202. Mainonta sosiaalisissa medioissa (social media advertising)• Verkostoitumispalvelut (facebook, myspace, linkedin)• Verkkoyhteisöt (youtube ja flickr)• Virtuaalimaailmat ja pelit (secondlife, habbo hotel)• Wikit (www.Wikipedia.Org)• Blogit (www.Vuodatus.Net)• Verkkokeskustelut (suomi24.Fi/keskustelut)• Pikaviestimet ja chatit (MSN messenger, IRC galleria)• Kommentointi- ja suosittelusivustot (www.Amazon.Com, www.Hopottajat.fi)
Monet yritykset hyödyntävät tehokkaasti yleisön ääntä brändin levittämisesssä eri kanavissa. Tavoitteeena on rohkaista yleisöä viemään yrityksen viestiä eteenpäin. Ihmiset haluavat tuntea, että he ovat osa jotain isoa ja kasvavaa tarinaa. Ihmiset kertovat mielellään yrityksestä tai tuotteista eteenpäin, jos he todella pitävät niistä. Kuitenkin yleisön pitää ensiksi luottaa ja uskoa yritykseen ennen kuin he alkavat puhua siitä eteenpäin posiitivisesti. Digimarkkinoinnin toimivuutta pitää mitata ja tehdä jatkuvasti tarvittavia muutoksia, mikäli yleisö ei ole kiinnostunut viestistäsi. Parhaassa tapauksessa saat yleisöltäsi näkyvyyden lisäksi myös arvokasta palautetta ja kehitysideoita, joiden avulla vahvistat brändiä entisestään.

Pidä kiinni kävijästä: Verkkosivukävijät haluavat helppoa, nopeaa ja toimivaa tietoa tai viihdettä, ja video on kätevä formaatti tähän. Sivuilla, joilla on videosisältöä, vietetään enemmän aikaa kuin sivuilla, joilla ei niitä ole. Videot ovat myös erinomaisia opastuksen välineitä: mikäli jokin tuotteessasi tai palvelussasi on monimutkaista, tee siitä lyhyt opastusvideo sivuille.

81 75 5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMISEEN PK-YRITYKSEN MARKKINOINNISSA JA TUOTEKEHITYKSESSÄ Digitaalisen median kustannustehokas käyttö moniin eri käyttötarkoituksiin liiketoiminnan kehittämisessä antaa myös pienelle yritykselle mahdollisuuksia. Yrittäjän tulisi kuitenkin muistaa, että hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty. Tuloksiin päästään usein pitkien aikojen kuluessa, joten myös kärsivällisyyttä on oltava. Kannuksen Kalastustarvike Oy voi hyödyntää tehokkaasti tuotekehityksessä ja markkinoinnissa internetin tarjoamia mahdollisuuksia, joista kehittämissuunnitelmassani tuon esille muutamia keinoja. 5.1 Strategia, arvot ja visio Pk-yritykset ovat Tainion (1992) mukaan markkinatalouden kehityksen ja uusiutumisen olennaisia moottoreita. Näiden yritysten merkitys innovaatioiden tuottajina, suuryritysten toimintaedellytysten turvaajina ja työllisyyden ylläpitäjinä on merkittävä. Yksittäisinä yrityksinä pk-yritykset ovat pieniä, mutta yritysjoukkona ne muodostavat suuren, kestävän ja omaleimaisen talouden voimakentän. Pk-yrityksen nimitys tulee yleisimmin yrityksen pienen koon mukaan. Yrityksen toiminnalle ja sen johtamiselle pieni koko luo omat erityispiirteet ja erottaa sen samalla toimialalla toimivista suuryrityksistä. Pk-yrityksen pienuuden määrittely vaihtelee maittain ja toimialoittain, eikä yleispätevää kokomäärittelyä ole luotu. (Tainio 1992, ) Kannuksen Kalastustarvike Oy:n strategia Yrityksen menestynyt liiketoiminta perustuu luotettavuuteen ja kannattavuuteen. Seniori-vaapun valmistuksen perustana ovat erinomainen kalastavuus, huolellinen työn jälki ja hyvä laatu. Näiden ominaisuuksien takaamiseksi valmistuksessa käytetään tämän strategian edellyttämiä hyviä materiaaleja. Seniori-vaappu on tarkoitettu käytettäväksi kalastusvälineenä jokaiselle. Tämä varmistetaan sillä, että Seniori-vaapussa ei tarvita monimutkaisia säätöjä.
11 veltaa. Empiirisesti kapealla alueella liikuvat tutkimukset jättävät myös eräät yritystoiminnan kannalta tärkeät osa-alueet liian vähälle tarkastelulle. Maaseudun pienyritys joutuu muiden yritysten tavoin kohtaamaan muuttuvat markkinat, kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailun vaikutukset. Toimialoilla tapahtuva teknologian kehitys ja tuoteinnovaatiot, tavaroiden ja palveluj en määrään j a niiden laatuun liittyvät tekij ät sekä tuotteiden turvallisuus, terveellisyys ja ympäristökysymykset koskevat myös pienyrityksiä. Maaseutuyritystä kehitettäessä tulisi lisäksi ottaa huomioon yrittäjän oman työympäristön laatu j a henkilöstöön liittyvät kysymykset, koska nämä vaikuttavat yrittäjän omaan motivaatioon j a samalla suuntaavat organisaation kasvua j a uudistumista sisältä päin (Mohrman j a Gummings 1989). Maaseudun pienyrittäjien ei aina ole helppo pysyä ympäristön kehityksessä mukana. Useiden tutkimusten tulokset viittaavat myös siihen, että yritykset eivät kap easta koulutus- ja kokemustaustasta johtuen kykene helposti siirtämään aikaisemmin oppimiaantoimintamallejakehittyneempääntoimintaympäristöön, kun liiketoimintaolosuhteet muuttuvat (mm. Laukkanen 1999; Niittykangas 1999). Siten maaseutuyrityksen menestyminen ja menestymiseen vaikuttavat tekijät sisältävät taloudellisen dimension lisäksi useita muita kyvykkyyteen j a uudistumiseen liittyviä tekijöitä. Tässä yhteydessä tarkastellaan lähinnä pienyritystutkimuksiin sovellettuj a strategisen johtamisen j a asemoinnin teorioita j a tutkimustuloksia. Näihin tulisi kuitenkin liittää dynaamisen koulukunnan (Hammel ja Prahalad 1990) käsityksiä osaamisen ydinalueista, oppimisesta j a kykyjen kehittämisestä. Myös pienyritystutkimuksissa on käsitelty vastaavia kysymyksiä useissa erilaisissa viitekehyksissä (Cardini j a Fumagalli 1997) Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulma Tutkimus on kaksiosainen. Aluksi tarkastellaan maaseutuyrittämiseen kohdistuneissa tutkimuksissa käytettyjä lähestymistapoja ja tutkimusten tuloksia sekä verrataan niitä pienyrittäjyyttä koskeviin teorioihin sekä yritysten menestystekij öitä ja strategioita käsitelleeseenkirj allisuuteen yleensä. Tämän lisäksi tarkastellaan eräitä maaseutuyritysten menestymisen j a menestymiseroj en tutkimisen kannalta keskeisiä tekij öitä, kuten yrityksen kehityskaarta, osaamisen vaiheteorioita j a kasvustrategiaa koskevia tutkimuksia sekä maaseutumaiseen yritysympäristöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan muodostaa yhtä viitekehystä empiirisen tutkimuksen toteuttamista varten, vaan tuoda esille erilaisia lähestymistapoja, j oita voidaan myöhemmin soveltaa tutkittaessa maaseutuyritysten liiketoimintaa ja etenkin markkinoinnin j a yrittäjyyden yhtymäkohtaa. Aihepiiriä tarkastellaan enemmän tutkimuksen kuin käytännön yrittämisen kannalta. Tutkijat ovat usein halunneet kehittää erityistä pienyrityksiä koskevaa teoriaa. Silloin pienyritystutkimuksen ongelmana on pidetty liiallista käytännöllisiin ongelmiin keskittymistä; kun tulokset vastaavat käytännön ongelmiin, monelta tutkimukselta puuttuu kontribuutio aikaisempiin tutkimuksiin (Landström ym. 1997). 10
Facebook-sivuille tuotu uutinen on tietyssä mielessä epävirallisempi kuin esimerkiksi uutiskirje. Siksi sivusto antaa yritykselle mahdollisuuden suorempaan ja samanarvoisempaan kommunikointiin asiakkaidensa kanssa ja saavutettavuus paranee. Parhaat Facebook-sivut ovat miniyhteisöjä, joissa ihmiset vaihtavat kokemuksiaan yritystä ja sen toimialaa sivuavista asioista. Hyvä Facebook-sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden innostua yrityksestä ja sen tuotteista ja levittää innostuneisuuttaan sosiaaliseen verkostoonsa.
Markkinatuomioistuin piti lainvastaisena lapsiin kohdistuvaa hampurilaisaterian markkinointia, jossa keskeisellä sijalla oli leikkilaivan muotoinen pakkaus. Tuotepakkaukset saattavat vedota voimakkaasti lapsiin. Voidaan olettaa, että lapsia on suhteellisen helppo houkutella tuotepakkausten avulla ostamaan varsinainen tuote. Tuotepakkausten näkyvä esilläolo mainoksessa on omiaan johtamaan lasten huomion pois itse markkinoidusta tuotteesta (MT 1987:13)
Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.

Yhtiö on lehden markkinoinnin yhteydessä järjestänyt kilpailun… Peruskoulun ala-asteen oppilas ei yleensä kykene arvioimaan sattumanvaraisen edun saannin epätodennäköisyyttä.(MT 1981:9) On mahdollista, että esim. pieni lapsi on ensimmäinen, joka joutuu kosketuksiin ….Jos lapsi onnistuu avaamaan pullon…hiustenpesuainetta säilytetään tavallisesti pienten lasten ulottumattomissa…tällainen tilanne aiheuttaa vanhemmissa huolestuneisuutta lasten terveydestä. (MT 1992:15)


Facebookista on tullut keskeinen osa suomalaisten arkea. Kaksi miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia joka päivä, ja kuukausittain palvelussa käy noin puolet suomalaisista. Facebook tuntee meidät hämmästyttävän hyvin – jopa paremmin kuin me itse. Iän, sukupuolen ja asuinalueen lisäksi se tietää, mistä asioista olemme kiinnostuneita. Facebookissa markkinointia voidaankin kohdentaa erittäin tehokkaasti mielenkiinnonkohteiden mukaan.

25 19 suuryrityksille tyypilliset markkinointiosastot ja järjestelmät, vaan hyvä tuotteiden ja asiakaskontaktien laatu. (Lahtinen 1992, 223.) Lahtisen (1992) mukaan 1990-luvun markkinointinäkemys painottui vuorovaikutussuhteisiin ja niiden merkitykseen. Jokainen yritykseen soittava, faksaava, kirjoittava ja sisään tuleva henkilö otettiin vakavasti ja häntä palveltiin kunnolla. Näkemyksen mukaan asiakassuhde kehittyi vaiheittain, eikä yrityksen ollut siten järkevää jaotella asiakkaitaan hyviin ja huonoihin. Mainonta on kallis kilpailukeino, ja sen käyttö suuryritysten keskuudessa avaa mahdollisuuksia pk-yritykselle. (Lahtinen 1992, ) Nykyinen tarjontarunsaus markkinoilla ajaa asiakkaan valitsemaan yrityksen, jonka puheisiin luotetaan. Tämän näkemyksen mukaan kaikki mitä asiakkaalle luvataan, on pidettävä tinkimättä. Pienintäkään vilpillisyyttä ei voi hyväksyä, koska seurauksena saattaa syntyä pysyvä luottamuspula. Lahtisen (1992) sanoin asiakasta voi pettää vain kerran. (Lahtinen 1992, ) Tavoitteellinen markkinointi edellyttää yritykseltä suunnitelmallisuutta ja järjestelmällistä toimintaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Hyvän ja selkeän suunnitelman avulla työnjako ja työt selkeytyvät. Asiakassuuntaisen markkinoinnin onnistuminen vaatii yritykseltä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Asiakassuhde nähdään mieluummin yhteistyösuhteena kuin ostajan ja myyjän keskinäisenä suhteena. Yrityksellä on myös oltava taitoa ja kykyä kehittää jatkuvasti yrityksen liikeideaa vastaamaan ajan haasteisiin. Tämä edellyttää taitoa kerätä luotettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen muutospaineista. (Raatikainen, 2004, 58.) 3.3 Mielikuvamarkkinointi Eräs markkinoinnin keskeisimmistä toimintakentistä on mielikuvamarkkinointi. Sen tavoitteena on rakentaa yrityksen toiminnasta eri sidosryhmiin sellainen mielikuva, jonka avulla jokaisen sidosryhmän kohdalla yritys saavuttaa tavoitteensa. Mielikuvamarkkinointi on toimintaa, jossa yritys määrittelee kohderyhmän ja pyrkii mielikuvien kautta pääsemään asetettuihin tavoitteisiinsa. Kohderyhmänä mielikuva-
40 34 Kotisivut yritykselle toteutettiin alun perin, jotta tietoa Seniori-vaapusta saataisiin levitettyä uusille käyttäjille. Kalastusalan lehtien jakelu ei luonnollisesti riitä tavoittamaan kaikki kohderyhmän ihmisiä Suomessa. Kotisivuilla oli referoituja lehtikirjoituksia lähinnä testimenestyksistä, Seniori-vaappujen värikartta ja yrityksen yhteystiedot. Yritysten on todella helppoa kehittää jo olemassa olevia kotisivujaan toimivammiksi ottamalla käyttöönsä helppokäyttöisiä seurantapalveluja, joiden avulla pystyy näkemään esimerkiksi sen mistä ja millä hakusanoilla ihmiset tulevat Wwwsivuille. Kehittämällä sanavalintoja ja parantamalla kotisivujen rakennetta voidaan saada hakukoneosumien määrää nostettua huomattavasti. Yleensä edellä mainitun kaltaiset palvelut sisältyvät kotisivujen tilan tarjoajien peruspalveluihin. Tärkeää on myös tieto siitä, mille sivulle ihmiset siirtyvät etusivun jälkeen. Tämän avulla voidaan kehittää sivustoa myyvemmäksi ja asiakasystävällisemmäksi. (Sipilä 2008, 160.) Lauri Sipilä (2008) listaa asioita, joita yrityksen omilla Www-sivuilla tulisi olla: tuotetietous, hintatiedot, yhteystiedot, yrityksen perustiedot, jälleenmyyjät, ajanvaraus, tuotetilaukset, toimitusaikatiedot, keskustelut, kommentit ja maksaminen (Sipilä 2008, ) Tämän lisäksi yritys voi itse päättää, mitä tietoja haluaa jakaa avoimesti ihmisten käyttöön internetin kautta Sähköpostimarkkinointi Digitaalisesta suoramarkkinoinnista yleisin muoto on sähköpostimarkkinointi, joka kuuluu olennaisena osana yritysten suoramarkkinointitoimenpiteisiin. Parhaiten tämä markkinoinnin muoto toimii osana asiakkuusmarkkinointia. Lähestyttäessä uusia asiakkaita, sähköpostia ei kuitenkaan lain mukaan saa käyttää. Erityisesti verkkokaupoilla sähköposti on olennainen osa markkinointiviestintää, ja sen avulla saadaan aikaan myyntiä muun digitaalisen markkinointiviestinnän ohella. Sähköpostisuoramarkkinoinnin toteuttaminen on edullisempaa kuin esimerkiksi kirjepostin, ja hyötynä on myös viestinnän helppo personointi, joka hyvin toteutettuna koetaan hyödylliseksi osaksi markkinointiviestinnässä. (Karjaluoto 2010, 73.)
20 Aikaisempi lähtökohta Nykyinen sisältö Markkinoinnin käsite Markkinoinnin rooli Markkinoinnin asema organisaatiossa Menestymisen mittarit Aggregaatti informaatioj ärjestelmä Informaatioteknologian kontribuutio 6.Ympäristön luonne Transalctio Funktionalinen/taktinen taso Erikoistunut osasto Tulokset/taloudelliset mitat Suhteellisen pysyvä, suljettu järjestelmä Marldcinaosapuolten väliset suhteet Liiketoiminta/strateginen taso Organisaatioon integroitunut Prosessi/tasapaino Yksilön informaatio Turbulentti, rajaton syseemi Kuvio 3. Markkinoinnin tutkimuksen lähestymistavoissa tapahtuneet avainmuutokset (Brookes ja Little 1998). Tutkimuksen kannalta keskeistä on ollut selvittää, kuinka yritykset hallitsevat jatkuvan uudistumisen ja oppimisen prosessia, kuinka kehitetään organisaation osaamista ja kykyjä, kuinka luodaan ja kasvatetaan yritykselle arvoa toimialan arvojärjestelmän puitteissa uudistamalla asiakassuhteita, miten kehitetään tavarantoimittajien, kumppanien, välittäjien, asiakkaiden ja yrityksen välisiä suhteita tai miten kilpaillaan tulevaisuudessa muuttuvilla markkinoilla (Brookes ja Little 1998). Prosessitutkimukset käsittävät mm. yrittäjyyden prosessit, markkinoinnin prosessit, palveluprosessit sekä muutos- ja kehitysprosessit. Yrittäjyyden prosessit sisältävät mm. yrityksen kasvuun ja osaamiseen liittyvät kehityskaaret (Koskinen 1996, 191). Prosessiin liittyvä kehityskaari käsittää kasvun, vakaan toiminnan, epävakaan vaiheen, taantumisen ja toiminnan purkamisen.vientimarkkinointia tutkitaan vielä yleensä erikseen, koska silloin joudutaan selvittämään kulttuurien välisiä eroja sekä markkinoinnin käytäntöj en ja kauppatapoj en että asiakkaiden näkökulmasta. Myös yrityksen osaamisen tietoinen kehittäminen ja yksilöiden osaaminen työyhteisössä korostuu aikaisempaa enemmän (Kulkki 1996). Osaamisen ulottuvuuksia on yleisellä tasolla tutkinut myös Day (1994), joka on erottanut strategisessa osaamisessa teknologiset, asiakaslähtöiset ja sisäiset tekijät Strategisen johtamisen teoriat Strategisen johtamisen teorioita ja lähestymistapoja on useita, mutta tässä tarkastellaan erityisesti Ansoffin ja McDonnellin (1989) näkemyksiä. Ansoffin esittämät strategian avainkäsitteet ovat kiinnostavia erityisesti pienyritystutkimuksen ja maaseudun pienyritysten ominaisuuksien arvioinnissa, koska niiden avulla voidaan käsitellä moniarvoisia ja usein taloudelliselta kannalta ei-normatiivisia arvoja edustavien 19
Olemme päivittäneet nettisivujemme alalaidasta löytyvät tietosuojaperiaatteemme sekä käyttöehtomme. Tutustu edellä annettujen linkkien kautta, minkälaista tietoa näissä dokumenteissa tulisi olla! Tarjoamme tietosuojaperiaatteitamme niin nettisivujemme alatunnisteessa, pop-up-ikkunassa nettisivuillemme tultaessa, lomakkeilla, kiitos- ja tervetulosivuilla kuin sähköpostimarkkinoinnin yhteydessä.
Digitaalisen materiaalin proaktiivinen suunnittelu luo yhtenäistä ilmettä yritykselle ja helpottaa arkea. Saman värimaailman ja tyylin on säilyttävä eri sosiaalisen median kanavissa, yrityksen verkkosivuilla ja kaikessa muussakin digitaalisessa markkinoinnissa. Muista sosiaalisessa mediassa laadukkaat ja yrityksestä kertovat kuvat, sillä esimerkiksi Facebookissa profiilikuva toimii käyntikortin tapaan ja jää herkästi mieleen. Huomioi pienetkin yksityiskohdat, kuten sähköpostin allekirjoitus.
Hyväksyttävää ei ole myöskään se, että markkinoinnissa vedotaan vanhempien kasvatusvastuuseen syyllisyydentuntoa herättämällä. Mainoksessa ei siis pidä antaa mielikuvaa siitä, että tuotteen hankkimalla vanhempi onnistuu lapsen kasvattajana. Mainonta ei saa myöskään luoda alaikäisille mielikuvaa siitä, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi ostaa.
Erottautuminen sosiaalisen median informaatiotulvasta voi olla ensiajattelemalta vaikeaa. Siinä kuitenkin onnistuu parhaiten esittämällä viestinsä lyhyesti ja ytimekkäästi. Videon pituudeksi suositellaan maksimissaan minuuttia, sillä kiireisen ihmisen aika ei usein riitä pidempään keskittymiseen ja videon ydinviesti saattaa kadota. Erityisen paljon tunteita herättävät videot saavat paljon huomiota sosiaalisessa mediassa katsojien jakaessa niitä omille ystävä- tai seuraajaryhmilleen. Tutkimusten mukaan kuluttaja löytää videon parhaiten hakukoneen kautta, sosiaalisesta mediasta tai jonkun muun käyttäjän jakamana. YouTube-optimoinnin avulla voit kohdentaa videosi näkymään juuri oikealle kohderyhmälle. Näin saat oman videosi näkymään muiden saman aihepiirin videoiden joukossa ja video löytää oman kohderyhmänsä paremmin. Videoita katsotaan ja jaetaan paljon YouTuben ja Facebookin kautta, mutta nykyään myös käyttäjämäärissään nouseva pikaviestipalvelu Snapchat tarjoaa mahdollisuuden videomarkkinointiin.
Makeisia markkinoitiin tupakka-askin näköisessä pakkauksessa. Markkinointi on muutakin kuin esim. tv- tai printtimainontaa, KA totesi. Myös tuotteen pakkaus on osa markkinointia, jota arvioidaan kuluttajansuojalain perusteella. Lasten totuttaminen tupakkatuotteisiin ja positiivisen mielikuvan luominen tupakointiin suklaasavukkeiden avulla on lainvastaista. (KA 2001/40/4822).
Internetin käyttö siirtyy jatkuvasti enemmän mobiiliin – liikkuviin laitteisiin, kuten puhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Jopa 96 % 16-24 –vuotiaista käyttää internetiä matkapuhelimellaan muualla kuin kotona, ja 45-54 –vuotiaistakin 70 %. Mobiililaitteiden kautta tehtävien ostojen määrä on myös nopeassa kasvussa. (Lähde: Tilastokeskus.fi). Useille eri laitteille optimoidut (responsiiviset) verkkosivustot varmistavat, ettei asiakkaasi ostopäätös jää puolitiehen. Responsiivisuus mukauttaa verkkosivuston sisällön eri laitteille sopivaksi, eikä mobiililaiteella avattu verkkosivusto näyttäydy vierailijalleen epäselvänä ja hankalakäyttöisenä.
Facebook ryhmät on perustettu yleensä määrätyn aihealueen ympärille ja niissä käydään aiheesta aktiivista keskustelua. Näin ollen myös ryhmien keskustelut nousevat uuden algoritmin kriteereiden mukaisesti uutisvirtaan. Mark Zuckerberg mainitsee aihetta käsittelevässä julkaisussaan: ”You can expect to see more from your friends, family and groups.” Nyt yritysten olisi siis hyvä hetki harkita oman ryhmän luontia. Facebook on mahdollistanut yrityssivujen omien ryhmien luonnin jo viime vuoden puolivälistä lähtien. Ryhmissä voi keskustella niin henkilökohtaisesti kuin yrityksenäkin. Älä kuitenkaan täytä ryhmää turhilla julkaisuilla, vaan pyri keskustelua herättäviin aiheisiin ja ole myös itse aktiivisesti mukana keskusteluissa.

Blogiin on hyvä lisätä tagipilvi, joka itsessään on avainsanojen kokoelma, mutta voit lisätä niitä kuin aiheita tai aliaiheita. Lukija klikkaa yhtä aihetta (avainsanaa) ja sen alta löytyvät kaikki kyseiseen aiheeseen kuuluvat artikkelit. Se on myös lukijalle mukava tapa hakea tietoa ja siitä pitävät myös hakukonerobotit, jotka voivat paremmin indeksoida artikkelisi.
Pelkästään se, että yrityksellä on sivu Facebookissa ja seuraajia on paljon, ei takaa asiakkaita. Tutkimusten mukaan vain n. 5-10 % sivun tykkääjistä edes näkee päivityksesi. Perustaessasi Facebook-sivua, seuraajien hankkimiseksi aloitit luultavimmin kutsumalla kaikki omat Facebook-kontaktisi. Tämä on hyvä keino päästä alkuun, saada seuraajia ja sitä kautta myös näkyvyyttä. Nämä seuraajat eivät kuitenkaan todennäköisesti ole tavoittelemaasi kohderyhmää. Muun muassa siksi tarvitaan Facebook-mainontaa.
On tärkeää ottaa käyttöön jonkinlainen analytiikka yrityksesi verkkosivuilla, jos haluat mitata kävijämäärien lisäksi konversioita eli esimerkiksi uusia yhteydenottoja tai sivujesi kautta tehtyjä tilauksia. Myös sosiaalisen median markkinointityökalut tarjoavat kattavaa dataa toimenpiteiden onnistumisesta. Mittaamalla tuloksia pitkällä aikavälillä näet tarkasti, ovatko toimenpiteesi olleet tehokkaita ja kannattavia. Tulosten pohjalta markkinointisuunnitelmaa hiotaan ja päivitetään aina tehokkaammaksi.
A/B-testaus Adwords AdWords -Display verkko Avainsanatutkimus B2B Markkinointi Copywriting Digitaalinen markkinointi Facebook Facebook-kauppa Google Analytics Hakukoneoptimointi Hakusanamainonta Instagram kotisivut LinkedIn Markkinoinnin budjetointi Markkinointi Markkinointistrategia mobiilimarkkinointi Myynti Sisältömarkkinointi Snapchat sosiaalinen media Strategia sähköpostimarkkinointi Twitter Uutuudet Verkkokaupan Markkinointi Verkkokauppa Videomainonta YouTube
Aikaa kuitenkin on vielä ja sivustosta ei missään tapauksessa kannata pakkotilanteessa julkaista puolihuolimattomasti suunniteltua mobiiliversiota. Kuten kaiken markkinoinnin, myös verkkosivustojen uudistamisen kohdalla on oivallinen mahdollisuus tähdentää ja tehostaa yhtiön markkinointiviestiä – huolellinen kartoitus sivuston käytettävyydestä, viestistä ja palvelevuudesta kohderyhmien ehdoilla on paikallaan.

Yrityksen ilmeen on jatkuttava myös erilaisissa painotuotteissa. On hyvä suunnitella etukäteen pohjat kaikelle jatkuvasti muuttuvalle materiaalille, kuten esimerkiksi lomakkeille, sopimuksille ja tiedotteille. Mallipohjat säästävät myös aikaa tärkeämpiin toimiin myöhemmin, kun kaikkea ei tarvitse luoda alusta lähtien uudelleen. Käyntikortit, esitteet, kuvastot ja muu pysyvämpiluontoinen painomateriaali on hyvä suunnitella harkiten ja toteuttaa loppuun asti laadukkailla ja brändiä tukevilla painomateriaaleilla. Usein yritykselle on eduksi luoda myös graafinen ohjeistus, joka auttaa tulevia suunnittelijatahoja säilyttämään yhtenäisyyden yrityksen markkinointiviestinnällisessä ilmeessä.

62. Yrityksen mikroympäristö Sidosryhmät: –Rahoittajat • osakkeen omistajat, institutionaaliset sijoittajat, analyytikot, rahastoyhtiöt, ja pankit –Media: • Internet, lehdistö, radio, ja televisio –Julkinen hallinto –Paikallinen yleisö ja nk. suuri yleisö –Henkilöstö –Kansalaisjärjestöt: kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt, vähemmistöryhmät tai muut


Uudella algoritmilla pyritään parantamaan Facebookin uutisvirrassa näytettävien julkaisujen henkilökohtaista laatua tuomalla esille personoidumpaa ja keskustelua herättävämpää sisältöä. Ystävien ja perheenjäsenten julkaisut näkyvät enemmän uutisvirrassa ja yksityisen tahon, kuten yritysten, brändien ja median julkaisut vähenevät. Algoritmi suosii julkaisuja, jotka herättävät vuorovaikutusta ja aitoa spontaania keskustelua - pitkät kommentit sekä kahden tai useamman henkilön väliset keskustelut lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Sen sijaan mainosmaiset julkaisut tai julkaisut, joilla kalastellaan tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja, voi jatkossa unohtaa.
Meditalla on vahvoja näyttöjä some-markkinoinnista ja yhteisömanageroinnista. Hallitsemme niin Facebookin business-työkalut ja LinkedIn-mainonnan kuin Twitterin, Youtuben ja Instagramin. Työskentelemme jatkuvasti yrityskuvan kehittämisen ja rekrymarkkinoinnin parissa lukuisilla eri areenoilla.  Tukenamme kampanjoiden toteutuksessa ja analysoinnissa työskentelevät Facebookin ja Googlen omat asiantuntijat.
68. Kuluttajamarkkinoiden analysointi kuluttajakäyttäytymisen mallit –useita kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä –kulttuurin arvot ja normit • sosiaaliset tekijät (sidosryhmät, perhe) • persoonalliset tekijät (esim. Wells-Gubar –luokittelu) • psykologiset tekijät (Freudin motivaatioteoria, Maslowin tarvehierarkia, Herzbergin motivaatioteoria, uskomukset ja asenteet) –kuluttajien ostokäyttäytyminen • high-involvement vs. low involvement • ostopäätökseen vaikuttavat ihmiset

Mass communication has led to modern marketing strategies to continue focusing on brand awareness, large distributions and heavy promotions.[10] The fast-paced environment of digital media presents new methods for promotion to utilize new tools now available through technology. With the rise of technological advances, promotions can be done outside of local contexts and across geographic borders to reach a greater number of potential consumers. The goal of a promotion is then to reach the most people possible in a time efficient and a cost efficient manner.


Seteli myönnetään yritykselle, jolla liiketoiminta on vakiintunutta ja joka tarvitsee ulkopuolista apua toimintansa kehittämiseen. Lisäksi ehtona on, että yrityksellä on kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia ja hakee innovaatiorahoitusta ensimmäistä kertaa. Innovaatiosetelin on voimassa 6 kuukautta ja vaikka se jäisi käyttämättä, ei siitä tule sanktioita.
Mahdollisia mainontakanavia sosiaalisessa mediassa ovat mm. yritysten Facebook-, Twitter- ja Google+-sivut sekä Facebook-mainokset. Sosiaalisessa mediassa hyvät ideat leviävät myös itsestään, kun innostuneet asiakkaat jakavat niitä eteenpäin. Tästä syystä www-sivuille rakennettavat sovellukset toimivat mainonnassa. Yrityksen Facebook- ja Twitter-sivuille voi tuoda samaa markkinoinnillista sisältöä, mitä käytetään uutiskirjeissä.
4 Esipuhe Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on suurmannut tutkimustaan koskemaan aikaisempaa laajemmin maaseudun pienimuotoista yritystoimintaa. Tavoitteena on tutkimustiedon avulla edistää perusmaataloutta täydentävän toiminnan mahdollisuuksia ja sitä kautta helpottaa maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista. Tietoa pyritään tuottamaan erityisesti elintarviketalouden tuotanto-ja markkinointiketjusta maaseutuyrittämis en näkökulmasta katsottuna. Maaseutuyrittämisessä on erityispiirteitä, ja tyypillinen maaseutuyritys on elintarvikealan yritys. Käsillä olevassa tutkimuksessa on tarkasteltu elintarvikealan pienyritysten strategian muodostusta kilpailuympäristöön liittyen. Tässä yhteydessä marklcinointistrategioista käytetään kirjallisuudessa käsitettä "competitive marketing", mikä viittaa pyrkimykseen muodostaa eroja yritysten välille markkinoinnin keinoin. Maaseudun pienyritysten liiketoimintaa koskevassa tutkimuksessa on aikaisemmin korostunut alueellisuus ja maaseutuyrittäjyyteen liittyvät tekijät. Toimialan rakenne ja kilpailun ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin siten, että kaupunkien ja maaseudun yritysten liiketoiminnassa on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä noin puolet sijaitseekin suurten kaupunkien vaikutusalueella. Yritykset olivat menestyneet suhteellisen hyvin markkinoidessaan tuotteitaan paikallisilla markkinoilla. Yritysten tuottamat elintarvikkeet ovat eri tavalla valmistettuja kuin isojen yritysten tuotteet, mistä syystä ne ovat olleet haluttuja vaihtoehtoja asiakkaille. Paikallisille markkinoille on tullut lisää tarjontaa, ja kilpailuvaikutuksia tulee monelta muullakin suunnalta. Kilpailun johdosta kannattavat marklcinaraot saattavat yllättäen kadota. Myös asiakkaat voivat muuttaa nopeasti käyttäytymistään. Tutkimuksen yhtenä johtavana ajatuksena on, että eri alueiden yrittäjien erityisosaamista, kuten markkinoiden tuntemusta, tulisi hyödyntää entistä paremmin pienyritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista, että se etenee asteittain tutkimustulokseen. Tutkimusraportti sisältää ns. impressionistisen kuvauksen pienten elintarvikealan yritysten markkinointi strategioista ja niiden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kvalitatiivinen kuvaus on lukijan kannalta vaativa, koska tutkimuksen juoni kehittyy vähitellen tutkimusproessin aikana. Toisaalta tämäntyyppinen kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden omien itsenäisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen on tehnyt elintarviketieteiden maisteri Terri Kupiainen. Työ on osa tutkimusprojektia "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkino intistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan kehityksen eri vaiheissa", jonka rahoittajana on Suomen Akatemia (Maaseudun taloudellinen sopeutuminen -tutkimusohjelma). Projekti on toteutettu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen sekä
Sisällöntuotannon merkitys kasvaa jatkuvasti markkinoinnissa. Omaperäisyys ja joukosta erottuminen ovat myös tärkeitä piirteitä. Pelkät kuvat eivät enää riitä, vaan seuraajat haluavat kuulla kiinnostavan, omakohtaisen tarinan brändistä. Usein vaikuttajayhteistyössä yritys luo raamit, joiden rajoissa vaikuttaja pääsee luomaan omaa sisältöään. Tällä tavalla yrityksen viesti menee perille kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. 
162. Markkinointiviestintä • Mainonta advertising • Suoramarkkinointi direct marketing • Myynninedistäminen sales promotion (SP) • Suhdetoiminta public relations (PR) • Henkilökohtainen myyntityö personal selling • Push vs. Pull –strategiat • Ideaalitilanteessa markkinointiviestinnässä: Viestin tulee saada huomiota (Attention), herättää kiinnostusta (Intrest), saada aikaan halua(Desire) ja toimintaa (Action) [AIDA-malli]
18. Päätelmiä• Standardikronologiat rankkoja yksinkertaistuksia, jotka eivät perustu historiallisiin tosiseikkoihin: •markkinointi on ollut tieteenä antihistoriallinen •markkinointi on ilmiönä ―ajaton‖• Standardikronologia antaa väärän kuvan kehityksestä: •peittää ehkä myös alleen vähäisen todellisen kehityksen markkinoinnin käytännössä ja tieteessä
Huoltajalle lähetetyssä perintäkirjeessä oli teksti: ”Huoltaja! Lapsellanne on maksamaton velka!” Koska alaikäinen ei voi pätevästi velkaantua, perintätoimet jotka kohdistetaan alaikäiseen ovat lainvastaisia. Kuluttaja-asiamies totesi ratkaisussaan, että teksti antaa virheellisen käsityksen velasta vastuussa olevasta tahosta ja tekstin käyttäminen on näin hyvän perintätavan vastaista. (KA 2002/41/4761)
Markkinointitoimien aikataulutus on ehdottoman tärkeää. Voit ajoittaa erilaisia toimenpiteitä kuukausienkin päähän – näin saat aikataulun, johon voitte yrityksenä sitoutua ja organisaatiossasi tiedetään tulevat toimenpiteet jo ennalta. Tämä auttaa välttämään hetken mielijohteessa tehtyjä markkinointitoimia ja helpottaa suuresti markkinoinnin suunnittelua proaktiivisesti. Suunnitelma ja aikataulutus on tärkeä erityisesti tulosten mittaamisen kannalta, sillä määritellyn ajanjakson jälkeen voidaan informoidusti edellisen virheistä oppien suunnitella uusi, tehokkaampi suunnitelma tuleville kuukausille.
Kohderyhmä kannattaa siis kartoittaa tarkasti ja selvittää, missä potentiaaliset asiakkaat somemaailmassa viihtyvät. Facebook on hyvä yleispätevä sovellus lähes koko kansan tavoittamiseksi, mutta sen lisäksi kannattaa valita pari tarkemman ja sitoutuvamman kohderyhmän tavoittavaa sosiaalisen median alustaa. Virallisin sosiaalisen median kanavista on netti-cv:nä toimiva LinkedIn, joka on hyvin suosittu esimerkiksi bisnesmaailmassa. Mekin perustimme Promisialle oman sivun LinkedIniin lähes heti y-tunnuksen saatuamme ja tavoitteenamme on saada myös kaikki tiimimme jäsenet liittymään LinkedIniin. LinkedInissä kohderyhmänä toimivat toiset työntekijät ja yritykset, ei niinkään kuluttaja-asiakkaat. LinkedIniä kannattaakin käyttää ehdottomasti, jos yritys on keskittynyt B2B-bisnekseen. (Suomen Digimarkkinointi). Meidän potentiaaliset asiakkaat ovat varmasti juuri muut yritykset, joten aktiivisuus LinkedInissä on kannattavaa.

PK-yrityksen markkinointisuunnitelman ei tarvitse olla monimutkainen tai pitkä, mutta siinä tulisi olla tietoja markkinoinnin aikatauluista, vastuualueista, markkinoista ja kilpailijoista, toimenpiteistä ja niiden tavoitteista, kehittämisestä ja koordinoimisesta. Pääasia on, että markkinointisuunnitelma tehdään järjestelmällisesti ja sitä päivitetään jatkuvasti. Suunnittelutyö jakautuu kahteen osaan; strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Tässä blogauksessa käsittelemme strategisen suunnittelun.
16 10 Viestintätavoitteet Mainonta, myyntityö, myynninedistäminen sekä suhde- ja tiedotustoiminta liittyvät yrityksen markkinointiviestinnän tavoitteisiin. Mainonnan tavoite on myynnin lisääminen, tuotteen tai yrityksen tunnetuksi tekeminen ja yrityskuvan parantaminen. Myyntityön tavoitteet voivat olla esimerkiksi päiväkohtaisesti määritellyt asiakaskäynnit, puhelinkontaktit tai tilausten määrä yhtä asiakaskäyntiä tai puhelinkontaktia kohden. Myynninedistämisen, Sales Promotionin, tarkoitus on vahvistaa markkinointia ja kannustaa myyjiä myymään ja asiakkaita ostamaan tietyn yrityksen tuotteita. Yrityksen suhde- ja tiedotustoiminta on tärkeää yhteydenpitoa eri sidosryhmien välillä. Tämän toiminnan avulla yritys pyrkii saamaan arvostusta toiminnalleen. Tavoitteena on myös hyvän yritys- ja tuotekuvan synnyttäminen ja sen menestyksekäs ylläpitäminen (Raatikainen 2004, ) Asiakastavoitteet Asiakastavoitteet osana markkinointitavoitteita liittyvät siihen, millaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä yritys markkinoilta tavoittelee ja kuinka se haluaa kehittää omia asiakassuhteitaan. Eri asiakastyyppien mukaan yrityksen asiakastavoitteita voidaan tarkastella neljän eri tyypin mukaan: kehitettävät asiakkuudet, uusasiakashankinta, säilytettävät asiakkuudet ja muutettavat tai poistettavat asiakkuudet. Yritys voi pyrkiä lisäämään myyntiään hankkimalla uusia asiakkaita tai pyrkimällä lisäämään myyntiä olemassa oleville asiakkailleen. Nykyiset asiakkaat ovat viesti yrityksen toiminnasta, sillä myös he myyvät yritystä ja sen tuotteita jakamalla omia mielipiteitään yrityksestä ja tuotteista. Uusien asiakkaiden hankkimiseen verrattuna myynnin lisääminen olemassa oleville asiakkaille on helpompaa, mutta menetettyjen asiakkaiden tilalle uusia on kuitenkin toiminnan jatkumisen kannalta hankittava. (Raatikainen 2004, 99.) Yrityksen on myös kehitettävä asiakkuuksia eli saatava tuotteita ostanut henkilö ostamaan tuotteitaan uudelleen ja uudelleen. Samoin on tärkeää säilyttää sellaiset asiakkuudet, jotka ovat kannattavia ja arvokkaita yritykselle. On olemassa kuitenkin myös kannattamattomia asiakkuussuhteita, joiden lopettaminen voi joskus olla
Myös kanta-asiakasetujen käyttäminen alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa voi helposti johtaa etujen korostumiseen ostettavien tuotteiden hinnan sijasta. Alle 15-vuotiaille kohdistetussa markkinoinnissa ei kanta-asiakasetuihin pidä vedota. Jos kanta-asiakasmarkkinointia suunnataan yli 15-vuotiaille alaikäisille, kanta-asiakaskonseptilla tarjottavan tuotteen on oltava ostoksena tälle ikäryhmälle tavanomainen. Se on myös voitava ostaa käteisellä, ei velaksi.
27 21 kon (2003) mukaan tuote, joka tuottaa erottuvaa ja asiakkaiden näkökulmasta relevanttia ja tärkeää lisäarvoa. Tutkittaessa maailman vahvimpia merkkejä, on löydetty näille yhteisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi seuraavat: merkkiin on investoitu pitkäjänteisesti brändillä on kyky täyttää jatkuvasti asiakkaiden odotukset ja tuottaa lisäarvoa, joilla on merkitystä asiakkaalle hinnoittelu on tasapainossa asiakkaiden kokeman arvon kanssa merkillä on jatkuva näkyvyys, persoonallisuus ja asema brändissä ja sen ydinsanomassa näkyy yhdenmukaisuus, jatkuvuus ja viestintä toiminta on yhtenäistä ja tunnistettavaa. (Vuokko 2003, 127.) 3.5 Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Tällä hetkellä internetin palveluista suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Twitter ja YouTube. Näiden palveluiden käyttö yritysten markkinoinnissa on lähivuosina asiantuntijoiden mukaan kasvamassa edelleen. Sosiaalinen media tarjoaa tällä hetkellä useita erilaisia keinoja, joita yritysten tulisi jokaisen omalla kohdallaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää hyödykseen menestyksekkäässä mainonnassa ja liiketoiminnan kehityksessä Facebook Nykyisin mitä ihmeellisimmissä asiayhteyksissä kuulee jonkun käyneen Facebookissa tykkäämässä. Mitä ihmettä tarkoittaa tykkääminen ja seinään kirjoittaminen. Mitä kaikkea se naamakirja, kuten puhekielessä usein kuulee, sisältää, ja mitä palveluja se tarjoaa käyttäjälleen. Mark Zuckerberg perusti menestyneen Facebook-palvelun vuonna 2004, joten aivan uusi ilmiö se ei enää ole. Facebook on yhteisöpalveluista tällä hetkellä tunnetuin. Facebook's mission is to give people the power to share and make the
32 26 käyttäjää yrityksen tuotteiden omaksumisessa. Kuviossa 5 on Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista näkymä YouTubessa. (Fahs 2008.) KUVIO 5. Seniori-vaapun monipuoliset käyttötavat YouTubessa Kuvio 5 esittää Seniori-vaapun monipuolisista käyttötavoista kertovaa YouTubevideota. Palvelun käyttö sisällön katsomiseen ei vaadi rekisteröitymistä, mutta tuottaakseen sisältöä on rekisteröidyttävä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröityminen ja palvelun käyttö ovat ilmaisia. Seniori-vaappuja käytetään esimerkiksi heitto-, veto- ja UL-kalastuksessa. Moni käyttäjä ei kuitenkaan tiedä, että Seniori-vaappua voi käyttää monissa kalastusmuodoissa kuten esimerkiksi pilkkikalastuksessa. Video kuvattiin sen vuoksi, että vaapun monipuoliset käyttötavat tulisivat kalastajien tietoisuuteen Blogit ja bloggaaminen Blogit ja bloggaaminen ovat termejä, joita usein kohtaa internetissä ja monissa muissakin medioissa. Usein bloggaajat ovat niitä, jotka toimivat ikään kuin testikäyttäjinä uutuustuotteille ja bloggaamalla toimivat samalla mainostajina yritykselle (Paikkala 2010, 9). Blogit eli verkkopäiväkirjat eivät ole vain ohi menevä muotiilmiö, vaan merkittävä teknologinen, sosiaalinen ja taloudellinen muutosvoima. Niiden kautta jokaisen sana on vapaa, koska kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ja milloin tahansa. (Kilpi 2006, 3.)
alumni Creativity DigiArena digimarkkinointi Haaga-Helia Henkilöbrändi IAB IAB Finland Ideointi Innovointi Instagram Krea KreaExperience KreaHH KreaINNO Krea Portfolio Night Krea Spring School luova työ luovatyö luovuus mainonta markkinointi Outdoor adventure day Portfolio Portfolio Night projektipäällikkö sisällöntuotanto some sosiaalinen media Storytelling tapahtumamarkkinointi tulevaisuus työharjoittelu työnhaku vaikuttajamarkkinointi verkostoituminen video Videomarkkinointi viestintä vinkit vinkki visuaalisuus Yhteisömanageri youtube yrittäjyys
Videojulkaisut sosiaalisessa mediassa ovat alkaneet tulla osaksi yritysten online-markkinointistrategiaa. Online-markkinoinnissa etenkin sosiaalisessa mediassa onkin pääosin kyse sisällöstä, jonka avulla lisätään ihmisten tietoisuutta yrityksestä, pyritään sitouttamaan ihmiset seuraamaan yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä tätä kautta myös levittämään sanaa eteenpäin. Sosiaalisen median voima sanan levityksessä onkin ainutlaatuista. Ihmiset todella levittävät sanaa, kun he kokevat sisällön olevan hyödyllistä, koskettavaa, hauskaa tai opettavaista.
9 1 Johdanto 1.1 Markkinointi menestystekijänä Markkinointiaj attelussa voidaan tunnistaa kaksi toisistaan poikkeavaa pääsuuntaa. Marklcinointisuuntautuneen lähestymistavan mukaan onnistumiseen vaikuttaa eniten marldcinoijan panos. Ääriajattelussa melkein mikä tahansa yrityksen ongelmista voidaan pelkistää markkinointikysymykseksi. Marldcinalähtöisyyttä korostavat tarkastelevat marldcinointisuuntautuneita enemmän marlckinointimahdollisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeista ja niille alueille, joita kilpailevat yritykset eivät palvele. Vaikka taitava markkinoija kykenee epäilemättä luomaan ja ohjaamaan markkinoita, pienyrityksissä parhaat markkinointiedellytykset ovat silloin, kun liiketoiminta-ajatus on riittävän markkinalähtöinen (SMALLBONE 1990). MURRAY'n (1981) mukaan markkinointi poikkeaa muista yrityksen osaamisen alueista erityisesti siinä, että se tarjoaa ja sen tulisi tarjota riittävästi välineitä seurata yrityksen ympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Tätä kehitystä tapahtuu jatkuvasti sekä kilpailijoissa että asiakkaissa. Markkinoinnin avulla havainnot muutetaan sellaiseen muotoon, että niiden avulla kyetään lisäämään yrityksen resursseja sekä pystytään kehittämään ja uudistamaan tuotteita ja markkinoita. Oikein toteutettu markkinointi lisää yrityksen menestymistä, koska se auttaa kohdistamaan resursseja oikein, mikä vähentää merkittävästi epäonnistumisen mahdollisuuksia joita yritystoimintaan liittyy (DicicsoN & GIGLIERANO 1986). Pienyrityksiin kohdistuvissa tutkimuksissa yrittäjyys on nostettu keskeiseksi menestymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Yrittäjäominaisuuksia ovat esimerkiksi muita parempi itseluottamus, kyky ja halu ottaa riskejä sekä hyvä mielikuvitus ja kyky havaita mielenkiintoisia taloudellisia mahdollisuuksia (JULIEN 1989). Yrittäjillä näiden piirteiden oletetaan olevan määrältään suurempia kuin ihmisillä keskimäärin. Yrittäjyyden vaikutuksia yrityksen menestymiseen voidaan tutkia sekä psykologisena ja yrittäjän osaamiseen liittyvänä että ympäristöstä johtuvana ilmiönä (RIEPPONEN 1995, s. 22, 25-30). JULIEN (1989) on tarkastellut erityisesti yrittäjän resursseja ja informaation käyttöön liittyviä tutkimuksia. Yrittäjän motivaatio on keskeisin pienyrityksen inhimillinen resurssi eli toiminnan perusta. Yrittäjämotivaatioon lasketaan kuuluvan kunnianhimo, halu taloudelliseen itsenäisyyteen, taipumus uhkapeliin tms. Näissä motiiveissa tuoton maksimointi ei ole ensisijaista vaikka sinänsä voitto mittaa menestymistä. Yrittäjyyteen kuuluu erityisesti kyky käyttää hyväkseen informaatiota. Informaation pohjalta yrittäjä tekee keksintöjä ja havaitsee mahdollisuuksia. Yrittäjällä saattaa olla myös huomattava kapasiteetti tutkia ja luoda uutta taloudellista informaatiota sekä toteuttaa se liiketoiminnassa. Yrittäjä voi toisinaan toimia siitä syystä, että hänellä itsellään on ajatuksia ja ideoita uusista liiketoiminta-alueista. Oman informaationsa pohjalta yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan käyttäytymiseen. JULIEN'N (1989) mu- 8
Milloin viimeksi olet käynyt läpi käyttämäsi sosiaalisen median kanavat ja tulokset, mitä niillä saadaan aikaan? Erilaisten sosiaalisten medioiden määrä on kasvanut nopeasti ja yhä useammalla yrityksellä on konkreettisia ongelmia kanavien hallitsemisessa. Kanavien määrän ja sisällön tarve on aiheuttanut sen, että niiden hyödyntäminen vaati yhä enemmän perehtymistä ja tulosten analysointia.
×