Matkanjärjestäjän mainoksessa kuvattiin perhettä lomailemassa hiekkarannalla. Mainoslauseessa todettiin: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta.” Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että mainoksessa luodaan mielikuva siitä, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä onnellinen lapsuus on saavutettavissa vastiketta vastaan. Lisäksi mainoksessa pyritään käyttämään hyväksi vanhempien halua tarjota lapsilleen hyvää sekä vanhempien huonoa omaa tuntoa lasten kasvatuksesta. (KA 1997/41/2017)

Perinteiseen TV- ja lehtimainontaan käytetään edelleen suunnattomia markkinointibudjetteja, vaikka ihmisten huomio on jo siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Satoja tuhansia tai jopa miljoonia maksaneet TV-mainokset jäävät usein täysin vaille huomiotasi, kun taas sosiaalisen median käyttöön saattaa kulua useampikin tunti päivässä. Tällä hetkellä Facebook-mainonnan voidaan ajatella olevan halpaa verrattuna perinteisiin medioihin ja kilpailun olevan Suomessa melko vähäistä. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun suuret monikansalliset yritykset valjastavat sosiaalisen median kanavat käyttöönsä ja siirtävät suuren osan markkinointibudjettiaan Facebook-mainontaan? Hinnat tulevat nousemaan huomattavasti.
Kuvittele itsesi keskelle kiireistä kaupunkikuvaa. Tarkkaile ihmisiä. Mitä näet? Lähes jokainen bussia odottava tai kassajonossa seisova selaa Facebookia, tykkäilee Instagram-kuvista, snäppää, nauraa Youtube-videoille. Yrityksesi täytyy mennä sinne, missä asiakkaat ovat. Nykypäivänä tuo paikka on sosiaalinen media. Sosiaalinen media tarjoaa yrityksellesi kanavan, jota pitkin asiakkaille on mahdollista viestiä nopeasti ja vuorovaikutteisesti. Mitkä ovat sitten sosiaalisen median hyödyt ja kuinka yrityksen markkinointi tulisi sitten rakentaa?
Myös kanta-asiakasetujen käyttäminen alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa voi helposti johtaa etujen korostumiseen ostettavien tuotteiden hinnan sijasta. Alle 15-vuotiaille kohdistetussa markkinoinnissa ei kanta-asiakasetuihin pidä vedota. Jos kanta-asiakasmarkkinointia suunnataan yli 15-vuotiaille alaikäisille, kanta-asiakaskonseptilla tarjottavan tuotteen on oltava ostoksena tälle ikäryhmälle tavanomainen. Se on myös voitava ostaa käteisellä, ei velaksi.
Mainonnan ihmiskuva ei useinkaan vastaa arkitodellisuutta. Mainoksissa luodaan ja ihannoidaan usein tiettyjä ulkonäkömalleja ja luodaan ulkonäköpaineita nuorille ja jo lapsillekin. Raja tavallisen ihmisen sekä mainoksissa esiintyvän mallin välillä voi helposti hämärtyä, kun on kyse kohderyhmästä, jonka ihmiskuva on vasta muotoutumassa. Mainostajilta voidaan edellyttää yhteiskunnallista vastuunottoa sen suhteen, minkälaisia roolimalleja ja asenteita mainoksilla luodaan alaikäisille.
FitFarmin videot ovat suureksi osaksi mainoksia, joissa kerrotaan tulevista kursseista, haasteista ja muista myytävistä kokonaisuuksista. Seassa on kuitenkin myös erilaisia vinkkejä ja ohjeita, jotka ovat kiinteästi yhteydessä terveelliseen elämäntapaan, joka taas on tiiviisti yhteydessä myytäviin tuotteisiin. Videoista löytyy esimerkiksi vinkkejä herkkujen vähentämiseen tai smoothien tekemiseen.
Mass communication has led to modern marketing strategies to continue focusing on brand awareness, large distributions and heavy promotions.[10] The fast-paced environment of digital media presents new methods for promotion to utilize new tools now available through technology. With the rise of technological advances, promotions can be done outside of local contexts and across geographic borders to reach a greater number of potential consumers. The goal of a promotion is then to reach the most people possible in a time efficient and a cost efficient manner.
18 nonnan avulla. Yrityksen tavoitteena oli myyntimäärän maksimointi ja yrityksen oman tuotannon lisääminen. Klassisessa vaiheessa, jossa tarjonta kehittyy suuremmaksi kuin kysyntä, menestyvät yritykset painottivat asiakastyytyväisyyttä ja pyrkivät sitä kautta lisäämään kulutusta. Klassisen kuluttajamarkkinoinnin keskeisenä tekijänä ovat kuluttajan tarpeet (LEwirr 1960). Tässä yhteydessä puhutaan tavallisesti tuotteen ominaispiirteistä (ei laadusta), jotka syntyvät kaikissa niissä vaiheissa, jotka sisältyvät tuotteen tuottamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen. Kilpailuvaiheeseen siirryttäessä tarjonta ylittää kysynnän, jolloin ratkaisevaksi muodostuu yrityksen kyky tarkastella kilpailuympäristöä kokonaisuutena. Yritykset pyrkivät seuraamaan kilpailijoita ja lisäävät suhteellista paremmuuttaan kilpailijoihin nähden. Kilpailuvaihetta ja siihen liittyviä strategioita on kuvannut mm. PORTER (1980, 1985). Porterin mukaan kullakin toimialalla on sille tyypillinen kilpailu, joka riippuu kysyntä-tarjontasuhteista ja yritysten asemasta kilpailukentässä. Taulukko I. Markkinointikäsitteen kehittyminen (GORIGLIANO 1994). PERIODI TUOTTEEN TOIMINNAN TYYPILLINEN SAATAVUUS PAINOPISTE VÄLINE TOIMINNAN TARKOITUS I Pioneerivaihe Rajoitettu, tyydyttävä Tehokas jakelu Myynti ja jakelu Myyntivolyymin maksimointi II Klassinen vaihe Tyydyttävä, runsas Kuluttaja Kuluttajaanalyysi Kuluttajasegmentin tyytyväisyys III Kilpailuvaihe Runsas, erittäin runsas Kilpailu Kilpailijoiden analysointi Kilpailu kuluttajien preferensseistä MÖLLER (1992) on laajentanut markkinoinnin käsitettä ja esittänyt, että toimintaympäristön tarkasteluun tulisi sisällyttää kilpailumarkkinoiden lisäksi yritysten vuorovaikutussuhteet mm. asiakasyrityksiin sekä toimintaympäristön yritysten ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyvät tekijät. Yritys voi vähentää haitallista kilpailua ja vahvistaa kilpailuasemaansu toimimalla aktiivisesti verkostossa (kuvio 1). Toisaalta toimivat verkostot vaikuttavat kilpailuympäristöön ja yrityksen toimintaan siitä huolimatta, että yritys ei itse toimisikaan niissä. Ajattelutapa sopii hyvin myös pienyritysten ympäristön tarkasteluun, vaikka toiminta sinänsä voi olla erilaista keskisuurissa ja isoissa yrityksissä kuin pienyrityksissä. Möllerin mukaan aikakausitarkastelu on osittain harhaanjohtava, koska kyse on pikemminkin markkinoinnin ilmiöiden eri puolista (synkronia) kuin täysin perättäisistä siirtymistä uusiin ajanj aksoihin tai kehitysvaiheisiin. 17

Kuvauksen pitäisi tiivistää sivusi sisältöä kiinnostavasti, houkuttelevasti tai lupaavasti. Sillä annat itsellesi mahdollisuuden päihittää kilpailijoiden tylsät kuvaukset ja voittaa itsellesi potentiaalisia asiakkaita. Jos jätät kuvauksen lisäämättä, kuvauksen sisällöstä päättää puolestasi Google. Joku voi ajatella, että niin onkin parempi, mutta en ole samaa mieltä.
Facebookin suosion laskua ja sitä seuraavaa kuolemaa on tämän vuosikymmenen aikana määräajoin ennusteltu eri tahojen toimesta, sekä täällä Suomessa että ulkomailla. Media on antanut runsaasti palstatilaa erilaisille tutkimustuloksille, joiden mukaan Facebookin käyttö olisi vähenemässä, että nuoret eivät enää käytä Facebookia ja että Facebookin loppu lähestyy.

Videoiden teho perustuu siihen, että yritys on siellä missä asiakkaatkin: netissä ja somessa.  Toiseksi tekstin, äänen ja kuvan yhdistelmällä jätetään takuuvarma muistijälki yrityksestä ja tämän tuotteista. Kolmanneksi videoilla pystytään helposti erottautumaan kilpailijoista. Yrityksesi verkkosivuilla julkaistut videot nostavat myös yrityksesi näkyvyyttä hakokoneissa.
Sosiaalisen median viestintä on yksi markkinoinnin muoto ja siihen täytyy paneutua tänä päivänä yhtä ammattimaisesti, kuin mihin tahansa muuhunkin markkinoinnin kanavaan. Tänä päivänä yritys ei voi mennä vain kokeilemaan ja ”fiilistelemään” sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median viestintään on suhtauduttava ammattimaisuudella ja yrityksen imagoon sopivalla tyylillä huolellisen strategian avulla. Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi yritysten tärkeimmistä markkinointikanavista sekä väylistä asiakkaiden sydämiin ja aion pitää huolen siitä, että Promisia pääsee suoraan asiakkaidemme sydämiin onnistuneet markkinoinnin avulla.
Sosiaalisen median markkinointi tulee siis aloittaa strategian luomisesta. Miksi ja miten yrityksesi toimii sosiaalisessa mediassa? Aloita tavoitteista: mitä haluat saavuttaa markkinoinnilla somessa? Asetettujen tavoitteiden tulee olla tarpeeksi konkreettisia sekä mitattavia. Kuinka mittaat tavoitetta: “Me halutaan lisää myyntiä”? Et nimittäin voi oikein sanoa, milloin tavoite olisi saavutettu. Mutta jos muotoilet tavoitteen esimerkiksi näin: “Myynti kasvaa 10 % 4 kuukaudessa”, saat itsellesi konkreettisia lukuja, joita voit mitata ja vertailla.
48. Markkinointikeskeisen filosofiaAsiakkaan tarpeet: määrittelyn jälkeen ne on ymmärrettävä ja huomattava asiakkaan näkökulmasta. •Tarpeita usealla tasolla: –Asetettu tarve: haluaa asua edullisesti (Stated need) –Todellinen tarve: asunnon hallinta ja käyttökustannukset merkitsevät enemmän kuin itse hankintahinta (Real need) –Asettamaton tarve: asiakas olettaa saavansa hyvää ja turvallista palvelua (Unstated need) –Ilahduttaminen: asiakas kokee jotakin odotuksiansa enemmän, saa taloudellisen asujan oppaan (Delight need) –Piilotettu tarve: asiakas haluaa tulla nähdyksi taloudellisena asujana.(Secret need)Kannattavuus –”We are in the Business of making money, not cars…”

[button_1 text=”Lue%20lis%C3%A4%C3%A4%20t%C3%A4st%C3%A4″ text_size=”24″ text_color=”#ffffff” text_font=”Lato;google” text_bold=”Y” text_letter_spacing=”0″ subtext_panel=”N” text_shadow_panel=”Y” text_shadow_vertical=”-1″ text_shadow_horizontal=”0″ text_shadow_color=”#000000″ text_shadow_blur=”0″ styling_width=”40″ styling_height=”15″ styling_border_color=”#000000″ styling_border_size=”1″ styling_border_radius=”6″ styling_border_opacity=”100″ styling_gradient=”Y” styling_gradient_start_color=”#0080ff” drop_shadow_panel=”Y” drop_shadow_vertical=”1″ drop_shadow_horizontal=”0″ drop_shadow_blur=”1″ drop_shadow_spread=”0″ drop_shadow_color=”#000000″ drop_shadow_opacity=”50″ inset_shadow_panel=”Y” inset_shadow_vertical=”0″ inset_shadow_horizontal=”0″ inset_shadow_blur=”0″ inset_shadow_spread=”1″ inset_shadow_color=”#ffffff” inset_shadow_opacity=”25″ align=”center” href=”/facebook-mainostajan-aloituspaketti/”]


28 22 world more open and connected. Näin lukee Facebookin sivuilla palvelun tehtävän kohdalla. (Facebook 2010.) Facebookin käyttäjämäärä rikkoi 400 miljoonan rajan alkuvuodesta 2010, kirjoittaa Tuomas Linnake it-viikon internetsivuilla (Linnake 2010). Taloussanomat kirjoittavat perustajan ilmoittaneen heinäkuussa 2010 käyttäjämäärän nousseen puoleen miljardiin, joista noin 400 miljoonaa ihmistä on aktiivisia käyttäjiä. Maailmanlaajuinen liike on todellakin luotu, kuten pääjohtaja Mark Zuckerberg videotervehdyksessä ilmoittaa. (Taloussanomat 2010.) Facebook sai alkunsa sosiaalisena verkkoyhteisönä nuorten Harvardin opiskelijoiden keskuudesta. Tärkein syy Facebookiin kirjautumiselle on vuorovaikutus. Yhteisö sumentaa henkilökohtaista ja ammattimaista vuorovaikusta kuten muutkin olemassa olevat verkkoyhteisöt. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi Facebook on laajentunut yhä enemmän yritysmaailmaan. E. A Vander Veer luettelee kirjassaan Facebook, the missing manual ammattimaisia käyttökeinoja, joita voi kyseisessä palvelussa käyttää. Facebookissa voi esimerkiksi löytää töitä, työnantajan, pitää ajan tasalla projekteja, tehdä yhteistyötä ja markkinoida itseä, tuotteita ja omaa yritystä useilla tavoilla. (Vander Veer 2008, ) Internetsivustot ovat muuttuneet paljon. Suuret yritykset suurine budjetteineen sijoittavat maksullisiin mainoksiin, mutta Facebook tarjoaa samaa mahdollisuutta kaikille yrityksille ilmaiseksi. Markkinointistrategiat ovat muuttuneet yksinkertaisista mainoksista sosiaalisiin mainoksiin, joilla tavoittaa samalla kertaa jokaisen yhteisön jäsenen lisäksi myös heidän ystäväpiirinsä. (Vander Veer 2008, 165.) Facebookin toiminnot ovat olleet sujuvia aina syksyyn 2010 asti. Silloin uutisoitiin ensimmäisen kerran yhteisöpalvelun kaatumisesta. Palveluun ei päässyt kirjautumaan, ja vian epäiltiin johtuvan ulkopuolisista verkkopalvelun tarjoajista. Palvelun käytön kasvu saattaa näin ollen olla epävakaa käyttäjämäärien tästä vielä kasvaessa. (Colourbox.com 2010.) Eri yhteisöpalveluiden käyttö yrityksen hyödyntämänä on yleistynyt suuresti, ja se on tällä hetkellä muoti-ilmiö maailmanlaajuisesti, ja merkittävin näistä on Face-
204. Mihin sosiaalista mediaa voi käyttää markkinoinnissa? • Tuotekehitysideoiden saaminen • Uutuustuotteen lanseeraus • Yrityksen, tuotteiden tai brändin tunnettuuden lisääminen ja mielikuvien vahvistaminen • Asiakaspalautteen ja asiakkaiden kokemusten kuuntelu • Asiakkaiden ostokäyttäytymisen tutkiminen • Kanta-asiakkaiden saaminen • Asiakasuskollisuuden ylläpito, suositteluun kannustaminen • Lisäarvon tuottaminen nykyisille asiakkaille, asiakassuhteen syventäminen • Tuoteinformaation jakaminen ja ostajien opastaminen
Muista, että eri sosiaalisen median kanavilla on eri käyttötarkoitukset ja kuluttajilla on eri motiivit käyttää jokaista some-kanavaa. Siksi on tärkeää valita ne kanavat, jotka ovat relevantteja brändille ja jotka tukevat ennalta määriteltyjä tavoitteitasi. Esimerkiksi LinkedIn on hyvä kanava tavoitella B2B-päättäjiä, kun taas Pinterest voi olla parempi valinta muotibrändeille.
144. Markkinatilannehinnoittelu • Absoluuttinen hinta (tuotantohinta, kustannushinta): hinta, jonka tuote on tullut markkinoijalle maksamaan • Suhteellinen hinta (markkinahinta): tuotteen hinta suhteessa samoilla markkinoilla oleviin kilpaileviin tuotteisiin  Kustannuksiin perustuva hinta ei välttämättä ole myyvä tai kilpailukyinen!  Tuotteella ei ole vain yhtä oikeaa hintaa: hinta on ajassa, markkinoilla ja asiakkaan silmissä.

Someco on toimisto, jossa sisältöstrategia ja sosiaalinen media elävät symbioosissa. Autamme teitä suunnittelemaan verkko- ja sosiaalisen median sisältönne siten, että ne tukevat liiketoiminnallisia tavoitteita ja saavuttavat kohderyhmänsä. Jos tarpeenanne on sisältö- tai sosiaalisen median strategia, käytännön toteutus tai omien osaajienne koulutus, on varsin mahdollista, että olemme toivomasi kumppani.


Yhtyeen albumin mainoksessa esitettiin harallaan olevat naiset sääret, joiden väliin oli piirretty naisen sukupuolielintä kuvaava pornografinen piirros. Kuluttaja-asiamies piti mainosta naista halventavana ja katsoi mainoksen altistavan myös lapset ja nuoret sopimattomille seksuaalisille ärsykkeille, kun markkinointi oli toteutettu julkisissa liikennevälineissä.(KA 2004/40/1139)

Kohderyhmän lisäksi strategian rakentaminen kannattaa aloittaa pohtimalla tavoitteita, mitä omalle viestinnälle haluaa asettaa (Siniaalto, 2014, 13).  Kuinka laajan yleisön yritys haluaa tavoittaa? Minkä takia yleisö halutaan tavoittaa ja miten? Minkälainen tyyli viestintään valitaan? Jaetaanko tietoa yrityksestä tai sen tarjoamasta tuotteesta/palvelusta vai keskitytäänkö näyttämään elämää yrityksen kulissien takana? Vai tehdäänkö monipuolisesti muutamia eri aiheisia sisältöjä? On hyvä päättää selkeästi, mitä linjaa postaukset noudattavat. Sekalainen ja turhan tiuhaan eri aiheissa pomppiva sillisalaatti ei ole toimiva. Toisaalta on hyvä muistaa, että sopiva vaihtelevuus postausten sisällössä on suotavaa, sillä kukaan ei jaksa seurata yritystä, joka esimerkiksi postaa aina vain tuotekuvia lähes samalla sisällöllä. Sisällön on oltava seuraajalle mielekästä ja hyödyttävää.
23 3.3. Porterin toimialateoria ja kilpailuedun käsitteet Toimialatutkimus käsittelee yrityksen kriittistä strategiaa toimialaympäristöön liittyvänäj a käsitteellistää kilpailun luonteen viiden kilpailuvoiman avulla; Näitä ovat alalle vakiintuneet yritykset, uudet kilpailijat, asiakkaat, hankkij at ja korvaavat tuotteet (Porter 1980). Kilpailuvoimatmäärittävät alalletulomahdollisuuden ja vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn markkinoilla. Porterin mukaan yrityksen tulee toimiessaan hakea 'tahtia' toimialaympäristöstä saavuttaakseen kilpailuetua markkinoilla. Kilpailuympäristön muutokset aiheutuvat toimialan ja sen ulkoisen ympäristön evoluutio sta, j oka määritelmän mukaan häiritsee toimialan kehitystä. Saadakseen tietoa ympäristöstä, yrityksen tulee kehittää kilpailija-analyysijärj estelmä, joka on yhteydessä yrityksen strategiseen suunnitteluprosessiin. Toimialan kilpailussa kilpailuetua tuottavat suurtuotannon edut, erilaistaminen ja keskittyminen (Porter 1985). Erilaistaminenja keskittyminen ovat olleet viime vuosina myös maaseudun pienyritysten tutkimuksissa strategiamuuttujina (Hyvönen ym. 1995; Pietikäinen ja Hyvönen 1998; Forsman, 1997; 1998; 1999) Erilaistaminen Erilaistaminen eli differointi kuuluu klassisiin kilpailustrategioihinja voi liittyä osana myös keskittymis strategiaan, jolloin yritys sekä erilaistaa että keskittyy tiettyynmarkkinakohteeseen (Porter 1985). B oulding ym. (1994) ovat määritelleet erilaistamisen yrityksen kilpailij oita suuremmaksi kyvyksi saavuttaa korkeampia marginaalej aj a tästä johtuen korkeampia tuottoja. Kilpailuasema muodostuu suhteellisesta kustannusasemasta j a niistä asiakkaan arvoista, joihin yritys kykenee vastaamaan paremmin kuin muut yritykset kehittämällä tuote-palveluyhdistelmäänsä. Mathur (1992) on jakanut kilpailuetua tuottavat kaupankohte en ominaisuudet kahteen komponenttiin: erilaistamiseen ja hintaan. Jaon tarkoituksena on korostaa, että asiakkaan valintapäätös p e- rustuu joko hintahyötyihin tai hintaan p erustumattomiin hyötyihin. Sitä vastoin B oulding ym. (1994) esittävät, että erilaistaminen voi perustua j oko tuoteominaisuuksiin tai markkinointitoimenpitein tuotettuihin eroihin, joita saavutetaan esimerkiksi mainonnan, menekinedistämisen tai henkilökohtaisen myyntityön avulla. Koska erilaistamisen tarkoituksena on kilpailuedun luominen, markkinointiosaamisella on yleensä suuri merkitys erilaistamisprosessissa ja kilpailtaessa asiakkaiden preferensseistä (Day 1992, ). Erilaistamisen edellytyksenä pidetään yleisesti segmentointia ja asemointia, joiden avulla luodaan pohjaa markkinointistrategian valinnalle. Segmentoinnilla tarkoitetaan sitä toimintaprosessia, jolla tietyn tuotteen tai palvelun kokonaismarkkinat jaetaan joko perinteisen markkinointitutkimuksen tai kulttuuritutkimuksen avulla yhdenmukaisiin ryhmiin (Hills ja LaForge 1992; kts. myös Kupiainen 1998). Markkinoiden segmentoinnista ei ole omaa teoriaa, vaan segmentointi tapahtuu esimerkiksi kuluttaj atutkimuks en avulla. Aika vähän on tutkimuksia myös siitä, miten 22
Monet yritykset hyödyntävät tehokkaasti yleisön ääntä brändin levittämisesssä eri kanavissa. Tavoitteeena on rohkaista yleisöä viemään yrityksen viestiä eteenpäin. Ihmiset haluavat tuntea, että he ovat osa jotain isoa ja kasvavaa tarinaa. Ihmiset kertovat mielellään yrityksestä tai tuotteista eteenpäin, jos he todella pitävät niistä. Kuitenkin yleisön pitää ensiksi luottaa ja uskoa yritykseen ennen kuin he alkavat puhua siitä eteenpäin posiitivisesti. Digimarkkinoinnin toimivuutta pitää mitata ja tehdä jatkuvasti tarvittavia muutoksia, mikäli yleisö ei ole kiinnostunut viestistäsi. Parhaassa tapauksessa saat yleisöltäsi näkyvyyden lisäksi myös arvokasta palautetta ja kehitysideoita, joiden avulla vahvistat brändiä entisestään.
The video which is under review was the first part of four from Laeppavika leading up to the event. During this first video, the event had not been announced yet. Laeppavika therefore chose just to mention that “In relation to this game, I have a project ongoing, but I’m not going to tell you about it yet.” The rest of the video was him playing the game as he often does. In the description under the video, the first two sentences are: “This video is sponsored by Activision. Tämän videon sponsoroi Activision.”.

Markkinointisuunnitelman tekemiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, sillä jokainen yritys on erilainen tuotteineen ja asiakkaineen. Työn pitäisi kuitenkin alkaa yrityksesi omaan liiketoimintaan, strategiaan ja tavoitteisiin perehtymisellä. Vuosikello on suosittu tapa, mutta suunnitelman on elettävä ajassa mukana ja siinä täytyy olla joustovaraa. Markkinointitoimenpiteisiin saa lisää tehoa pilkkomalla markkinointisuunnitelma pienempiin osiin niin, että siinä on useita eri kulmakiviä. Sekä hallinta että seuranta helpottuvat pienempien kokonaisuuksien parissa.

Leikit, peli ja muu viihde on erotettava selkeästi mainoksista. Markkinoinnille, jonka kohteena ovat lapsille tarkoitetut tuotteet ja tuotemerkit, ei näin ollen saa antaa pelin, leikin tai puuhasivun muotoa. Tällaista markkinointia ei saa myöskään yhdistää peleihin, leikkeihin tai puuhasivuihin tavalla, joka ei mahdollista tunnistettavuutta. Pelejä yms. ei liioin saa keskeyttää mainosviesteillä. Jos ajanvietesisältöä sponsoroidaan, sponsorin nimi on mainittava mutta sponsorin lapsia kiinnostavaa mainontaa ei tähän saa liittää.
Oletko miettinyt, että pitäisi alkaa markkinoida sosiaalisessa mediassa, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Vai oletko jo kokenut konkari ja haluat uusia näkökulmia tekemisen tueksi? Sosiaalinen media kasvaa jatkuvasti ja sen potentiaali markkinointikeinona on valtava. Kysyin kahdeksalta suomalaiselta asiantuntijalta apua: "Mikä olisi ensimmäinen vinkki, jonka antaisit uudelle sosiaaliseen mediaan tähyävälle markkinoijalle?"
42 36 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Opinnäytetyöni toimeksiantajayritys, Kannuksen Kalastustarvike Oy harjoittaa kalastustarvikkeiden valmistusta, ostoa ja myyntiä Keski-Pohjanmaalla, Kannuksessa. Pääasiallinen liiketoiminta perustuu Seniori-vaappujen valmistukseen ja myyntiin. Yrittäjän, Hannu Känsäkosken valmistama rekisteröity tuotemerkki on Seniorivaappu, joka on alun perin kehitetty soutu-, veto- ja heittokalastukseen, mutta sitä käytetään myös pilkkinä. Värikartta Seniori-vaapuista on yrityksen toimintavuosien aikana laajentunut, ja erilaisia värimalleja on jo 50. Känsäkoski on toiminut yrittäjänä yli 18 vuoden ajan. Tästä tekee mainitsemisen arvoisen asian se, että markkinoilla vieheen elinkaari on keskimäärin 4 5 vuotta. Seniori-vaapun kohdalla tämä elinkaari on siis jo kolminkertaistanut kestonsa. (Känsäkoski 2010.) Yrityksen ja Seniori-vaapun menestys perustuu tuotteiden hyvään laatuun, erinomaiseen kalastavuuteen, monipuolisiin käyttötapoihin ja huolelliseen työn jälkeen. Hyvät materiaalit tuotteiden valmistuksessa ovat Känsäkoskelle ehdottoman tärkeitä. Seniori-vaappu on kehitetty helpposäätöiseksi, millä varmistetaan, että ns. sunnuntaikalastajatkin saavat kalaa, kuvailee Känsäkoski (2010). Menestystä on tullut useissa kalastusvälinetesteissä vuosien varrella. Pitkä yrittäjän ura jatkuu edelleen. Syy tähän on se, että kilpailijat eivät ole päässeet lähelle Seniori-vaapun pienimmän mallin ominaisuuksia. Seniori-vaappu hallitsee pienten vieheiden markkinoita. Kalaa saamattomat ja ns. kalamiehet eivät saa muilla, joten Seniori-vaappu on heille varma viehevalinta. (Känsäkoski 2010.) 4.1 Toimeksiantajayrityksen historiaa Känsäkoski jäi työttömäksi 1990-luvun alussa lihanleikkaajan ammatista. Ennen työttömyyttä Känsäkoski oli valmistellut erilaisia vieheitä itselleen ja tutuille kalakavereilleen lähinnä harrastusmielessä. Yritystoiminta oli Känsäkosken (2010) mukaan helppo aloittaa, koska tuote oli valmiiksi keksitty ja sen toimivuus todettu hy-
12 Koska pienyritystutkimusta tehdään usein opinnäytteinä ja opiskelijoiden kiinnostuksen varassa, siltä nähdään usein puuttuvan syvempi osaaminen, ns. tacit knowledge. Tutkijan subjektiivinen tieto tutkimuskohteesta ja tutkimusmenetelmistä on hyvin tärkeä mm. tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen onnistumiselle. Vaihtelevista lähtökohdista johtuen pienyrittäjyyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat hajanaisia, jolloin tekstien välinen analyysi jää myös ohueksi. Tutkimuksen näkökulma onkin usein erilainen kuin yrityksen näkökulma (Zinkham ja Pereira 1994). Tutkimus voidaan rajata käsittämään yleiset kaikille yrityksille yhteiset teoreettiset lähtökohdat, jolloin pystytään paremmin kehittämään yleispäteviä käsitteitä ja teoriaa. Siten mm. asiakaslähtöisyyttä voidaan tutkia käsittelemättä sitä erikseen palvelun tai tavaran tuottamisen kannalta. Sitä vastoin yksittäinen yritys ei voi yleensä toimia ottamatta huomioon toimialansa tyypillisiä piirteitä ja oman toimintansa kannalta keskeisiä tekijöitä, esimerkiksi sitä toimiiko se palvelujen vai tavaroiden tuotannossa. Mitä enemmän tutkimus tarkastelee yksittäisen yrityksen ongelmia sitä vaikeampi tuloksia on yleistää koskemaan muiden yritysten tilanteita ja asiakkaita. Kouluttajien ja käytännössä toimivien ei ole aina helppo nähdä perustutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä. Näkökulmien erot tutkimuksen hyödynnettävyydestä tulevat hyvin esille pienyritystutkimuksen tilaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa (Landström ym. 1997). Käytäntöön suuntautuneet odottavat tuticimuksilta havainnollisia tuloksia, jotka toimivat yritystoiminnan kehittämisessä ja, joita voidaan soveltaa koulutuksessa. Yksittäiset tutkimukset tuottavat kuitenkin usein vähän valmiita ratkaisuja yritysten eritasoisiin ongelmiin. Laukkasen (1999, 30-31) mukaan tutkimusta voidaan usein fokusoida käytännön kannalta mielekkääseen suuntaan. Soveltaminen edellyttää kuitenkin aina tiedon käyttäjien aktiivisuutta ja muutosvalmiutta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee maaseutuyritysten taloudellista menestymistä ympäristö-strategia-yrittäjä-resurssinäkökulmasta. Tarkoituksena on kuvata maaseudulla toimivien pienten matkailu- ja ravitsemusalan yritysten sekä puunjalostusta harjoittavien yritysten taloudellista menestymistä. Lisäksi verrataan eri tavoin menestyneiden maaseutuyritysten ryhmiä keskenään yrittäjän tavoitteiden, aineellisten resurssien ja työllistävyyden, yritysympäristöä ja yritysten vahvuuksia koskevien näkemysten, markkinointistrategioiden ja yrittäj äo saamis en suhteen. Tutkimuksessa käytetään pienyritystutkimuksissa yleisesti sovellettua markkinoinnin strategiatutkimuksen käsitteistöä, jotka määritellään menetelmäkuvauksen yhteydessä. Tutkimus on rajattu maaseutuyrityksiin. Maaseutuyrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka sijaitsevat maaseutumaisilla alueilla, ja jotka laajan määritelmän mukaan voidaan lukea maaseutuyrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 1999). Maaseutuyritykset ovat toimialoiltaan voimakkaasti teolliseen tuotantotoimintaan keskittyneitä (Survo 1998). Ehkä tämä on ollut syynä siihen, että maaseudun pienyritysten menestymiseroja on selitetty teollisten toimialoj en ja tavaroiden tuotan- 11
29 23 book. Yrityksen tulisi kartoittaa omakohtaisesti se, millaista joukkoa se yrittää tavoittaa, ja sen kautta miettiä, käyvätkö kyseiset asiakkaat Facebookissa. (Minustako yrittäjä? 2010.) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tavoittama käyttäjäryhmä on nuoret, joten Facebook voisi olla keino tavoittaa heidät. Toisaalta kuitenkin yrittäjän resurssien kannalta Facebookin käyttö olisi ensin opeteltava ja vaatisi myös aktiivista päivittämistä. Facebookin ongelmana ovat tällä hetkellä lisääntyneet tietoturvaongelmat ja yksityisyyden loukkaukset. Ihmisten tietoja leviää vääriin käsiin, ja tämä saattaa jopa vaikuttaa uusien käyttäjien ja olemassa olevien jäsenien käyttäytymiseen. Tietoturvan lisäämiseksi Facebookiin ollaan lisäämässä uusia ominaisuuksia, jotka parantavat käyttäjien mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja niiden näkymiseen muille käyttäjille. Suurin muutos tulee olemaan se, että käyttäjät voivat jakaa tietojaan pienissä ryhmissä niin, että päivitykset eivät näy kaikille Facebook-kavereille. (Reinikainen 2010.) Facebook-käyttäjien yksityisyys ei ole enää taattu. On aihetta ihmetellä, mihin tarvitaan koko palvelua. Moni on luonut henkilökohtaisen Facebook-tilin, mutta huomannut ajan kuluessa, ettei tarvitsekaan sitä. Moni Facebookin käyttäjä haluaisi eroon tästä sosiaalisesta yhteisöstä, monista eri syistä. (Pöysti 2010.) Alun aktiiviset käyttäjät ovat laiskistuneet, eivätkä monet koe saavansa palvelusta enää mitään uutta. Facebookissa oleville on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka palvelusta pääsee lopullisesti eroon. Facebook-käyttäjätilien poistaminen on yleistynyt. (Latvala 2010.) Kaija Pöysti (2010) listaa Kauppalehden blogissa kirjoituksessaan Sosiaalinen media kaipaa ennakkoluulotonta kokeilua viisi syytä poistaa Facebook-tili käytöstä: Facebook on tarpeeton, se lähettää roskapostia ja turhia tilapäivityksiä, se ei kunnioita yksityisyyttäsi, Facebookin käyttäjäehdot solvaavat käyttäjää, eikä käyttäjillä ole yksityisyyttä. (Pöysti 2010.)
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin kohdistuvaa hampurilaisaterian markkinointia, jossa keskeisellä sijalla oli leikkilaivan muotoinen pakkaus. Tuotepakkaukset saattavat vedota voimakkaasti lapsiin. Voidaan olettaa, että lapsia on suhteellisen helppo houkutella tuotepakkausten avulla ostamaan varsinainen tuote. Tuotepakkausten näkyvä esilläolo mainoksessa on omiaan johtamaan lasten huomion pois itse markkinoidusta tuotteesta (MT 1987:13)
alihankintamessut arktinen asiakkuudet asiantuntijapalvelut ce-merkintä ELY ERP finpro Gateway Norway AS. Norja henkilöanalyysi Industria innovaatiot johtaminen kansainvälistyminen kasvu kehittäminen kehittämispalvelut Kiina konsultointi koulutus markkinointi markkinointiprosessit markkinointistrategia meriteollisuus messut myynti Norja offshore pk-yritys prosessit rahoitus rakennusala sanktiot some strategia TEKES telakat tietoisku tietojärjestelmät tuottavuus uudistaminen valmennus venäjä Venäjän markkinat vienti
Ryhtyessään sisältömarkkinoijaksi yritys alkaa rakentaa itsestään tavoittavaa julkaisijaa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa, vaikuttavaa ja monikanavaista sisältötyötä. Tässä käyntiin pääseminen on somekanavien haltuunottoa kinkkisempää, sillä infograafien tai videoiden tuottaminen on statuspäivittelyyn verrattuna kallista puuhaa. Laadukas tarinankerronta ei tapahdu ilmaiseksi ja pelkkä iteratiivinen learning by doing -malli ei riitä.

93 87 Opinnäytetyöni teoriaosuuteen olen hyvin tyytyväinen. Teoriaosuus opinnäytetyössäni antaa tietoa siitä, mistä asioista yrityksen markkinointi koostuu. Tarkoitukseni oli käyttää lähteitä monipuolisesti ja laajasti, missä mielestäni onnistuinkin. Oli vaikea valita mielestäni parhaita lähteitä omaan työhöni, koska käsittelemistäni aiheista löytyi todella paljon hyvää materiaalia. Isäni yrityksestä ja Seniorivaapusta on vuosien aikana julkaistu kymmeniä artikkeleita. Varsinkin näistä kirjoituksista oli hyvin vaikea jättää monia mielenkiintoisia kirjoituksia käyttämättä työssäni. Onnistuin kuitenkin kokoamaan mielestäni hyvin yritykseen liittyvää materiaalia selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni opin paljon markkinoinnista, internetistä ja siitä, kuinka digitaalisesta mediasta voi kustannustehokkaasti hyötyä yritysmaailmassa huolimatta yrityksen fyysisestä kokoluokasta. Luulen, että minulle on tulevaisuudessa erittäin paljon hyötyä näistä tiedoista. Uskon, että tulen jossain vaiheessa työllistymään markkinointialalle ja hyödyntämään oppimaani yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotteiden tunnettuutta ja selvittää yrityksen markkinointiviestintää. Samalla tarkoitus oli löytää ne digitaalisen median kanavat, joilla yritys voisi kustannustehokkaasti parantaa tunnettuutta ja näkyvyyttä internetissä. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen merkitsee sitä, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n tuotekehitys ja liiketoiminnan kannattavuus ovat hyvällä pohjalla. Yrityksen on helppo lähteä kehittämään markkinointia internetissä. Teoriaosuutta tehdessä mieleeni tuli monia asioita, joita Kannuksen Kalastustarvike Oy voisi kustannustehokkaasti hyödyntää liiketoiminnassaan. Toisaalta resurssien kannalta yhden henkilön työllistävään pkyritykseen löytyi paljon sellaisiakin digitaalisen median kanavia, joita sen ei kanna-
×