta: näköä ja kuuloa. Mutta pystyisikö näön kautta hyödyntämään myös muita aisteja?
Instagram on vahvasti visuaalinen kanava – jopa suuremmassa määrin kuin Facebook. Tässä kanavassa pärjäävät ne, jotka tarjoavat kuluttajille ainutlaatuista kuvallista sisältöä. Siksi panostammekin Instagram-markkinoinnissa ennen kaikkea visuaalisuuteen. Lisäksi huolehdimme siitä, että sisällöt löytyvät tehokkaasti aihetunnisteilla eli hastageilla. Myös kilpailut ja muu kuluttajien aktivointi toimivat Instagramissa hyvin, ja siksi toteutammekin Instagramiin nimenomaan kuluttajia aktivoivia sisältöjä.
Blogiin on hyvä lisätä tagipilvi, joka itsessään on avainsanojen kokoelma, mutta voit lisätä niitä kuin aiheita tai aliaiheita. Lukija klikkaa yhtä aihetta (avainsanaa) ja sen alta löytyvät kaikki kyseiseen aiheeseen kuuluvat artikkelit. Se on myös lukijalle mukava tapa hakea tietoa ja siitä pitävät myös hakukonerobotit, jotka voivat paremmin indeksoida artikkelisi.
26. Markkinointiajattelun mallit1. Tuotantosuuntautuneisuus: suuremmalla tuotantomäärällä parempiin katteisiin.2. Myyntisuuntautuneisuus: mainonta ja myynti agressiivista. Myyntivolyymi tärkeämpi, kuin asiakkaan tyytyväisyys.3. Kysyntäsuuntautuneisuus: kohdistuu asiakkaitten lisäksi mahdollisiin asiakkaisiin. Asiakaspalaute -> kehitetään ja parannetaan tuotetta.4. Asiakaskeskeisyys: tuotteen erilaistaminen erilaisille asiakkaille. Vaihtoehtona erikoistuminen ja jonkin erityisen asiakassegmentin palveleminen. Lähtökohtana asiakkaan tarpeet.5. Suhdeajattelu: suhteen aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen (!). Asiakassuhteen kustannus.
6 Mitä muuttuisi jos rakennettaisiin myyntimoottori? 4 Yksi järjestelmä, jossa tieto muista järjestelmistä asteen kokonaiskuva, jota voi pilkkoa osiin 4 Yksi menu, useita kokkeja ja apulaisia 4 Valitun strategian mukaiset markkinointiohjelmat 4 Markkinoinnin ja myynnin läpinäkyvyys 4 Yrityksen organisaation ja roolien mukaiset vastuut 4 Selkeät mittarit ja kehityspolku
3. Mitä on markkinointi?• Tutkimuksessa markkinointi on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja yritysten vaihdantakäyttäytymistä.• Sen sisartieteenala on kuluttajatutkimus, joka keskittyy yksilöiden ja ryhmien kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen.• Vaihdanta (Exchange) on laaja ja moniulotteinen kohdeilmiö, joka ulottuu tavaroiden, palveluiden ja rahan vaihdannasta tiedon, teknologian tai elämysten vaihdantaan.• Markkinointi tieteenalana on keskittynyt tutkimaan nimenomaan kaupankäyntiin liittyvää vaihdantaa (Business Exchange).• Tuote (Product) on kaupankäynnin kohde, joka voi olla fyysinen tuote, palvelu, elämys tai tieto.• Markkinointi prosessina kattaa toiminnot, jotka tähtäävät yritysten tuotteiden vaihdannan maksimointiin.
119. Harjoitus• Valitkaa itseänne kiinnostava brändi ja suunnitelkaa sille kampanja.• Muistakaa, että ideaalissa kampanjassa: 1. Oikea kuluttaja näkee oikean sanoman oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. 2. Kuluttaja havaitsee ja ymmärtää sanoman oikein. 3. Mainos antaa kuluttajalle oikean kuvan tuotteesta ja merkistä. 4. Kuluttaja asemoi tuotteen oikein ja myönteisesti. 5. Mainos motivoi kuluttajaa hankkimaan tuotteen. 6. Mainos luo vahvoja ja oikeanlaisia merkkiassosiaatioita ja parantaa asiakasuskollisuutta.
Ostoputken rakentaminen, esim. Purasen malli (kts. video) tai AIDA-malli auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Muista kuitenkin, että nämä ovat vain teoreettisia malleja ja sinun tulee rakentaa ostoputkesi sellaiseksi kuin se todellisuudessa on. Millainen on juuri sinun asiakkaidesi matka lopullisen ostopäätöksen tekemiseen? Jos tavoite asetetaan väärään kohtaan ostoputkea, ei panostuksista huolimatta myyntiä saada lisättyä juuri yhtään. Siksi on äärettömän tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa voidaan parantaa tai menetetään rahaa, jotta markkinointiresurssit voidaan suunnata oikein. Väärin suunnatut resurssit eivät lisää myyntiä.
Uudistuksen tarkoitus on helpottaa ihmisten yhteydenpitoa ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa ja vähentää tähän mennessä liiaksi korostuneiden institutionaalisten toimijoiden – kuten yritysten – julkaisujen näkyvyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten tämä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen Facebookissa ja kanavan hyödyntämiseen markkinoinnissa?
×