Viimeisimmät sosiaalisen median muutokset ovat aiheuttaneet paljon puhetta ja puhinaa sosiaalisen median käyttäjissä. Vuoden 2018 sosiaalisen median muutokset painottuvat algoritmeihin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Esimerkiksi Facebookin tekemät algoritmimuutokset vaikuttavat erityisesti yritysten orgaaniseen, eli luonnolliseen näkyvyyteen, sillä Facebookin uutisvirran algoritmimuutoksella pyritään korostamaan Facebook-kavereiden ja tuttujen julkaisemia päivityksiä organisaatioiden viestinnän sijaan. Facebook maailman suurimpana sosiaalisen median kanavana tahtoo edelleen ottaa huomioon kaikkien käyttäjiensä tarpeet. Digitaalinen maailma kehittyy hetki hetkeltä ja muutoksia sosiaaliseen mediaan tulee aina aika-ajoin, näistä ei kannata kuitenkaan olla huolissaan. Muutokset ovat helppo sovittaa arkeen,
Kamualla hyvä video ei synny pelkästään kuvaajan tai editoijan käsissä, vaan videon tekemiseen liittyy paljon suunnittelua, ennakointia ja perehtymistä asiakkaan liiketoimintaan. Kohderyhmä on tunnettava hyvin, jotta sisältö osataan suunnitella aina katsojan näkökulmasta. Kun suunnittelutyö on tehty hyvin, on helppo aloittaa kuvaukset. Sen jälkeen video siirtyy editointipöydälle. Kun video on valmis, markkinointi on vasta alussa. On valittava videolle sopivat julkaisukanavat, suunniteltava mahdollinen kampanja, mietittävä jälkimarkkinointia ja lopuksi mitataan vielä videon teho.

10 4 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Yrityksen markkinointistrategia on suunniteltu toimintaohjelma, jossa on luotu yrityksen liiketoiminnalle selkeät markkinointitavoitteet. Yritys pyrkii noudattamaan näitä laatimiaan strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja tuottamaan näiden tavoitteiden mukaisesti arvoa asiakkailleen ja muille verkostokumppaneilleen ja sidosryhmille. Markkinointistrategia on operatiivinen toimintaohjelma, joka toteuttaa strategisen markkinoinnin visioita käytännössä. Yrityksen markkinointistrategian sisältö perustuu yrityksen oman liiketoimintastrategian sisältöön ja liiketoimintamallin kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Määriteltäessä markkinointistrategiaa on siis muodostettava yrityksen visio tai tahtotila, mikä merkitsee käytännössä markkinoinnin johtamisen tehtävien määrittelyä osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Esimerkiksi ulkoisessa kilpailuympäristössä markkinoinnin käytännön toteuttaminen, kuten mainonta ja hinnoittelu, merkitsee, että yritys pyrkii toteuttamaan omaa visiota tai tahtotilaansa käytännössä. (Tikkanen, Aspara & Parvinen 2007, ) Strateginen suunnittelu on pitkäjänteistä suunnittelua, ja yrityksen markkinointistrategia voidaan määritellä myös pitkän aikavälin keinoksi sopeutua ympäristön jatkuviin muutoksiin suuntaamalla voimavaroja voittoa tuottavalla tavalla. Suunnittelun aikajakson tulee olla riittävän pitkä, esimerkiksi 3 5 vuotta toimialan mukaan. (Raatikainen 2004, 73.) Tikkasen, Asparan ja Parvisen (2007) mukaan tehdyn markkinointistrategian jaottelun asiakas- ja toimittajasuhteiden, tuotekehityksen sekä muiden verkostosuhteiden johtamiseen näkee kuviosta 1 (Tikkanen ym. 2007, 57 60). Samaan kuvioon lisäsin kirjasta Markkinoinnin tavoitteet, jonka on kirjoittanut Raatikainen (2004), markkinoinnin tavoitteiden jaottelun asiakas-, viestintä-, myynti-, tuote-, kannattavuus-, hinta- ja saatavuustavoitteisiin selventääkseni tässä opinnäytetyössäni käyttämiäni lähtökohtia ja näkökulmia.
146. Hintaherkkyyteen vaikuttavia tekijöitä Asiakkaan taloudellinen tilanne –Maksaako ostopäätöksen tekijä tuotteen itse? –Muodostaako tuotteen hinta huomattavan osan kokonaisostoksesta? –Onko ostaja tuotteen lopullinen käyttäjä? Jos ei ole, niin kilpaileeko ostaja jälleenmyyjänä hinnalla loppukäyttäjien markkinoilla? Tuotteen ostaminen ja käyttö –Tuleeko tuotteen etsiminen ostajalle kalliiksi? –Onko osto- tai toimitusajalla merkitystä ostajalle? –Kykeneekö ostaja vertailemaan eri vaihtoehtojen hintaa ja sisältöä? –Voiko ostaja vaihtaa valmistajaa tai toimittajaa ilman suuria lisäkustannuksia? Kilpailutilanne –Miten tuote tai tarjous eroaa kilpailijoista? –Miten tärkeä on myyjän maine? Lähde: Dolan
Google on maailman suosituin hakukone, mutta tiesitkö, että toisiksi suosituin hakukone maailmassa on itse asiassa YouTube? Se tarkoittaa sitä, että ihmiset hakevat vastauksia ongelmiinsa videoista, ja avainsanojen avulla ihmiset löytävät videoilta vastauksensa. Siksi kannaattaa ensimmäiseksi selvittää suunnitelmasi ja tavoitteidesi kannalta tärkeimmät hakusanat. Tarkista sen jälkeen mitkä näistä yrityksellesi tärkeistä hakusanoista tärppäävät myös Googlessa videotuloksilla, koska tällöin tiedät, että Google listaa myös videosisältöjä kyseisillä hakusanoilla.

49 43 Vasta noin pari vuotta Erä-lehden testin julkaisemisen jälkeen yrityksen messuosastoille tulivat myös ne kalastajat, jotka olivat kuulleet ns. ei-kalastajien saaneen kalaa Seniori-vaapulla. Vuoteen 1996 asti Känsäkoski (2010) muistaa kalastajien asenteessa vähättelyä ja aliarviointia tuotetta kohtaan. (Känsäkoski 2010.) Seniori-vaappu on ollut kolme kertaa Suomen myydyimpien vaappujen listalla upeasti sijalla kaksi. Paataja (1998) kirjoittaa Metsästys & Kalastus -lehdessä, kuinka Seniori-vaappu sijoittui jälleen toiseksi ja osoitti näin samalla, ettei ole mikään tähdenlento. Kaikenlaista kalaa lohesta lahnaan Seniori-vaapulla on saatu. (Paataja 1998, 52.) Vuonna 1998, kun mukaan laskettiin myös lusikkauistimet, oli Seniori-vaappu upeasti Suomen myydyimpien vaappujen listalla sijalla neljä. Seniori-vaappu on vakiinnuttanut pikku hiljaa paikkansa maamme myydyimpien uistinten joukossa. Sadat vaapuntekijät unelmoivat tästä, mutta vain ani harvat siihen pystyvät. Seniori-vaappua käytetään lukuisten kalalajien pyynnissä, mutta maine perustuu sen tehokkuuteen siian uistelussa, kirjoitettiin Metsästys & Kalastus - lehdessä vuonna (Selén 1999, 40.) Erä-lehti nimesi Seniori-vaapun vuonna 1998 ottivieheeksi. Seniori-vaappu on erinomainen siikaviehe ja kokeilun arvoinen kesähelteillä. (Jussila 1998, 36.) Jukka Jyräs (1998) kirjoitti Vetouistelu-lehdessä, miksi juuri Seniori-vaapulla (kuvio 13) kalastus on niin tuloksekasta. Vastaus hänen mukaansa lienee kolmijakoinen: värinän oikea taajuus, vieheen uintisyvyys sekä prikulleen oikea koko. Seniorivaapun uintivärinä on poikkeuksellisen vahva, sen tuntee tukevammassakin vavassa ja siimassa. (Jyräs 1998.) Kuviossa 13 on yksi suosituimmista Seniorivaapun värimalleista, numero 7, viininpunainen Seniori. KUVIO millimetrinen Seniori-vaappu
Perinteinen televisio on hallinnut videomainontaa lähes yksinoikeudella jo kymmeniä vuosia. Nykypäivän kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus etsiä netistä juuri itseään kiinnostavaa videosisältöä juuri silloin kuin se hänelle parhaiten sopii. Tämä luo aivan uusia mahdollisuuksia videomainonnalle; esimerkiksi mainonnan kohdentaminen on paljon tarkempaa ja tehokkaampaa iän, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai vaikkapa kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi nykyaikaiset tehokkaat älylaitteet mahdollistavat videoiden katsomisen missä tahansa, kotisohvalta lomamatkalle, ja kaikkialla näiden väliltä. Näin videomainonta tavoittaa kuluttajan juuri siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa.
111. Brändin rakentamisen prosessi 1. Tutkiminen. Selvitetään asiakkaiden asenteet ja arvomaailma sekä kilpailijoiden tarjooma, kilpailevien tuotteiden asemointi ja niiden kilpailuedut. Myös oman yrityksen lähtökohdat, tavoitteet, resurssit ja olemassa olevat tuotteet. 2. Brändin persoonallisuuden suunnittelu. 3. Brändin positiointi ja markkinointitoimenpiteiden suunnittelu. 4. Toteutus ja seuranta. Yrityksen tulee jatkuvasti seurata brändin kehittymistä markkinoilla.
Ostopolku tulisi voida suorittaa ilman häiriötekijöitä, eksymistä tai epäselvyyksiä. Sisällön skaalautuvuus mobiililaitteisiin, oikein toteutettu ja julkaistu sisältö sekä luonnollinen edistyminen ongelman ratkaisussa herättävät luottamusta. Yksikin epäselvä tai ristiriitainen viesti saa käyttäjän palaamaan alkuun ja etsimään ratkaisua muualta. Asiakas ei todennäköisesti tee ostopäätöstä heti, siksi on tärkeä että kontaktista jää jälki, jonka kautta ratkaisua tai tuotetta voidaan tarjota uudelleen kun käyttäjä palaa verkkoon.
Markkinointia tilaavana tai suorittavana elinkeinonharjoittajana voidaan pitää myös muuta sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Markkinoinnin suorittajia voivat olla esim. markkinointitointa suunnitteleva elinkeinonharjoittaja tai markkinointitoimen julkistaja, esim. mainostoimistoliikkeen harjoittaja tai tiedotusvälineen kustantaja tai muu omistaja. (MT 1996:9)
Tarkat kohdennusmahdollisuudet ja kasvava määrä mainosmuotoja tekevät videomarkkinoinnista sekä suorituskykyisen että kustannustehokkaan sijoituksen markkinoijille. Asiantuntijoidemme rakentamassa videosuunnitelmassa määritellään videoviestinnän tavoitteet, kohderyhmät, käytettävät kanavat ja niiden roolitus, sekä tulosten mittarit. Jakelukanavan näkökulmasta hyvä videosuunnitelma on monikanavainen ja tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti usealla alustalla ja laitteella läpi päivän. On tärkeää ymmärtää minkälaisessa toimintaympäristössä kuluttaja näkee videon.  Kuluttajien mobiiliajajankäytön jatkuvasti kasvaessa on huomioitava esimerkiksi, että suurin osa Facebookin videoista katsotaan älypuhelimissa äänettömällä.
Digitaalisen materiaalin proaktiivinen suunnittelu luo yhtenäistä ilmettä yritykselle ja helpottaa arkea. Saman värimaailman ja tyylin on säilyttävä eri sosiaalisen median kanavissa, yrityksen verkkosivuilla ja kaikessa muussakin digitaalisessa markkinoinnissa. Muista sosiaalisessa mediassa laadukkaat ja yrityksestä kertovat kuvat, sillä esimerkiksi Facebookissa profiilikuva toimii käyntikortin tapaan ja jää herkästi mieleen. Huomioi pienetkin yksityiskohdat, kuten sähköpostin allekirjoitus.
4 Esipuhe Maatalouden toimintaedellytysten muutoksen myötä haasteet maaseudun asutuksen säilymisestä ja maaseudun väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta kohdistuvat lisääntyvässä määrin pienyritystoimintaan. Maatalouden harjoittaminen on polarisoitumassa osa-aikaisesti hoidetuille keskikokoisille tiloille ja toisaalta päätoimisille yrityskokoaan voimakkaasti laajentaville tiloille. Näin ollen pienillä ja keskikokoisilla tiloilla tarvitaan muuta yritystoimintaa, joka sitten voisi muodostua jopa päätoimeentulon lähteeksi. Maaseudun pienyritysten verkko muodostuu kuitenkin lähes kokonaan maatilatalouden ulkopuolisista yrittäjistä. Elävä maaseutu on tavoitteena niin EU:n aluepolitiikassa kuin myös kansallisessa maaseutupolitiikassa, joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja maaseudun pienyritysten toiminnalle. Maaseutuyrityksiin kohdistuneissa tutkimuksissa on viime vuosina panostettu yritysten lukuisten ongelmien selvittämiseen. MTTL on yhdessä sidosryhmiensä kanssa selvittänyt mm. maaseudun pienyritysten tilastointia, joka tulee jatkossa helpottamaan pienyritystutkimuksia aineistojen hankinnassa. Maaseutuyritysten tutkimus on nähty MTTL:ssa keskeisenä tutkimuskohteena, jota tutkimuslaitos haluaa harjoittaa yhteistyössä muiden alaa tutkivien tahojen kanssa. Tästä myös oheinen maaseudun pienyritysten menestymistä selvittävä julkaisu on osoituksena. Käsillä oleva raportti liittyy Suomen Akatemian rahoittamana jo vuonna 1995 aloitettuun pitkäaikaiseen tutkimuskokonaisuuteen "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkinointistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan eri vaiheessa", joka jatkuu edelleen. Tutkimusyhteistyöhön ovat osallistuneet MTTL, Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos ja Mikkelin tutkimus- ja koulutuskeskus. MTTL.n tutkimusta on jatkossa tarkoitus suunnata erityisesti maaseutuyrittäjyyteen ja markkinointiin. Maaseutuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta voidaankin tietyin osin pitää omana tutkimusalueenaan, joka osaltaan liittyy yritystutkimuksen laajaan kenttään. Tutkimus käsittelee maaseutuyritysten menestymistä, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tutkimusaineisto käsittää majoitus- ja ravitsemusalan sekä puunjalostusalan yrityksiä. Maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvien erilaisten yrittäjyyteen vaikuttavien kysymysten lisäksi useat tutkimukset ovat käsitelleet myös pienyritysten markkinointia Markkinoinnin tutkimus on kuitenkin edelleen pioneefivaiheessa, koska tutkimukset ovat varsin hajanaisia, eikä pienyritysten markkinoinnista ole omaa teoriaa, johon tutkimuksissa voitaisiin tukeutua. Tästä huolimatta tutkimusalue on selvästi edistynyt viime vuosina. Uutta tietoa tarvitaan edelleen, jotta kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvien nk. kovien arvojen lisäksi myös maaseutuyritysten pehmeät arvot saadaan hyödyttämään asiakkaita. Ei riitä, että yritys on joillakin edellytyksin kannattava; sen tulisi samalla edistää niin yrittäjäperheen kuin myös muiden sidosryhmien viihtyvyyttä maaseudulla ja luoda laadukkailla tuotteilla mieli-
4 Esipuhe Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on suurmannut tutkimustaan koskemaan aikaisempaa laajemmin maaseudun pienimuotoista yritystoimintaa. Tavoitteena on tutkimustiedon avulla edistää perusmaataloutta täydentävän toiminnan mahdollisuuksia ja sitä kautta helpottaa maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista. Tietoa pyritään tuottamaan erityisesti elintarviketalouden tuotanto-ja markkinointiketjusta maaseutuyrittämis en näkökulmasta katsottuna. Maaseutuyrittämisessä on erityispiirteitä, ja tyypillinen maaseutuyritys on elintarvikealan yritys. Käsillä olevassa tutkimuksessa on tarkasteltu elintarvikealan pienyritysten strategian muodostusta kilpailuympäristöön liittyen. Tässä yhteydessä marklcinointistrategioista käytetään kirjallisuudessa käsitettä "competitive marketing", mikä viittaa pyrkimykseen muodostaa eroja yritysten välille markkinoinnin keinoin. Maaseudun pienyritysten liiketoimintaa koskevassa tutkimuksessa on aikaisemmin korostunut alueellisuus ja maaseutuyrittäjyyteen liittyvät tekijät. Toimialan rakenne ja kilpailun ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin siten, että kaupunkien ja maaseudun yritysten liiketoiminnassa on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä noin puolet sijaitseekin suurten kaupunkien vaikutusalueella. Yritykset olivat menestyneet suhteellisen hyvin markkinoidessaan tuotteitaan paikallisilla markkinoilla. Yritysten tuottamat elintarvikkeet ovat eri tavalla valmistettuja kuin isojen yritysten tuotteet, mistä syystä ne ovat olleet haluttuja vaihtoehtoja asiakkaille. Paikallisille markkinoille on tullut lisää tarjontaa, ja kilpailuvaikutuksia tulee monelta muullakin suunnalta. Kilpailun johdosta kannattavat marklcinaraot saattavat yllättäen kadota. Myös asiakkaat voivat muuttaa nopeasti käyttäytymistään. Tutkimuksen yhtenä johtavana ajatuksena on, että eri alueiden yrittäjien erityisosaamista, kuten markkinoiden tuntemusta, tulisi hyödyntää entistä paremmin pienyritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista, että se etenee asteittain tutkimustulokseen. Tutkimusraportti sisältää ns. impressionistisen kuvauksen pienten elintarvikealan yritysten markkinointi strategioista ja niiden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kvalitatiivinen kuvaus on lukijan kannalta vaativa, koska tutkimuksen juoni kehittyy vähitellen tutkimusproessin aikana. Toisaalta tämäntyyppinen kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden omien itsenäisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen on tehnyt elintarviketieteiden maisteri Terri Kupiainen. Työ on osa tutkimusprojektia "Maaseudun pienyritysten syntyminen, menestyvät markkino intistrategiat ja sopeutuminen liiketoiminnan kehityksen eri vaiheissa", jonka rahoittajana on Suomen Akatemia (Maaseudun taloudellinen sopeutuminen -tutkimusohjelma). Projekti on toteutettu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen sekä

Printtimainonta ei ole kuollut. Käsin kosketeltavassa viestissä on edelleen tunnelmaa, jonka luominen sähköisesti on mahdotonta. Sen nykyaikaiseen toteutukseen on kuitenkin tärkeä panostaa. Perinteiset käyntikortit, esitteet ja flyerit ovat edelleen tärkeä osa yrityksen mainontaa. Printti soveltuu niin suurien kuin pienienkin kohderyhmien tavoittamiseen. Painotuotteissa kannattaa aina panostaa laatuun niin suunnittelun kuin painomateriaalienkin osalta. Myös asianmukainen viimeistely (kuten leikkaus, foliointi, kohokuviot ja laminoinnit) kannattaa valita harkiten ja brändiviestiä ajatellen. Upeasti ja harkiten toteutettu painotyö jättää kokijaansa tunnejäljen, joka sähköisen median hektisyydessä on helposti sivuutettavissa.


Suunnitellun ja suunnitelmallisen johtamistyön puutteen aiheuttaa osaamattomuus ja tietämättömyys. Eikä ihme, sillä näiden omaksuminen opiskelemalla ilman käytännön kokemusta ei ole helppoa. Tietämyksen lisääminen on paljon helpompaa kun voi peilata sitä päivittäiseen työhönsä ja testata asioita oman yrityksensä toiminnassa. Ajanpuutteen vuoksi opiskelu ei välttämättä ole mahdollista, joten vaihtoehto olisi ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen.
2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 MARKKINOINTISTRATEGIA Markkinoinnin tavoitteet Digitaalinen markkinointi ja viestintä Markkinoinnin tulevaisuuden näkymät 13 3 MARKKINOINTIVIESTINTÄ OSANA YRITYKSEN MARKKINOINTIA Sosiaalinen media osana yrityksen internetstrategiaa Markkinoinnin kohdistaminen asiakkaalle Mielikuvamarkkinointi Markkinointiviestintä ja brändin rakentaminen Internetpalveluiden tarjoajat ja sosiaalinen media Facebook Twitter YouTube ja muut kuvapalvelut Blogit ja bloggaaminen Keskustelupalstat ja foorumit Google ja hakukoneoptimointi Www-sivut Sähköpostimarkkinointi Sosiaalisen median tulevaisuus 35 4 DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MARKKINOINNISSA CASE KANNUKSEN KALASTUSTARVIKE OY Toimeksiantajayrityksen historiaa Seniori-vaappu Seniori-vaapun testimenestyksiä ja muita saavutuksia Yrityksen markkinointi aikaisemmin Internetin nykyinen hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa Tutkimuksen ja kehityssuunnitelman toteutus Tutkimusongelmat Tutkimuksen kohdejoukko ja kyselyn toteutus Tutkimuksen luotettavuus Kyselylomake ja tutkimustulokset 52
Sosiaalisen median kenttä on laaja ja jos yrität olla mukana kaikkialla, teet asiat hyvin monimutkaisiksi. Monimutkaisuuden lisääminen on liiketoiminnassa aina huono ratkaisu. Sinun tehtäväsi on vähentää monimutkaisuutta ja suunnata voimavarat ensimmäiseksi sinne, mistä on saatavissa nopeimmin ja eniten niitä asioita, joita yrityksesi tai organisaatiosi tarvitsee.
14 (MUUTrUJA: MITTARI: TAPAUS: MITEN TAPAUKSET EROAVAT? Tohnialojen välinen vertailu Aineiston sisäinen menestymisjäljestys YRITYKSEN Liikevaihto Suurin Tavoitteet KOKO Keskimmäinen Uhat/mahdollisuudet Pienin Heikkoudet /vahvuudet Aineelliset resurssit/ Nettotulos Paras työllistävyys KANNAT- Keskimmäinen Markkinointistrategiat TAVUUS Heikoin Yrittäjäosaarninen Nettotulosprosentti Paras Keskimmäinen Heikoin Kuvio 1. Tutkittavien tapausten muodostaminen ja miten kysymykset. Tapausten välisiä profiileja vertailemalla ja kirjallisuuden perusteella voidaan tehdä propositioita menestymiseroihin vaikuttavista tekijöistä, jotka eksploratiivisessa tutkimuksessa ovat vastauksia miksi kysymyksiin, eli tässä tapauksessa ne ovat oletuksia eri kokoisten ja eri tavoin kannattaneiden yritysten menestymisen taustalla olevista syistä. 13
Facebook-sivusto on Facebookiin luotava yrityksen oma profiili. Se eroaa normaalikäyttäjien profiileista siten, että kuka tahansa käyttäjä voi alkaa sivun ”jäseneksi”. Jäsenet saavat sivulle tuotavat tiedotteet ilmoituksina ”seinälleen” oman Facebook-tilinsä etusivulla. Yrityksen Facebook-sivu toimii siis eräänlaisena sosiaalisen median vastineena perinteiselle uutiskirjeelle.
Kuten huomaat, markkinointistrategia vaatii vähän tuumailua ja muutamia päätöksiä. Mutta ne ovat ehdottomasti sen arvoisia. Ei siirrytty markkinoinnin automaatioon, ei tehty sisältömarkkinointia, eikä ostettu tv-kampanjaa. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin päästään vastaamaan VASTA strategian laatimisen jälkeen. Ei voi mennä perse edellä puuhun. Mopon ostaminen etukäteen ei auta matkalla Helsingistä Tallinnaan. Vene auttaisi enemmän.. Strategia ennen teknologiaa.

Strateginen suunnittelu tulisi aloittaa lähtökohta-analyysillä. Sen tarkoituksena on kartoittaa oman yrityksesi ja markkinoiden tilannetta. Analyysin tavoitteena on tietää kristallin kirkkaasti keitä asiakkaasi ovat ja missä he ovat? Lähtökohta-analyysiin kuuluu yritysanalyysi, markkina-analyysi, kilpailija-analyysi ja ympäristöanalyysi. Lopuksi kaikki kootaan SWOT-analyysin muotoon johtopäätösten tekemiseen. Omasta kokemuksesta tiedän, että PK-yritysten resurssit ovat kortilla, mutta näihin analyyseihin kannattaa käyttää sen verran aikaa, että pysyy edes jollain tasolla kartalla missä mennään yrityksesi ja markkinoiden suhteen.


39 33 mintaa. Etula (2010) esimerkiksi mainitsee, että kirjanpito on usein siirretty tilitoimistoon ammattilaisten hoidettavaksi eikä yrittäjällä ole halua tai aikaa opetella taloushallintoa. (Minustako yrittäjä? 2010, 54.) Sukupolvien välinen ero on tällä hetkellä aika selkeä. Nuorempi sukupolvi hallitsee tietokoneen käytön jo siten, että esimerkiksi tekstin ja kuvien muokkaaminen ja sisällön tuottaminen internetiin ei vie kauheasti aikaa toteuttaa. Tästä syystä esimerkiksi yrittäjän omasta perheestä tai lähipiiristä usein löytyy henkilö, jolta tekninen osaaminen olisi verkkosivujen sisällöntuottamiseen juuri sopivaa, kunhan muistaa, ettei se pelkkä kirjoitustaito vielä takaa hyvää viestintää. Etula (2010) mainitsee, että usein pienet yritykset lähtevät tekemään yritysmaailmassa ja Internetissä sitä, mitä isot tekevät edellä. Ensin pitäisi kuitenkin lähteä miettimään, mitä ja miksi tehdään. Sitten vasta tulisi toteuttaa ja toimia. Jälkikäteen jokainen voi mitata, miten missäkin toiminnassa onnistuttiin. (Minustako yrittäjä? 2010, 52.) Kuviossa 8 on Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyisen verkkosivuston layout. KUVIO 8. Kannuksen Kalastustarvike Oy:n kotisivujen layout Kuviosta 8 näkyy, että Kannuksen Kalastustarvike Oy:n nykyiset kotisivut ovat selkeät ja melko värittömät. Tekstin asettelu ja visuaalisuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Visuaalisuus ja sisältö vaatisivat kehittämistä, jotta verkkosivut vastaisivat nykyajan käyttäjien tarpeita.

Käyttämällä videoissa oikeita ihmisiä annat yleisöllesi keinon yhdistää sivustollasi olevat sisällöt kasvoihin, annat inhimillisemmän kuvan yrityksestäsi ja autat ihmisiä sitoutumaan brändiisi. Jos haluat yleisösi näkevän persoonasi, ovat videot siihen yksi parhaista keinoista. Jos brändisi on tuntematon tai sivustosi uusi, tulee siellä vierailijoille helposti tunne, että he seilaavat tuntemattomilla vesillä. Videot auttavat ihmisiä tuntemaan olonsa kotoisaksi ja luomaan uskottavuutta.


13 1.3 Tutkimuksen liittyminen elintarvikealan kehittämiseen Suomessa Käsillä oleva tutkimus liittyy maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä koskevaan tutkimusprojektiin, jossa on useita maaseutuyrittämistä koskevia erillisiä tutkimushankkeita. Mukana on myös elintarvikeala. Elintarviketuotannon ja -teollisuuden tulevasta kehityksestä on viimeaikoina esitetty monenlaisia näkemyksiä. Toisaalla alan supistumista pidetään väistämättömänä (VAITTrNEN 1996, s. 52). Toisaalla tulevaisuuden tavoitteeksi on esitetty, että valtakunnallisesti, ehkä myös aikaisempaa enemmän kansainvälisesti, toimivien isojen yritysten rinnalle voisi kehittyä joukko uusia elinvoimaisia elintarvikealan pienyrityksiä (mm. RuoRA-Suom 2/96). Yritysten lisääminen on nähty yhtenä keinona maaseutualueiden kehittämisessä. Pienyritykset tulisivat toimimaan pääasiassa paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös valtakunnallisesti kapeilla tuote- tai asiakassegmenteillä. Elintarvikealan pienyrityksistä huomattava osa sijaitsee jo nyt maaseutualueilla (TILASTOKESKUS 1995), jossa haittana ovat pienet markkinat ja suhteellisen suuret etäisyydet kulutuskeskuksiin, mistä muodostuu sekä fyysisiä että henkisiä esteitä yritystoiminnan aloittamiselle ja kehittämiselle (UUSITALO 1994). Yritysten lisääntyessä tulevaisuudessa yhä useammat saattavat kilpailla yhä vähemmästä paikallisilla markkinoilla. Toisaalta alalla on käyttämättömiä resursseja, koska yrityssaneerausten vuoksi elintarviketeollisuudesta on 90-luvulla poistunut varovaisesti arvioiden runsaat työpaikkaa (TILASTOKESKUS ). Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisessa yhtenä osa-alueena on markkinointitoiminnan kehittäminen. Käytännössä käsitykset markkinoinnin asemasta yrityksen keskeisten ongelmatekij öiden joukossa vaihtelevat (CARSON 1990b; MEHL & HAVERINEN 1993, s. 47; Timu 1995). Tutkijat pystyvät sekä Suomessa että myös muissa maissa tunnistamaan pienyritysten toiminnasta runsaasti poikkeavuuksia verratessaan niitä suuriin yrityksiin. Tätä taustaa vasten markkinointitoiminnassa on havaittu paljon puutteita. Epätarkoituksenmukainen markkinointi on yksi tärkeä syy yritysten epäonnistumiseen. CARSONIN ym. (1995 s. 9) mukaan tyypillinen puute on, että markkinointia ei suunnitella riittävästi. Yrityksen kehittäminen saattaa kestää kauan. Oikeaa suuntaa joudutaan hakemaan kokemuksen ja epäonffistumisten kautta myös isoissa yrityksissä, pienissä yrityksissä epäonnistumiset saattavat olla kohtaloklcaampia kuin suurissa yrityksissä (GAsiciLL vm.1993). Myös se on mahdollista, että pienyritysten toimintaa ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi, ja siitä syystä monet niiden menettelytavoista voivat ulkopuolisen silmin näyttää osaamattomilta ja jopa järjenvastaisilta. Toisaalta liian erilaisten yritysten vertaaminen keskenään saattaa olla hyödytöntä. Pienyritysten markkinointiongelmat elintarvikealalla ovat erilaisia kuin isojen yritysten, ja ne koskevat pääasiassa erikoistuotteiden markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Pienyritysten markkinointitoiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä resurssien oikea kohdentaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä, koska markkinointiin käytettävissä olevat panokset ovat pieniä. Markkinointiosaamisen merkitys on koettu suurempana myös niissä 12
Me KWD Digitalilla otamme huomioon kaikki sosiaalisen median tarjoamat markkinoinnilliset mahdollisuudet, kun suunnittelemme yrityksille sopivia digitaalisen markkinoinnin kokonaisratkaisuja. Yritysten erityistarpeet ja kohderyhmä linjaavat sosiaalisen median käyttöä. Suosittelemme niiden perusteella parhaat ja sopivimmat kanavat asiakaskohtaisesti.
Videosisältö on erinomainen tapa pitää sisältö tuoreena ja erottua kilpailijoistasi. Hyvin tehdyt videot auttavat sinua pääsemään lähelle vierailijoitasi. Annat heille mahdollisuuden nähdä jotain, mitä he eivät kilpailijoiltasi saa tai jotain mitä kilpailijasi eivät ole näyttäneet avoimesti. Kun asiakkaalle koittaa aika tehdä ostopäätös näiden kahden yrityksen välillä, ei valinnasta ole enää mitään epäselvyyttä, ovathan he nähneet jo tuotteesi tositoimessa.
Työntekijäesittelyt: Vertaissuositteluun luotetaan aina enemmän kuin yrityksen omiin viesteihin. Nämä kaksi voi yhdistää luomalla esittelyvideoita, joissa erilaisissa tehtävissä työskentelevät kertovat työstään. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: suosittelun luotettavuus muodossa, jota yritys voi itse hallita. Pidä kuitenkin huolta, että haastattelu pysyy aitona ja tulee sydämestä – teeskentely huomataan kyllä.
Konvertoi asiakkaaksi: Asiakkaat, jotka ovat ennen ostoa nähneet videon tuotteesta, ostavat sen todennäköisemmin. Hyvä video voi myös korvata asiakaspalvelun (esimerkiksi käyttöopastus, tuote-esittely) tai jopa myyntipalaverin (”miksi sinun kannattaa ryhtyä asiakkaaksemme”) ja kääntää verkkosivukävijän suoraan asiakkaaksi. Muista selkeä call-to-action -kehotukset toimintaan :”varaa nyt” tai ”buukkaa demo nyt”.
Kuluttaja-asiamies totesi alusvaatteiden ulkomainontaa koskevassa ratkaisussaan, että markkinointia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös markkinointivälineeseen. Ulkomainonnassa käytetään julkista tilaa, eikä mainontaa voi välttyä kohtaamasta. Ulkomainonta tavoittaa myös lapset ja nuoret. Sen takia markkinointia voidaan arvioida kuten lapsille suunnattua markkinointia. Häiritsevä mainonta loukkaa kuluttajan oikeutta rauhalliseen asuinympäristöön ja vahvistaa usein vallitsevia sukupuolistereotypioita. (2003/40/2176)

Toimivaan, helppokäyttöiseen ja yrityksen ilmeen mukaiseen mobiiliverkkokauppaan yritysten kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä potentiaaliset asiakkaat vaihtavat verkkokaupasta toiseen vain muutamalla klikkauksella, jos ensivaikutelma ei miellytä. Jälleen kerran käyttäjäystävällisyys ja houkutteleva ulkoasu ovat avainasemassa hyvän ensivaikutelman luomisessa ja asiakkaan ostopäätöksen muodostamisessa.

Loistava yritysvideosi on hyödytön, jos kukaan ei näe sitä. Hyväkään video ei lähde leviämään viraalisti, jos siinä ei ole jotain poikkeuksellisen erityistä, tai hauskaa. Hauskuus ei välttämättä ole videosi päätarkoitus, vaan tuotteiden ja palveluiden myynnin edistäminen. Et varmaankaan halua, että tuhansia euroja maksaneella videollasi on 6 kk jälkeen muutamia kymmeniä tai satoja katselukertoja.


63 57 KUVIO 17. Seniori-vaapun tietojen etsiminen Kuviosta 17 näkyy, että Googlesta tietoja Seniori-vaapusta on hakenut kuusi vastaajaa. Tämä on mielestäni pieni osa vastaajista. Yllättävän pieneksi jäi myös keskustelufoorumien kohta, joissa vastaajia oli vain neljä. Yrityksen kotisivujen merkitys tiedonhaussa Kuviosta 18 näkyy, että yrityksen kotisivuilla eivät läheskään kaikki vastaajat olleet käyneet. Vastaajista 11 oli käynyt Kannuksen Kalastustarvikkeen kotisivuilla ja 39 vastaajaa jätti vastaamatta. 22 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi tähän kysymykseen. Voidaan myös tulkita, että loput eivät olleet käyneet sivustolla. Minimimäärä kotisivuilla käyntejä yhdellä vastaajalla oli kaksi kertaa ja maksimi 20 kertaa. Keskiarvoksi tuli seitsemän käyntikertaa.


Alaikäisten erityisaseman huomioonottamiseksi palveluun on voitu esimerkiksi asettaa rajoituksia lapsen mahdollisuuteen tehdä ostoksia. Huoltajaa voidaan myös nimenomaisesti informoida hänen lapsensa liittymisestä palvelun käyttäjäksi. Tätä tarkoitusta varten lapselta voidaan kysyä huoltajan sähköpostiosoitetta. Palveluun liittyminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman huoltajan todenperäistä suostumusta, jos liittyminen johtaa oikeudellisesti merkittäviin vastuisiin. Lasta voidaan myös neuvoa pyytämään huoltajaansa tutustumaan palveluun. Suostumuksen antamiskohta voidaan puolestaan muotoilla niin, että kyse on nimenomaan huoltajan omasta toimesta (”Olen lapsen huoltajana lukenut ehdot ja hyväksyn…”, ”Hyväksyn, että lapseni liittyy jäseneksi….”).
20 14 Markkinointiviestinnässä yritykset aikovat lisätä eniten digitaalisen median muotoja omassa markkinoinnissaan. Käytetyimpiä kanavia ovat yleisesti verkkomedia, mobiilimarkkinointiviestintä, sähköposti, sähköiset hakemistot ja hakukoneoptimointi. Mainostajien liiton mainosbarometriin vastanneista yrityksistä sosiaalista mediaa, kuten esimerkiksi YouTubea, Facebookia tai Twitteriä, aikoo hyödyntää 94 prosenttia yrityksistä ensi vuoden markkinoinnissaan. Sosiaalista mediaa jo tällä hetkellä käyttävistä yrityksistä puolestaan 84 prosenttia aikoo ensi vuonna lisätä digitaalisia keinoja osana markkinointiaan. Tuloksissa on yhtenäistä se, ettei kukaan vastanneista yrityksistä aikonut vähentää digitaalista mediaa markkinointinsa osalta. (Mainostajien liitto 2010.)
Facebookin kattava metriikka mahdollistaa kampanjoiden jatkuvan optimoinnin kohderyhmille viestin, kuvituksen, demografioiden ja ajankohtien osalta. Esimerkiksi osittain onnistuneen kampanjan onnistuneet osa-alueet ja mainokset voidaan ottaa mukaan seuraavalle markkinointikierrokselle, kun taas turhat ja toimimattomat osa-alueet voidaan jättää todisteiden valossa pois kampanjasta.
×